Aurinkoinen viikonloppu

Takana on aurinkoinen viikonloppu niin sään puolesta kuin muutenkin. Eilen luistelimme suunnitelmien mukaisesti rullaluistimilla poikaystäväni isän luo grillailemaan. Oli aivan mahtavaa päästä pyörien päälle, vaikka kyllä minua kieltämättä hieman jännitti. Viime luistelukerrastani on kuitenkin sen verran aikaa, ja väliin mahtuu sellaista vuoristorataa sairauden suhteen, mikä on laittanut fyysisen kunnon koville. Minua jännitti, löytyykö lihaksistani lainkaan voimaa luistella, mutta luistelu sujui loppujen lopuksi todella hyvin! Oli ihanaa huomata, kuinka päivittäinen kävely on pitänyt huolta alakroppani lihaksistosta sen verran, että luistelu onnistui melko vaivatta. Kyllä loppumatkasta alkoi reisilihaksissa tuntua jo ihan kunnolla, mutta ainoastaan hyvällä tavalla. Ja muutenkin luistelu tuntui todella hyvältä ja luonnistui kuin huomaamatta. Ehkä luistelukin on sellainen taito, että kun sen kerran oppii, ei sitä hevillä unohda. Tiet olivat hyvässä kunnossa, joten senkin puolesta oli todella mukavaa luistella ja pidempikin matka olisi taittunut helposti. Tämä ainakin takaa sen, ettei eilinen luistelu jää todellakaan kesän viimeiseksi, vaan aion ottaa sen ehdottomasti mukaan viikottaiseen liikuntaohjelmaani! 

Ihana saada taas näin mukavia kokemuksia liikunnasta ja huomata sen ihan käytännössä, että likkuminen voi todella olla mukavaa, eikä pelkkää suoritusta. Ja parasta kaikessa oli, että pääsimme vihdoinkin liikkumaan poikaystäväni kanssa yhdessä. Hän on usein harmitellut sitä, kun emme yhdessä voi sairauteni vuoksi harrastaa liikuntaa. Hänkin nauttisi siitä, että kävisimme enemmän yhdessä urheilemassa, eikä aina tarvitsisi ajatella minun fyysistä jaksamista tai liikunnan kuluttavuutta. Nyt vaan tsemppi päälle, jotta tällainen vapaa liikkuminen onnistuu mahdollisimman pian! Ehkä jo vuoden päästä haave yhteisestä vaellusreissusta toteutuisi:)

Päästyämme poikaystäväni isän luo, rentouduimme hetken Tsekki-Suomi jääkiekkopelin äärellä, jonka jälkeen oli vuoro alkaa laittaa tulta grilliin. Heillä on pihalla kunnon muurattu ulkogrilli, minkä avulla pääsee hyvin mökkifiiliksiin, kun saa liekit loimuamaan. Ulkosalla tarkeni hyvin istua, kun aurinko paistoi suoraan verannalle. Ihanaa, kun itsekin tarkenee muiden tapaan olla loistavasti ulkosalla, eikä jatkuva palelu enää vaivaa! 

 

Meidän hienot härän pihvimme osottautuivatkin ihme silpuksi, mutta hyvinhän nekin parilalla paistuivat. Kaveriksi häränliha sai nakkeja sekä grillattuja tomaatteja ja tuoretta ananasta. Hyvältä maistui vuoden ensimmäiset grillailut ja ruokahalukin oli luistelun jälkeen kohdillaan!

Kotiin päästyämme oli aika lähteä hakemaan poikaystäväni siskon lapsia meille yökylään. Saimmekin kaksi pikkuista matkaamme, jotka ovat viimeksi olleet meillä hoidossa elokuussa. Pikkuiset olivat viettäneet koko päivän ulkosalla, joten uni maittoi illalla hyvin. Ennen nukkumaanmenoa ehdimme kuitenkin katsoa poppareiden seurana yhdessä Aladdin-elokuvan. Olemme katsoneet elokuvan yhdessä poikaystäväni kanssa useampaankin kertaan, mutta aina se vaan on yhtä ihana:) Elokuva päättyi siihen, kun lapsoset nukahtivat ulkoilmasta väsyneinä kumpaisenkin syliin eivätkä heränneet edes siihen, kun heidät sänkyyn kannoimme.

Aamu alkoi varhain lasten herättämänä, joten onneksi poikaystäväni oli minua virkeämpi ja jaksoi nousta heidän seuraksi. Aamu kului hyvin aamupalan ja piirrettyjen lomassa, jonka jälkeen siirryimme pihalle leikkipuistoon. Asumme niin lapsipainotteisella alueella, että pihalla on oma pieni leikkialueensa. Oli ihanaa nähdä, kuinka pienestä lapset innostuvat, ja kuinka heillä riittää energiaa leikkiä. Lapset ovat siitä ihania, että he eivät välitä pienistä kuhmuista ja kolhuista, vaan kaatumisen jälkeen he jaksavat aina nousta uudelleen ja uudelleen ylös ja meno jatkuu. Siitä olisi meillä aikuisillakin paljon opittavaa! Oli hauskaa päästä itsekin keinumaan pitkästä aikaa, mutta tämän vanhuksen pää meni jo pienistä vauhdeista sekaisin. Lapset sen sijaan olisivat jaksaneet keinua vaikka kuinka, eikä mikään vauhti meinannut heille riittää:)

Leikkimisen jälkeen kaiken huomion vei hiekalla ollut koppakuoriainen. Sitä me sitten yhdessä tuijotimme ja ihmettelimme maan tasossa ainakin puolen tunnin verran. Mutta mikäs siinä oli ollessa, kun aurinko paistoi täydeltä taivaalta:) Jatkoimme puuhastelua vielä ulkona poikaystäni kylväessä nurmikkoa ja lasten leikkiessä siinä vierellä. Poikaystäni on uskomaton, kun hän jaksaa innostua asiasta kuin asiasta. Viime vuonna pihaamme koristivat kukkien ohella niin tomaatit, chilipensas kuin yrttirivistökin. Minun tehtäväkseni jäi kukkien istutus, mutta nekin saivat uudelleenistutuksen poikaystäväni toimesta, kun minun asetteluni ei kelvannut:D Mutta mikäs siinä, jos toinen jaksaa niitä hoitaa - minä kun tapan kukan kuin kukan. Oli ihanaa huomata taas lastenkin kautta sitä rentoutta, jota olen omaan olemiseeni mukaan saanut. Kun he viimeksi olivat meillä hoidossa, kuljin neuroottisesti heidän perässään siivoten alati jatkuvaa sotkua, eikä hermoromahduskaan ollut kaukana, kun huomasin piirustukset makuuhuoneemme ovessa. Tällä kertaa annoin heidän puuhastella rauhassa ilman, että olisin ollut siivoamassa sotkuja välittömästi. Saatoin itsekin nauttia olemisesta paljon enemmän, kun en jo valmiiksi muodostanut siitä stressinaihetta itselleni. Oikeastaan meillä oli todella mukavaa lasten kanssa, ja minusta on aina yhtä ihana huomata se, kuinka hyvä poikaystäväni on lasten kanssa:)

Poikaystäväni lähdettyä töihin ja otettua lapset kyytiinsä, suuntasin minä kaupungille kahville yhdessä äitini, veljeni tyttöystävän ja heidän Idansa kanssa. Neiti saapui paikalle taas yhtä tyylikkäänä aurinkolasit silmillään. Itse nautin niin siitä, kun sain vetäistä päälleni ohuimman kevättakkini, valkoisen trenssin ja meikittömät kasvot saatoin piilottaa aurinkolasien taakse. Itse olin kyllä täysin vielä takin kannalla, vaikka osa kulki ulkona jo hyvinkin kevyessä vaatetuksessa, eräskin tyttö kesäisessä topissa. Mutta muuten kyllä sää oli niin ihanan aurinkoinen koko viikonlopun, ettei voi olla kuin iloinen saapuneesta kevätsäästä!

Otin aivan valtavan ihanan rahka-kermatäytteisen marjakori-leivoksen. Poistuin turvallisuusalueeltani pullien puolelta leivonnaiseen, joka tyydytti minunkin kyltymättömän sokerihampaani loistavasti. Rakastan kaikkia leivonnaisia, joissa rahkaa on, joten tämä oli täydellinen valinta sen suhteen! Rahkaleivonnaisen myötä minun alkoi valtavasti tehdä mieli yhtä suurinta herkkuani, rahkatäytteisiä lettuja, joita en ole vielä uskaltautunut syömään. Pian aion kuitenkin rikkoa rajojani myös sen suhteen, sillä niin herkulliselta ajatus minusta tuntuu:) Letuista minulle tulee aina hyviä muistoja mieleen liittyen opiskeluaikoihini, kun minulla ja ystävälläni oli tapana paistaa aina lettuja maanantai-iltaisin. Yställäni ei ollut aluksi omassa asunnossaan telkkaria lainkaan, joten hän tuli aina Täydelliset Naiset luokseni katsomaan. Hyvä sarja vaati seurakseen hyvät eväät, joten letut rahkatäytteen ja marjojen kera hoitivat hyvin tehtävän:)

Äitini herkutteli mansikkakoristeisella marsipaanikakulla, mikä oli kuulemma myöskin sellainen makeapommi - mutta hyvä sellainen. Pikku Idalle maistuivat hedelmäsoseiden jälkeen pilttipurkkien kannet:)

Otin kotiin mukaan vielä katkarapusalaatin, jonka nautin päivälliseksi. Lounaalla herkuttelimme possulla ja kermaperunoilla, joten ajattelin voivani syödä aivan hyvin salaatin toiseksi ruoaksi ilman, että päivän pääateriat olisivat jääneet liian kevyiksi. Salaatin todella kruunasi tuore sämpylä, jonka syöminen on aiemmin tuottanut vielä liikaa vaikeuksia, mutta nyt sen sisällytin loistavasti täydentämään ateriani. Olen saanut karkotettua leipäkammoani hyvin sillä perusteella, että leipä pitää loistavasti nälkää, eikä nälkä kolkuttele uudelleen heti kulman takana.

Ihanan viikonlopun täydentää kohta Juliuksen ja äidin kanssa tehtävä iltalenkki ja Juliuksen saaminen luokseni:) Pieni vahtikoiramme on ollut mökillä koko viikonlopun, missä hän on päässyt nauttimaan vapaudesta ihan todenteolla. Eilen illalla sain äidiltä kuvaviestin, jossa luonnossa leikkimisestä uuvahtanut pikkuiseni nukkui uudella pedillään täysin väsyneenä. Katsotaan riittääkö kaverista minulle vielä illalla seuraa, vai painaako mökkeily jaloissa niin, että hän hakeutuu vakipaikkaansa sänkymme alle nukkumaan:)

Ihanaa tulevaa viikkoa kaikille - toivotaan kovasti, että aurinkoiset ilmat saavat jatkoa! :)

<3:Laura