Kiireistä juhlahumua

Jos lauantai kului kiireisissä merkeissä, oli sunnuntai vähintäänkin yhtä kiireinen. Lauantai venyi aamuyön puolelle asti, joten kun pikkuiset virpojat alkoivat yhdeksän aikaan pimpotella ovikelloa, tuntui melkein mahdottomalta tehtävältä kömpiä sängystä aina vaan uudelleen ja uudelleen ylös. Jostain kumman syystä se olin minä, joka sai hoitaa oven avaamisen;) Onneksi sentään poikaystäväni muisti virpomispäivän ja olimme varautetuneet virpojiin suurella määrällä kindereitä ja muita pääsiäisherkkuja. Saimme myös ihania pikkuvirpojia kylään, kun poikaystäväni siskon lapset tulivat meille virpomaan:)

Kun vihdoin pääsin ylös ja sain päivän käyntiin alkoi edelliseltä illalta jääneen kaaoksen siivoaminen. Kun heittelin tölkkejä ja pulloja pussiin ja keräsin roskia sieltä sun täältä, alkoi pieni paniikki jo nousta pintaan, kun kello alkoi lähestyä seuraavien vieraiden saapumisaikaa. Siinä vaiheessa, kun luulin yhtä tölkkiä tyhjäksi ja sen tahmea sisältö levisi lattialle, ei hermojen menetys ollut kaukana. Onneksi  poikaystävänikin vähitellen tokeni ja jaksoi ottaa mopin käteen ja imurin esiin. Saimme yhdessä tuumin paikat kuntoon ja kodin siistiksi:) Paljon ei ollut aikaa omaan olemukseen panostaa, vaan edellisen illan hiuksilla mentiin ja nopeasti vaan jotain siistimpää vaatetta ylle!

Kun siivousurakka oli vihdoin takana alkoi tarjoiltavien viimeistely. Edellisenä iltana jääkaappiin valmiiksi kostumaan tehty voileipäkakku kaipasi enään kuorrutteen ja koristelun. Teimme voileipäkakun täysjyväpaahtoleivästä ja tummasta vuokaleivästä käyttäen täytteinä kahta erilaista tahnaa. Toinen oli ihan perus italiansalaatti ja toisessa tahnassa oli kermaviiliin sekoitettuna kinkkua ja maustekurkkua. Kuorrutteen sekoitin sulatejuustosta ja valkosipulitorejuustosta. Kakun viimeistelin vielä juustoraasteella, leikkeleillä, kurkulla ja basilikalla.

Olin mielessäni luonut kunnon kauhuskenaarioita siitä, kuinka olisin pilannut liivatevaiheen persikkamoussekaukkuni teossa, eikä kakku olisi hyytynytkään, vaan leviäisi irtoreunojen irrottamisen yhteydessä pöydälle. Hienosti oli kakku kuitenkin hyytynyt ja enää puuttui kolmen hedelmän mehusta ja hyytelösokerista tehtävä kiille kakun päältä. Siinä kiireessä tajusin vielä, että kaikki mittamme olivat pyörivässä tiskikoneessamme. Joten ei muuta kun juoksujalkaa vanhempieni luo, jotka onneksi asuvat ihan puolen kilometrin päästä meiltä. Sain mittani ja kiilteen tekeminenkin onnistui. Kesällä tupareihimme tein samanlaisen kakun, mutta tuolloin sai kakun koristella ihanasti tuoreilla mansikoilla. Nyt jouduin tyytymään niinkin persoonalliseen ratkaisuun, kuin basilikanlehdellä koristeluun:D

Onneksi saimme kuitenkin kaiken taas ajoissa valmiiksi ennen vieraiden tuloa ja tarjottavat esille:) 

Olen keräillyt Taika-astiastoa, joita aina säästelen juhlatilanteisiin. Pidän niin niiden persoonallisuudesta:) Nyt pääsivät kunnolla vihdoinkin astiat käyttöön! Tosin tätä astiastoa ei ollut riittävästi, vaan jouduimme kaivamaan kolmen eri sarjaa olevan astiaston kahvikuppeja ja lautasia esiin, joten astiakokoelma oli hieman sekalainen.

Poikaystäväni on niin suurpiirteinen eikä juuri kellonajoista välitä, mikä nostaa stressitasoani aina valtavasti. Kun kyselin mihin aikaan vieraita tulisi, oli sekin kellonaika hieman epämääräinen. Vieraita alkoikin valumaan ennen kuin minä heidän olin olettanut tulevan, joten kiire ja paniikki meinasi tulla, mutta onneksi kaikki sujui hyvin:) Myös vieraiden lukumäärästä ei ollut lainkaan tietoa, vaan poikaystäväni sanoi laittaneensa sukulaisilleen viestiä, mutta tarkkaa tietoa saapuvista ei ollut. Heidän sukunsa asuu Riihimäellä, joten vieraita kyllä piisasi ja kotimme oli ihan tupaten täynnä. 

Poikaystäväni sai lahjaksi kukkia kotiamme koristamaan, ja taisi niistä yksi, hänen mummolta ja papaltaan tullut kukka-asetelma olla minullekin:) Poikaystäväni hoitaa meillä kukkapuolen ja pitää huolta kaikista kasveistamme. Joten nyt hän sai taas lisää kukkia vaalittavakseen. Hän on meistä se, joka kesällä piti huolta puutarhapuolestakin. Meillä kasvoi pienellä pihallamme omat tomaatit ja chilit sekä yrttejä. Kukkia minä istutin, mutta nekin poikaystäväni mielestä oli rumasti aseteltu, joten hän istutti ne uudelleen:D Mutta minä pidän sitten siivoamisesta enemmän, joten meillä on tässä suhteessa hyvä työnjako:)

Kun hain äidiltä ja isältä mittaa, otin mukaani myös oman pikkuiseni. Oli ihanaa, että sain esitellä Juliukseni poikaystäväni suvulle. Poikaystäväni siskon lapset sekä hänen serkkunsa lapset olivat niin innoissan Juliuksesta! Ja Julius rakastaa lapsia yli kaiken, joten oli ihana nähdä niiden peuhaavan yhdessä:) Juliuksesta huomasi jo ihan pienenä pentuna sen, että se kiinnitti huomiota aina ulkoillesakin erityisesti pieniin lapsiin ja olisi halunnut hakeutua niiden seuraan.

Julius rakastaa ottaa aurinkoa ulkona. Hän menee aina pihalle makoilemaan, ottamaan aurinkoa ja kuuntelemaan linnun laulua:) Muutenkin kyllä sää oli eilen niin ihana, kun aurinko paistoi koko sen ajan, kun vieraat olivat meillä. Aurinko paistaa suoraa pihallemme lähes koko päivän, joten jopa ulkonakin tarkeni hieman olemaan siinä paisteessa! :)

Juliuksella oli raskas edeltävä päivä takana, kun veljeni tyttö oli vanhemmillani hoidossa veljeni ja hänen tyttöystävänsä ollessa meillä juhlimassa lauantaina. Juliuksella oli niin kova vahtiminen pikku-Idassa, että hän oli jo valmiiksi väsynyt. Innoissaan se meille kuitenkin tuli ja oikein juoksujalkaa vanhemmiltani tulimme, kun kerroin mihin olisimme menossa. Väsymyksestä huolimatta hienosti se kuitenkin käyttäytyi ja nautti vieraiden seurasta. Jossain vaiheessa alkoi sen verran raskaat päivät pikkuista kuitenkin painamaan, että se hakeutui omaan koppaansa makuuhuoneeseemme. Äitini tuli myös käväisemään meillä ja otti samalla Juliuksen mukaansa, niin pääsi pikkuinen vihdoinkin kunnolla levähtämään. Kaikki lapset olivat ihan pettyneitä, kun Julius lähti, mutta kyllä he vielä ehtivät sen kanssa peuhaamaan:)

Mutta ihana päivä oli eilinenkin, vaikkakin kiireinen. Nautin niin siitä juhlien laittamisesta ja siitä, kun näkee että vierailla on mukavaa:) Näiden viikonlopun pintapuolisten kuulumisten myötä varmasti kaikille tuli ainakin selväksi se, kuinka hyvältä ja ihanalta minusta tuntui olla kotona! Mutta illalla sitten lisää taas siitä, kuinka kotiloma onnistui sairauden kannalta katsottuna, sillä esimerkiksi epäsäännöllinen rytmi toi todella haasteita mukanaan!

<3:Laura