Vitonen rikki - painoprojekti edistyy!

Kyselin viimeisimmän ruokpäiväkirjan yhteydessä, olisiko kenelläkään kiinnostusta kuulla minun painoprojektini etenemisestä. Kuten silloin kirjoitin, olin ajatellut pitää omat painoasiani vähäisemmällä täällä blogissa, mutta koska sain muutaman hieman epäilevän kommentin projektini edistymisestä, ajattelin asiaa valottaa muutamalla sanalla - tai noh, vähän useammallakin :) Kommentit olivat siis täysin ystävällisiä ja huolehtivaisia sen suhteen, onko tämä asia edennyt laisinkaan, enkä niitä suinkaan negatiivisena ottanut. Ja koska uskon painoprojektini olevan monelle samassa tilanteessa olevalle hyvä esimerkki muutoksen mahdollisuudesta, ja koska kyseistä aihetta käsittelevää postausta toivottiinkin, kuvittelisin tämän tekstin kirjoittamisen kannattavan todella. Noh, onko projektini sitten edennyt odotetunlaisesti? Kyllä on - kuten otsikkokin antaa ymmärtää, on nyt viisi arvokasta kiloa tullut painoa lisää tähän kroppaan :)

Mistä kaikki sai alkunsa?

Kaikki alkoi oikeastaan synnytyksen jälkeisestä ajasta. Kun synnytyksen jälkeen painoni romahti aivan liian alhaisiin lukemiin, tajusin heti, että painoni ei voisi jäädä näihin lukemiin pitkäksi aikaa tai saavuttamani psyykkinen hyvinvointi olisi enemmän kuin nopeasti uhattuna. Minun olisi siis saatava muutosta aikaan ja pian, jotta asia lähtisi korjaantumaan ja painoni siirtyisi turvallisemmille lukemille. Kyse ei siis ollut siitä, että energiaa kuluttava imetys olisi salakavalasti laskenut painoani, vaan se vakiintui pidemmäksikin aikaa siihen lukemaan, mihin se synnytyksen jälkeisellä viikolla laski. Muutama kuukausi menikin siten, että sain pidettyä imetyksestä huolimatta painoni tasaisena, mikä oli minulle jo suuri saavutus, sillä imetys itsessään tunnetusti lisäsi energiantarvettani entisestään melko huomattavasti. Jostain syystä tyydyin jonkin aikaa siihen, että painoni pysyi samana - ehkäpä tuudittautuen siihen ajatukseen, että jo se oli minulle melkoinen saavutus. Enhän ollut koskaan kyennyt kotona painoani nostamaan - en sitten yhtään.

Toki kaikki uusi lapsen kanssa vei energiaa ja uusi, ihana arkemme vei minut mennessään. Ja vaikka itsestäni huolehtiminen oli vahvasti mielenpäällä, en pystynyt ihan täysillä ruokailuihini kuitenkaan vielä panostamaan. Sairaus ei siis johdatellut minua, enkä käyttänyt kiirettä ja vastasyntynyttä lasta tekosyynä, vaan huolehdin kyllä ruokailuistani entistä tarkemmin - olihan jaksamiseni ensisijaisen tärkeää myös lapsen hyvinvoinnin kannalta. Mutta kuten jokainen saman kokenut tietää, vaatii painon nostaminen oikeasti melkoisia tekoja ja paljon ajatustyötä, eikä minulla rahkeet heti tuohon riittäneet kaiken uuden keskellä.

Mikä johti projektin todelliseen käynnistymiseen?

Käänne tapahtui oikeastaan teidän ansiostanne, jotka kehotitte minua tarttumaan taas vanhaan ateriasuunnitelmaani. Olin laitellut tänne muutamia ruokapäiväkirjojani esille kuvitellen, että ruokailuni ovat jo hyvillä kantimilla. Ja olivathan ne toki sairaisiin aikoihin verrattuna mallillaan, mutteivät riittävästi nykytilanteeseeni nähden. Eli parannusta olisi tapahduttava tai jäisin junnaamaan paikoilleni - saattaisipa tervehtyminen alkaa taas lipua kauemmaksikin. Tajusin tämän teidän kommenttienne myötä melkoisen pian, ja ateriasuunnitelman tutkiminen sai minut näkemään asian entistä selvemmin: tarvitsisin lisää energiaa ja paljon! Lähdinkin innoissani uudesta askeleesta muokkaamaan ateriasuunnitelmaani minun ja Justuksen arkeen sopivaksi. Heti ensimmäisestä päivästä lähtien huomasin sankan joukon positiivisia muutoksia verrattuna entiseen: uskalsin syödä entistä rohkeammin, vastasin herkemmin nälkätuntemukseeni, energiansaannin parantumisen vuoksi jaksamiseni kohentui entisestään ja sairaat ajatukset lipuivat yhä kauemmaksi minusta. Sillä samaisella hetkellä tajusin, että se ratkaiseva, tarvittava muutos olisi nyt vihdoinkin käsillä!

Miten painon normalisoituminen lähti käyntiin?

Tähän mennessä painoni oli alhaisimmasta lukemasta kivunnut itsestään noin kilon verran ylöspäin hyvällä perussyömisellä, mutta siihen se sitten jämähtikin aivan liian pitkäksi aikaa. Eli ateriasuunnitelman noudattaminen oli edistysaskel terveiden ajatusten kannalta, mutta myös painoni normalisoimisen kannalta. Sillä sen jälkeen painoni on kivunnut ylöspäin juurikin asettamassani tavoitevauhdissa eli noin puolisen kiloa viikossa. Lähdin tavoittelemaan tuosta hetkestä lähtien normaalipainoa tavoitteellisesti, mutta kuitenkin rennoin mielin. Koska ajatus painonnoususta ei ahdistanut, vaan tuntui todella hyvältä, tiesin heti muutoksen olevan vain ja ainoastaan positiivinen. Toki tulevaa on mahdotonta ennustaa, mutta kun paino lähti kohoamaan ja oloni niin fyysisesti kuin psyykkisestikin vain koheni, usko myös tuleviin tunteisiini vahvistui: tulisin hyväksymään muuttuvan vartaloni.

Punnitukset hoidinmme kotona Jarnon kanssa entiseen tapaan kerran viikossa, mutta nyt merkitsin ne kalenteriin näkyville. Mitään paineita tästä projektista en ottanut, mutta koska hinku palata normaaliin ja terveeseen elämään myös kehon hyvinvoinnin kannalta oli suuri, otin rentoudesta huolimatta painon normalisoimisen tosissaan. Paino lähtikin nousuun hienosti tavoitevauhdissa, tavanomaisine vaihteluineen. Painoani on kontrollotu myös polilla kerran kahdessa viikossa. Koska painoni on on ollut jo hyvän tovin nyt noususuuntainen, saatoimme harventaa käyntejä siten, että viikottaiset käynnit vaihtuivat kahden viikon välein tehtäviin punnituksiin, jolloin vaihdettaisiin samalla myös kuulumiset. Ja sanomattakin on selvää, että sairaanhoitajani on tilanteeseen enemmän kuin tyytyväinen. Hän ei ole näiden vuosien aikana koskaan nähnyt tällaista suuntausta, joten uskon hänen olevan myös positiivisesti yllättynyt onnistumiseni ansiosta :)

Miten lisäsin energiaa ateriasuunnitelmaani?

Vaikka painon nousu lähti melko hyvin käyntiin, niin pian kuitenkin ymmärsin sen, kuinka mikään ei olisi liikaa minulle tällä hetkellä, jotta tavoitteeni saavuttaisin. Jouduin käyttämään paljon aikaa sen pohtimiseen, kuinka saisin energiamäärän pysymään oikealla tasolla. Kaikki ateriat olivat kohdillaan ja myös herkuille oli päivittäin hyvin tilaa. Lisäsin ateriasuunnitelmaani aamupäiväkahvin, jolloin söin kahvin seurana aina jotain melko energiapitoista hyvästä voileivästä jäätelöön, energiapatukkaan tai leivonnaiseen. Tämä osoittautui aivan loistavaksi asiaksi oman jaksamiseni kannalta, ja sain samalla aivan uutta energiaa aamupäivääni. Söin tavallista kotiruokaa, mutta sallin itselleni myös energiapitoisempaa "pikaruokaa". Aamupalan hyvästä laadusta ja määrästä pidin entistä tiukemmin kiinni ja välipalaa otin heti, kun vähänkin alkoi mieli suuntautua ruoan puolelle.

Tämäkään ei vain ajoittain tuntunut riittävän, joten kaivoin ne viimeisimmätkin ongelmakohdat esille. Paransin tietoisesti levitteen käyttöä, vaihdoin kinkkuleikkeleet juustoon, sekä välipalaomena ja muut liian kevyet välipalat alkoivat muuttua voileiväksi, maustetuksi rahkaksi, energiapatukaksi tai pähkinöiksi. Koska annoskokoja en halunnut kasvattaa ihan oman herkkävatsaisuuteni vuoksi, eikä herkkulisällekään ollut enää tarvetta, aloin etsiä energiapitoisia välipaloja muulla tavalla. Tällöin kuvioihin astuivat ekokaupasta löytämäni loistavat taateli- ja pähkinäpohjaiset energiapatukat, erilaiset pähkinät sekä mantelilevite: terveellistä energiaa pienessä koossa. Vaikka pystyin sallimaan itselleni tavalliset herkut loistavasti, jouduin välillä hakemaan tukea terveille ajatuksilleni vielä erilaisin tavoin. Ja koska kaloriajattelu minua ei enää piinannut, oli tähän loistava ratkaisu lisätä energiaa hyvillä rasvoilla ja luonnosta peräisin olevilla herkuilla. Samalla kuitenkin tiedostaen sen, että ne tulevat kulkemaan kaiken muun rinnalla, eivätkä vie tilaa pois muulta ruoalta - ei pääaterioilta eikä herkuilta. Ja tämä ajattelutapa todellakin toimi ja on pysynyt tähän asti matkassani - ja pysyy varmasti myös jatkossakin!

Miten tämä kaikki vaikutti psyykkeeseeni? 

Kun paino nousi ja otin isoja askelia ruokailun parantamisen suhteen, alkoi samalla kaloriajattelu työntyä entistä kauemmaksi minusta ja ruoka alkoi näyttäytyä minulle sen todellisten ominaisuuksien myötä. Ruoka ei enää ollut minulle pelkkiä kaloreita, vaan täynnä tärkeitä ravintoaineita, hyviä makumaailmoja, energiaa ja nautintoa. Psyyke nousi oikeasti ihan uudelle tasolle nopeammin kuin olisin ikinä voinut kuvitellakaan! Näistä muutoksista lähtien olen oikeasti kokenut olevani suurimmilta osin sairauden ulkopuolella tai ainakin jo suuresti sen yläpuolella.

Niin kauan, kuin paino ei ole vielä tavoitteessaan, en voi sairautta unohtaa, mutta tällä hetkellä se ei millään asteella minua hallitse enää. Vaan minä hallitsen sitä tiedostamalla sairauden aiheuttamien karikoiden mahdollisuuden ja toimimalla tietoisesti sairautta vastaan. Eli vahva tiedostaminen on läsnä, mutta ahdistus, sairaat ajatukset ja sairauden mukaan toimiminen on mennyttä. Niin kauan tarkka tiedostaminen on pakollista, kunnes paino tulee olemaan normaaleissa lukemissa ja on pysynyt siellä myöskin hyvän tovin. Usein harmittelenkin sitä, että olisin psyykkeeni puolesta valmis jo päästämään koko sairaudesta irti, mutta paino ei siihen anna vielä lupaa. Noh, onneksi sekin aika vielä koittaa ja vieläpä aivan pian :) Hyvästä psyykkisestä tilanteestani kertoo myös polikäyntini, joihin olen aikanaan tukeutunut kuin henkeni hädässä, viimeisenä keinona pysyä "järjissään". Viime aikoina kerrat käytännössä ovat kuitenkin lähinnä kuluneet lattialla puuhastelevaa Justusta ihaillessa, mikä viestii paremmin kuin hyvin siitä, että sairauteen liittyviä ahdistavia ajatuksia ei vain yksinkertaisesti enää ole :)

Kuvat: weheartit.com

Tässä siis ajatuksiani projektini sisällöstä muutamasta eri näkökulmasta :) Projekti jatkuu yhä, mutta tässä tunnelmia ja ajatuksia tähän astisesta matkastani kohti tavoitetta! Koska teksti venähti taas paljon pidemmäksi kuin tarkoitus oli, niin jatkan vielä toisessakin postauksessa samaisesta aiheesta. Siinä ajattelin kirjoittaa tarkemmin painon nousuvauhdista, painon vaihtelusta ja nousun epätasaisuudesta. Ja ehkäpä myös ajatuksistani liittyen muuttuneeseen vartalooni, muuttuviin numeroihin sekä siihen jokaisen pelkäämään, mutta useimmiten hyvinkin epärealistiseen painon nousun "loputtomuuteen", painon "räjähtämiseen".

Koetteko tällaisen olevan avuksi teille, jotka olette samassa tilanteessa? Olisiko toiveita, mitä asioita aiheeseen liittyen tekstissä tulisin käsittelemään?

<3: Laura

Arkeen räätälöity ateriasuunnitelma

Tässä olisi nyt tämä ateriasuunnitelma, johon viittasin postauksessa Paluu ateriasuunnitelmaan, ja jonka tosiaan olen räätälöinyt nykyiseen arkeeni sopivaksi viime keväisen ateriasuunnitelman pohjalta. Tuo viime keväänä käytössäni ollut aetriasuunnitelma toimi minulla hyvin, ja sain sen avulla nostettua painoa vähintään puolisen kiloa viikossa. Nyt siis nähdään, miten samainen energiamäärä riittää minulle nykyään :) Vaikka suunnitelmaa täytyisikin muokkailla jatkossa, niin ainakin nyt tätä noudattamalla nähdään hyvin, että minkälaisen energiamäärän kroppani todella tarvitsee, jotta paino alkaa hiljalleen - ja miksei vähän vauhdikkaamminkin - nousta! Ajattelin tähän hieman oheen kirjailla päivärytmistämme, jolloin näkee hyvin, että miten ateriat asettuvat arkipuuhiemme lomaan :)

Tällä hetkellä Justuksen unirytmi on sellainen, että heräämme aamutoimiin seitsemän ja kahdeksan välillä. Aamutoimet alkavat Justuksen ruokailulla, minkä jälkeen minä pääsen pikaisesti suihkuun ja hieman saatan aamupalaa laittaessani siivoilla siinä ohessa. Yritän päästä aamupalan syöntiin heti tämän jälkeen, mutta yleensä heräämisestä menee ainakin se tunti, ennen kuin minulla vidoin aamupala edessäni on, joskus valitettavasti kauemminkin.

Aaamupala

• Valion täyteläisen pehmeä maitorahka 250 g tai puuro maidolla
• Rahkan tai puuron joukkoon vaihdellen hedelmiä, hedelmäsosetta, kuivattuja hedelmiä, muroja tai mysliä tms.
• Leipä + levite, kinkkuleikkele tai juusto, kasviksia
• Pähkinöitä, mantelirouhetta tai kookoshiutaleita
• Tee

Justus ehtii ruokailla useammankin kerran aamupäivän aikana, minkä jälkeen herra alkaa usein olla niin väsynyt, että päiväunien aika alkaisi olla lähellä. Tätä uutta ateriasuunnitelmaa noudattaessani olen huomannut aamupäiväkahvin kanssa syömäni välipalan olevan todella tarpeellinen jaksamiseni kannalta! Näin ollen jaksamme lähteä Justuksen kanssa lenkille ja poika pääsee samalla unille. Tosin päivästä  ja Justuksen väsymystilasta riippuen, voi kahvihetki siirtyä vasta lenkin jälkeiseksi ajaksi. Kello on tällöin suunnilleen 11.30-12.30. Usein myös näihin aikoihin sijoittuvat mahdolliset neuvola- ja polikäynnit, mitkä hieman sekoittavat rytmiä.

Aamupäivän kahvihetki

• Kuppi kahvia
• Makea leivonnainen tai karjalanpiirakka

Lounaan olen syönyt nyt aamupäivän välipalan myötä kello kahden aikoihin. Justus nukkuu vielä tähän aikaan, ellei poikkeuksellisesti ole sattunut aiemmin heräämään, joten saan syödä rauhassa. Parannuksena entiseen verrattuna, olen alkanut taas juoda ruokajuomaksi muutakin kuin vettä.

Lounas

• Perunaa/ pastaa/ riisiä/ muussia/ ohraa
• Lihaa/ kanaa/ kalaa sisältävä pääruoka (+ kastike)
• Lämpimiä kasviksia ja/tai vihreä salaatti + salaatinkastike
• Lasi maitoa tai Gefilus piimää tai Gefilus mehua

Välipalan syön normaalisti kotona neljän aikoihin, joskus hieman myöhemminkin. Kotona syön yleensä leipää ja jogurttia, mutta usein tähän väliin saattaa olla sovittuna kahvilatreffit tai vaikkapa synttärikahvit, joten silloin perinteinen välipala vaihtuu johonkin makeaan vaihtoehtoon.

Välipala

• Kuppi kahvia
• Jogurtti tai muu maitotuote
• Leipä päällisineen
• Tai jäätelö, leivonnainen tms.

Päivällinen on ollut meillä pitkään hieman ongelmallinen, sillä se on venynyt lähes poikkeuksetta aivan liian myöhään. Muuten päivällinen on usein meillä se hieman raskaampi ateria, minkä päälle syön vielä kunnon jälkiruoan, joten energiansaanniltaan se on kyllä todella onnistunut. Nyt olemme kuitenkin yrittäneet sitä hieman aikaistaa, ja olemmekin aloittaneet päivällisen syönnin seitsemään mennessä. Päivällinen saattaa usein olla jokin noutoruoka, mutta samanlaisella kaavalla mennään, mikäli lounaalle satumme hakemaan kotiruoan sijaan jotakin valmista! Keittoruoalla otan lisäksi leivän tai karjalanpiirakan. Jälkiruokana syön aina ihan kunnolla makeaa, joten siihen määrään sisältyy vanhan ateriasuunnitelman iltapalaan kuuluneet Nutridrinkin korvanneet herkut.

Päivällinen & jälkiruoka

• Sama kuin lounas tai kokonainen pitsa, Subwayn 30 cm patonki, paketillinen pinaattilättyjä, hampurilaisateria tms.
• Lasi maitoa tai Gefilus piimää tai Gefilus mehua
• Irtokarkkipussi tai suklaapatukka x 2 tai muu jälkkäri kuten jäätelö

Iltapalan syön heti sen jälkeen, kun olen saanut Justuksen nukkumaan. Nykyään pääsen itse iltapalan kimppuun viimeistään klo 23 maissa. Samalla saan myös pienen mukavan hetken itselleni, kun rauhoitun iltapalan ääreen hyvän kirjan kanssa.

Iltapala

• Jogurtti tai hilloviili tai Yosa kauravalmiste tai maustettu rahka
• Leipä tai karjalanpiirakka + päällysteet
• Hedelmä

Yöllä herään yleensä kolmen aikoihin sekä viiden ja kuuden välillä imettämään, minkä jälkeen syön aina itsekin jotain. Nälkä on yöllä ihan valtava, joten tankkaus tulee todella tarpeeseen! Yöpalat korvaavat entisen ateriasuunnitelmani ensimmäisen iltapalan pähkinöiden energiamäärän sekä myöhäisiltapalan kokonaisuudessaan.

Yöpala I

• Jogurtti tai viilis tai hilloviili tai Yosa kauravalmiste
• Muroja tai Weetabix

Yöpala II

• Proteiinipatukka tai välipalapatukka tai 1/2 dl pähkinöitä tai Profeel-juoma

Tällaisen kokonaisuuden sain nyt itselleni muokattua, ja hyvin on ainakin tähän mennessä suunnitelma toiminut!  Miltä tämä teistä vaikuttaa? Kommentteja ja parannusehdotuksia otan mielelläni vastaan! :) Hieman vaihtelin siis eri ruoka-aineiden paikkoja, kuten esimerkiksi lounaalle en nyt ateriasuunnitelmaan jälkiruokaa laittanut, sillä olen juuri päiväkahvit tätä ennen juonut. Mutta mikä estää syömästä jälkkäriä lounaankin jälkeen, mikäli siltä tuntuu? :) Ja jos lounas aikaistuu vaikkapa lounastreffien vuoksi, on kahvihetki luonnollista siirtää lounaan jälkeiseksi herkkuhetkeksi. 

Kuten aiemmin kirjoitinkin, joustavuuden haluan säilyttää ruokailuissani ja syödä myös fiiliksen mukaan. Huolehtien kuitenkin siitä, ettei energiamäärä ainakaan vähene muutosten myötä. Tuotteita saatan hyvinkin vaihdella saman ruoka-aineryhmän (ruokien vaihtotaulukot) sisällä, mikä on vaan täysin normaalia, ja aina vaihtelut eivät välttämättä edes osu saman ruoka-aineryhmän sisälle. Haluan toteuttaa ajatusta, että ruoka-aineiden vaihtelu on ennemminkin hyväksi, jotta kaloriajattelu ei vaan pääse valloilleen! Kun syö mahdollisimman monipuolisesti eri tuotteita vaihdellen, ei kalorilaskuria enää edes halua käynnistellä :) Siksipä esimerkiksi aamupalarahkan tai -puuron joukkoon sekoitettavat lisukkeet valikoin aina aamun mielitekojen mukaan, jolloin energiamäärä ei todellakaan ole aina sama. Mutta koska tuotevalikoimaa olen aamupalakokeilujeni myötä laajentanut niin valtavasti, ei ainakaan energiamäärän pienenemisestä ole tässä suhteessa pelkoa :) 

Samoin on pääruokien suhteen, sillä esimerkiksi sairaalaruokiin verrattuna syömme usein paljon energiapitoisempaakin ruokaa, jolloin päivittäinen enrgiansaanti saattaa vaihdella paljonkin, mutta tällöin vain ja ainoastaan positiiviseen suuntaan :) Pääasia on se, ettei minkään aterian jälkeen käy vähentelemään seuraavista aterioista. Onneksi en ole enää aikoihin kokenut tarvetta kompensoida myöhemmin "liikakalorien" pelossa, ja seuraavana pävänä edellispäivän syömisillä ei ole minulle missään mielessä negatiivista merkitystä! Ainoa, mihin todella tulee kiinnittää huomiota, että vaikka nälkä ei olisikaan yllättänyt kunnolla ennen seuraavaa ruokaa, niin kyseinen ateria syödään silti - vaikka sitten hieman ähkyä tuntien ja väkisin!

Mutta tällaisin ajatuksin uutta ateriasuunnitelmaani olen nyt toteutellut ja aion jatkossakin toteuttaa! :) Seuraava ruokapäiväkirjapostaus tuleekin sitten olemaan jo tämän mukaan toteutettu - sitten näettekin miten olen onnistunut! :)

<3: Laura

P.s. Kuvat weheartit.com -sivustolta.

Paluu ateriasuunnitelmaan

Kuten totesinkin eilisessä ruokapäiväkirjapostauksessani, olen päättänyt monen lukijan suosituksesta ottaa taas ateriasuunnitelman käyttööni. Olen pohtinut asiaa monelta eri kantilta, ja päättänyt kokeilla miten ateriasuunnitelman noudattaminen vaikuttaisi syömiskäyttäytymiseeni, jaksamiseeni sekä ennen kaikkea painooni. Eihän tässä ole kuin voitettavaa! Mutta koska päivärytmini on nykyään täysin erilainen kuin osastolla, ei viime keväinen ateriasuunnitelmani toimi sellaisenaan arjessani. Tästä johtuen päätinkin muokkailla kyseistä ateriasuunnitelmaa siten, että sisältö ja energiamäärä säilyisivät suunnilleen samanlaisena, mutta aterioiden rytmitys muuttuisi minun nykytilanteeseeni sopivammaksi. Miltä tämä teistä kuulostaa?

Keskustelin asiasta myös omahoitajani kanssa viime viikolla. Pohdimme sitä, mitkä ovat ateriasuunnitelman noudattamisen hyviä ja huonoja puolia. Olen koko ajan ollut onnellinen siitä, kuinka ole kyennyt vastaamaan nykyään nälkätuntemuksiini sekä mielitekoihini. Syömiseni on ollut vapaata eikä kiellettyjä ruokia ole enää olemassakaan. Mutta tällä hetkellä se vain ei riitä. Se, että vastaan nälkäviesteihini kehoani samalla kuunnelleen, on oikeastaan tällä hetkellä vain ja ainoastaan huono asia. En olisi ikinä uskonut voivani ajatella näin, sillä jos energiankulutukseni ei olisi tällä hetkellä niin valtaisa ja painoni olisi vakiintunut normaalin puolelle jo pidemmäksi aikaa, olisi tilanne aivan loistava. Tilanne olisi juuri sellainen, kuin koko sairauteni ajan olen terveydestä unelmoidessani toivonut. Nyt kuitenkin juuri se kehon kuunteleminen ja sen viesteihin vastaaminen on saanut minut jämähtämään paikoilleni. Koska nyt ei nälkäviesteihin vastaaminen vain yksinkertaisesti riitä. Kyllä, se on jo loistava lähtökohta, että kuuntelen kehoani, mutta ei riittävästi. Tällä hetkellä minun täytyisi aina syödessäni kaivaa muistini perukoilta ne fyysiset tuntemukset, joita koin osastolla, kun painoni todella nousi. Ajoittain toki nälkä oli niin valtava, ettei mikään ruokamäärä tuntunut nälkääni tyydyttävän, mutta tunsin paljon muutakin: ähkyä ja ihan fyysistä kipua. Olin ajoittain niin täynnä ja närästys oli niin hirvittävää, että itkin ihan silkasta kivusta. Tästä huolimatta söin jokaisen ateriani, jokaisen annokseni ja jokaisen edessäni olevan ruoan murusen loppuun viimeistä piirtoa myöden. Saatoin olla ähkyssä vielä edellisestäkin ruokailusta seuraavaa aloittaessani, mutta tällä ei ollut väliä: uusikin ateria oli syötävä ja ajallaan. Tällöin jouduin heittämään niin fyysiset kuin psyykkisetkin tuntemukset ja ajatukset romukoppaan.

Tietenkään en voi täysin yhtä ehdottomalla aikataululla käydä ateriasuunnitelmaani noudattamaan, sillä pienen lapsen kanssa mikään ei koskaan mene suunnitellusti arjen pyörteissä. Mutta parhaani voin yrittää ja ottaa tavoitteeksi, että kaikki listalla oleva tulee syödyksi, vaikka aikataulu hieman heittäisikin. Ja juuri tämän vuoksi päätinkin kokeilla muokata ateriasuunnitelmaa nykyiseen arkeeni paremmin sopivaksi. Näin ollen voin huomioida ateriasuunnitelmassani yösyömiset, joita tällä hetkellä on noin kahdesti yössä. Ja tämähän on ihan hyväkin asia sen suhteen, että saan kaikki ateriat mahdutettua vuorokauteeni. Meillä kun päivällinen venyy joskus niin myöhäiseksi, että iltapalojen syöminen jää usein sen vuoksi liian heikoksi. Muutenkin ateriasuunnitelman noudattaminen helpottaa varmasti osaltaan ateriarytmistä kiinnipitämistä. Kun ateriat on sovitettu oman päivärytmin mukaiseksi, eivät välit pääse venymään liian pitkiksi.

Haluan kuitenkin pitää pääaterioiden annoskoot suurpiirteisempinä, koska tiedän syöväni niillä enemmän, kuin mitä ateriasuunnitelmassani annoskooksi määritellään. Esimerkiksi Helsingissä vaihtoehtoiseksi päivälliseksi oli määritelty puolikas ravintolapitsa, mikä korvaisi sekä pääruoan että jälkiruoan. Itse taas syön poikkeuksetta kokonaisen pitsan jälkiruokineen. Ateriasuunnitelma määrittelee päivälliseksi myös esimerkiksi 12 pinaattilättyjä, mutta minä tarvitsen nälkäni sammuttamiseksi kokonaisen paketin eli tuplamäärän. Koska tämä asia on niin mallillaan, en halua ottaa sen suhteen takapakkia ja alkaa mittailla ruokiani sen tarkemmin. Tällainen rennompi ajattelumalli on pitänyt minut pois pakonomaisesta kalorien laskennasta, mikä on ollut suuri rasite parantumiselleni, joten siihen en halua missään nimessä joutua palaamaan. Haluan myös siksi säilyttää erilaiset tuotteet, suuren vaihtelun ja joustavuuden aterioissani, että ei ole vaaraa päätyä taas käyttämään ainoastaan tiettyjä turvaruoiksi muodostuneita tuotteita. Haluan nauttia, kokeilla ja löytää uusia makumieltymyksiä. Tiedän paremmin kuin hyvin, että rutinoituminen ja kaavoihin kangistuminen on se, mikä ruokkii omalla kohdallani pakonomaista ja sairasta syömiskäyttäytymistäni. Kun heittäydyn ja kokeilen vaikkapa jokaisella aamupalalla uusia yhdistelmiä, olen jättänyt sairauden taas hieman enemmän taakseni.

Kaikki tämä yhdistettynä arkeeni muokatun ateriasuunnitelman noudattamiseen, vaikuttaa minusta todella hyvältä ja lupaavalta! Joten ajattelin poimia nykyiseen syömiskäyttäytymiseeni parhaat palat ja hyödyt sekä ateriasuunnitelmastani että jo saavuttamastani vapaammasta ja joustavammasta ruokailusta. En halua luopua ateriasuunnitelman vuoksi siitä, että voin mennä kahville kauppareissulla spontaanisti. En myöskään halua olla vastaamatta nälkätuntemuksiini sen takia, että ateriasuunnitelmassa ei nyt tiettyä ruokaa satu lukemaan. Sillä vielä jokin aikaa sitten näin olisi käynyt. Minulla ei olisi riittänyt uskallusta ylittää ateriasuunnitelmaa, vaan se olisi tuntunut maksimilta, mitä saa syödä. Nyt tämä ajatus täytyy kääntää päälaelleen: ateriasuunnitelman sisältö on se minimi, mitä päivän aikana tulee syödä. Kaikki muu on vain ja ainoastaan hyväksi! Ja olen oikeastaan vapautunut jo tästä orjallisesta ajattelutavasta. Nyt minulla on tietty runko, mikä toimii apunani ennen kaikkea painon normalisoimisessa. Mutta sen lisäksi minulla on vapaus, mikä ruokkii tervettä puoltani entisestään :)

Eniten odotan ateriasuunnitelmalta sitä, että ne pienet "unohdukset" tulevat mukaan ja lisäävät osaltaan saatua energiamäärää. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat lounaan ja päivällisen ruokajuomat. Ne ovat olleet aivan liian helppo "unohtaa" aterian ohesta ajatuksella "ruokahan se pääasia on". Mutta kummasti sitä energiavajetta tuollaisistakin asioista syntyy. Toivon ateriasuunnitelmalta myös tukea aikataulutukseen ja ateriavälien pysymiseen sopivina. Toivon suunnitelman tuovan mukaan vahvistusta sellaiselle ajatukselle ja olotilalle, että syön ennen kuin nälkä pääsee edes yllättämään kunnolla. Tämä nimittäin vaivaa minua valtavasti vieläkin: miten terveet ihmiset reagoivat nälkätuntemukseen? Syödäänkö silloin, kun nälkää ei edes vielä juurikaan tunnu? Onko orastava nälkä merkki energiantarpeesta? Sillä sitä en usko, että kukaan terve noudattaa anoreksiaa sairastavien logiikkaa: syödä saa vasta, kun nälkä on huutava ja olo todella heikko. Tästä terveestä ajatuksesta haluaisin saada kiinni entistä vahvemmin, mikä olisi valtava voitto terveydelle! Toki lähellä jo olen, enkä enää kallistu todellakaan tuon viimeisen vaihtoehdon puolelle, mutta kyllä se viimeistely tuolle terveelle ja luonnolliselle toimintatavalle vielä kaivataan. Asia, mikä täytyy opetella uudeelleen, jotta voi parantua. Olen sen niin totaalisesti unohtanut, että miten minä itse toimin, kun syöminen ei ollut minulle ongelma?

Odotan myös mielenkiinnolla sitä, miten tämä vaikuttaa painooni. Olen nimittäin tuskastunut hitaaseen etenemiseen ja haluaisin oikeasti vauhditusta painon nousemisen suhteen. En malta odottaa sitä fiilistä, kun olen sen tietyn lukeman saavuttanut! Sillä koen sen oikeasti vain ja ainoastaan positiivisena asiana :) Ja nyt kun tulevina viikkoina tiedän mihin tuloksiin tällä suunnitelmalla päästään, on siihen helppo tehdä lisäyksiä tarpeen vaatiessa :)  Ehkäpä ateriasuunnitelma saa kulkea matkassani nyt niin kauan, että saan painoni vakiinnutettua sinne normaalin puolelle. Koska psyykkeeni on jo melkoisen vahva, on tämä se tuki, mikä viimeistelee onnistuneet ruokailut. Ateriasuunnitelma takaa sen, että minun tulee varmasti syötyä tarpeeksi, kunnes voin sataprosenttisesti luottaa omiin tuntemuksiini ja ajatusteni terveyteen. Lähellä se on jo nytkin, mutta jonkin lisäpotkun vielä tarvitsen, jotta tavoitteeseeni pääsen. Ja koska pystyn suhtautumaan ruokailuun jo niin rennosti, voin hyvin soveltaa ateriasuunnitelmaa päivän mukaan, vaihdella ateriasisältöjä, herkutella ylimääräistä tai vaihtaa aterioiden paikkaa, huolehtien kuitenkin siitä, että kaikki tulee päivän aikana syötyä. Rennosti, mutta ennen kaikkea tarkasti - se on nyt tavoitteenani ja ohjenuoranani! :)

Olen tässä muutaman päivän jo haeskellut itselleni toimivaa ateriasuunnitelmaa ja pikku hiljaa sellainen onkin alkanut löytyä. Jos vaan teitä kiinnostaa, voin tänne esillekin ateriasuunnitelman laittaa? Mutta jo nyt voin sanoa, että hyviäkin asioita tämän myötä olen päiviini saanut - todellakin! :)

<3: Laura

P.s. Kuvat weheartit.com -sivustolta :)

Ateriasuunnitelmat

Lupailin teille koota yhteen ja samaan postaukseen linkit kaikkiin erilaisia ateriasuunnitelmia käsitteleviin teksteihin, joita olen kuluneen vuoden aikana tänne esille kirjoitellut. Minulta löytyy vielä lukuisia muitakin ateriasuunnitelmia laatikoideni kätköistä, mutta mielestäni tänne julkaisemani ovat ehdottomasti ne kaikkein parhaat ja hyödyllisimmät. Oikeastaan muut ovat jonkin verran pienempiä, sellaisia jotka eivät suurelle osalle enrgiamäärältään edes riittäisi. Lisäilin linkit myös muutamaan muuhun vanhempaan postaukseen, joissa kirjoittelen ajatuksistani liittyen joko tiettyihin ruoka-aineisiin tai muuten vaan syömiseen, olkaapa hyvä :)

Lupa syödä
Tässä postauksessa muistuttelin mieleen Lupa syödä kirjan avulla sitä, kuinka paljon oikeasti saa ja tulee syödä, ennen kaikkea silloin kun keho on aliravittu ja nälkiintynyt - toki muutenkin. Hain tukea kirjasta itselleni siihen ajatukseen, että paino ei tosiaan lähde räjähdysmäiseen kasvuun, mitä tuolloin pelkäsin aivan valtavasti. Etsin teoksesta ahdistustani helpottamaan ajatuksia painonnoususta sekä painon normalisoitumisesta. Muutenkin suosittelen kyseistä teosta luettavaksi kaikille syömishäiriötä vastaan kamppaileville - ja miksei muillekin!

Ateriasuunnitelma I
Tässä on ateriasuunnitelmani viimeisimmältä osastojaksoltani, keväältä 2012. Tämä kyseinen ateriasuunnitelma oli minulla painonnostovaiheessa. Minun kohdallani se on ollut ehdottomasti yksi parhaimmista ateriasuunnitelmista, sillä se tuotti maltillisella tahdilla toivottua tulosta ja oli muutenkin minulle mieluisa toteuttaa. Suunnitelma laadittiin yhdessä ravitsemusterapeutin kanssa siten, että se sisältäisi kaikki tarvitsemani ravintoaineet, riittävästi energiaa sekä minulle mieluisia tuotteita. Yritimme muokata siitä sellainen, että pystyn sitä toteuttamaan, mutta myös sellaisen, että sieltä löytyisi niitä todellisia herkkuruokiani ja - tuotteitani. Kaikesta siitä syömisen aiheuttamasta ahdistuksesta huolimatta sitä kuitenkin toteuttaa mieluiten ateriasuunnitelmaa, mikä vastaa parhaiten omia mielihaluja ja toiveita.

Ohjeistusta kotiruokailuihin
Tässä postauksessa on ravitsemusterapeutin antamaa tarkennusta osaston ateriasuunnitelmaan, jotta minun olisi helpompi noudattaa samoja annoskokoja myös kotilomilla. Sain pyynnöstä myös ohjeet vaihtoehtoisesesta välipalasta sekä vaihtoehtoja jälkkäreille. Välipalalle kaipasin vaihtoehtoja jo senkin vuoksi, että voisin siten sallia itselleni pienen herkkuhetken vaikkapa ystävieni kanssa kahvitellessa. Tämä toimikin hyvin ja toi kummasti joustavuutta elämään! Enää minun ei tarvinnut tyytyä kotona syömään iän ikuista välipalaani, vaan saatoin tosiaan lähteä kahvittelemaan tai syödä kakkua muiden tavoin juhlatilanteissa.

Ateriasuunnitelma II
Tämä ateriasuunnitelma on muutoin sama kuin edellinen, ateriasuunnitelma I, mutta hieman energiamäärältään pienempi. Sairaala-annosten suurin annoskoko vaihtui yhtä pienemmäksi ja myös muita pieniä muutoksia tehtiin. Tähän suunnitelmaan siirryin, kun painoni alkoi lähestymään tavoitetta ja yhdessä tuumin hoitohenkilökunnan kanssa totesimme, että painonnousun ei tarvitse olla enää niin vauhdikasta. Tosin olin itse muistaakseni valmis siirtymään jo pian takaisin isompaan annoskokoon, kun paino ei tällä noussutkaan toivotunlaisesti. Muistan myös kotilomilla ajatelleeni, että annosmitat tuntuivat pääaterioilla hieman liian pieniltä minulle ja nälälleni!

Ylläpitoruokavalio
Ja tässä vielä tähänkin linkitettynä tämä viime viikolla julkaisemani ylläpitoateriasuunnitelmani Helsingin osastojaksoltani.

Rasvaa, tarvitsen rasvaa!
Tässä postauksessa pohdin rasvansaannin tärkeyttä omien kokemusteni pohjalta. Sitä kuinka huomaan rasvanpuutoksen vaikutukset niin fyysisessä kuin psyykkisessäkin voinnissani. Tukea ajatuksilleni hain teoksista Lupa syödä sekä Syömishäiriöiden ravitsemushoito. Tähän kirjoitukseen olisi itse kunkin hyvä palata aika ajoin, kun heikko hetki yllättää! Itse ainakin olen saanut valtavan avun siitä, kuinka näen asioita mustaa valkoisella, vaikka tietäisinkin oikeasti asiat jo ennestään aivan hyvin. Sairas mieli vaan vaatii sitä vakuuttelua osakseen kaikesta siitä omasta tietomäärästä huolimatta!

Ruokien vaihtotaulukot
Tässä postauksessa kertoilen ruokien vaihtotaulukoista, jotka itse koen todella hyvänä keinona luoda vaihtelua ja joustavuutta omiin ruokailuihin! Viittasin jo Ohjeistusta kotiruokailuihin -postauksessa vaihtotaulukoihin, jonka pohjalta sitten tein niistä omankin postauksen. Ideana vaihtotaulukoissa on siis jakaa ravintoaineet erilaisiin ryhmiin, joista sitten muodostetaan täysipainoinen ateriakokonaisuus. Ryhmät ovat leipäryhmä, maitoryhmä, rasvaryhmä, liharyhmä sekä hedelmäryhmä. Lisäksi kasvisruokailijoille on oma listansa, josta he voivat valita liha- ja maitoryhmän annoksia omaan ateriakokonaisuuteensa.

Ruokien vaihtotaulukoihin perustuva ateriasuunnitelma
Tähän postaukseen olen kirjoitellut yhden esimerkin ruokien vaihtotaulukoihin perustuvasta ateriasuunnitelmasta, jonka itse olen aikanaan saanut.

Ateriasuunnitelma Start
Tämä ateriasuunnitelma on siis ollut minulla Hyksin syömishäiriöyksikössä hoidossa ollessani. Tämä oli ainakin silloin yleisenä ateriasuunnitelman pohjana, kun osastolle menin. Toki tämänkin suhteen toimittiin kunkin potilaan oman tilanteen mukaan, ja jotkut aloittivat myös hieman pienemmästä ateriasuunnitelmasta. Itse koen tämän suunnitelman hieman liian pieneksi, mutta on varmasti hyvänä apuna sellaiseen tilanteeseen, kun alkaa syömisiään parantaa ja kaipaa alkuun jonkinlaista ohjenuoraa.

Herkkusuu

Suuren suurena herkkusuuna pohdin tässä tekstissä herkkujensyönnin tärkeyttä niin osana paranemisprosessia kuin normaalia elämääkin. Ajattelin tämänkin tähän linkittää, vaikkei se ateriasuunnitelmaa sisällään pidäkään. Ajattelin myös kirjoittaa jossain vaiheessa tämän hetkisistä ajatuksistani liittyen herkutteluun sekä siihen, kuinka tärkeäksi oikeasti koen sen taidon oppimisen, jotta anoreksiasta voi oikeasti eroon päästä.

Apua rajojen rikkomiseen
Tässä on hieman ravitsemusterapeutilta saamiani apuja rajojen rikkomiseen, mitä pääaterioiden syömiseen tulee. Kun on aika astua hieman oman mukavuusalueensa ulkopuolelle ensimmäistä kertaa ja uskaltautua syömään muutakin kuin perus "kotiruokaa", on tästä varmasti monelle apua! Aluksi tuntuu varmasti helpommalta maistaa taas pitsaa tai korvata päivällinen vaikkapa täytetyllä patongilla, kun on oikeasti ravitsemusterapeutilta saadut ohjeet tähän. Ja kun sen aika on, voi ohjeista luopua ja syödä kyseisiä ruokia huoletta. Mutta ensimmäisten askeleiden tukena tämä lista on loistava!

Salaattiateria
Tässä on hieman ohjeistusta siihen, kuinka salaattiateriasta voi saada täysipainoisen ateriakokonaisuuden. Ollessani Helsingissä syömishäiriöyksikössä hoidossa, sain siis ravitsemusterapeutilta ohjeen, millaisella salaattiaterialla voin korvata pääaterian, mikäli joskus haluaa näin tehdä. Vaikka olenkin täällä kirjoitellut nyt, että en itse tällä hetkellä koe voivani salaattiaterioita lämpimän ruoan sijasta syödä, pidän aivan valtavasti erilaisista salaateista, sillä yhdistelmiä voi tehdä loputtomasti! Nyt siis koen, että tarvitsen hieman "tuhdimpaa" ruokaa pääaterioilleni, mutta odotan innolla sitä päivää, kun salaattien syönti ei ole enää mikään ongelma minullekaan :) Varsinkin, kun oikein kokoamalla ateriasta voi saada todella monipuolisen, ruokaisan ja ennen kaikkea herkullisen! Salaatti ateriana, kun ei tarkoita pelkästään salaatinlehtiä kurkulla - ei todellakaan. Salaatti on pohja, mutta sitten kaikki muu tekeekin siitä sen aterian: lihat, tofut, pastat, riisit, siemenet, pähkinät, hedelmät, juustot, salaatinkastikkeet ja kylkiäisenä tarjottavat leivät!

Rekkamiehen annoskoot - ja karkkia vielä kaupan päälle! 

Loppuun vielä ajattelin linkittää vanhan postaukseni viime keväältä, jossa pohdin suurten annoskokojen aiheuttamaa hämmennystä - niin minussa itsessäni kuin muissakin. Tässä ei siis ole mitään ateriasuunnitelmaa, mutta ehkä muutoin vain tukea-antavia ajatuksia liittyen annoskokojen suuruuteen ja välttämättömyyteen. Ihan mielenkiintoista itsellekin hieman palata näihin vanhoihin teksteihin :)

Toivottavasti tästä "koosteesta" on nyt edes yhdelle teistä lukijoista hyötyä! Ainakin helpompi hieman käydä käsiksi näihin ateriasuunnitelmiin, kun ei tarvitse etsiskellä niitä tuolta muiden postausten joukosta! Nyt vaan hakemaan näistä tukea omiin ruokailuihin ja soveltamaan niitä itselle sopivalla tavalla :)

<3: Laura

Ylläpitoruokavalio

Useampikin lukija ehti tässä toivoa pikaisesti esille kirjoiteltavaksi ylläpitoateriasuunnitelmaani, joka minulle Helsingin osastojaksollani laadittiin. Kovan penkomisen jälkeen kyseisen suunnitelman löysin ja saatoin sen tänne näpytellä :) Helsingissä oli ainakin vielä parisen vuotta sitten perus ateriasuunnitelmapohja, joihin tarvittaessa tehtiin muutoksia ja lisäilyjä potilaan tarpeiden mukaisesti. Minulla jouduttiin useammankin kerran tekemään lisäyksiä suunnitelmaani, jotta oikea ateriasuunnitelma painoni nostamiseen sekä ylläpitoon löytyi.  Lopullinen kulki "koolla" Advance ++. Ylläpitosuunnitelma on muistaakseni aikalailla samaa luokkaa kuin noususuunnitelmakin, mikä varmasti perustuu ihan liikunnan lisääntymisen ja korkeamman painon myötä kasvaneeseen energiantarpeeseen sekä siihen tosiasiaan, että monesti energiantarve säilyy tavallista suurempana vielä jonkin aikaa painon normalisoitumisen jälkeenkin.

Tämä kyseinen ateriasuunnitelma on siis se versio, mikä laadittiin minulle kotiin. Eli jos joku ihmettelee, miksei esimerkiksi aamupalalla ole lainkaan leipää, johtuu se ihan siitä, että leipä oli minulle tuolloin todella haastava ruoka. Joten muokkasimme suunnitelman minulle mieluisammaksi. Mutta jos joku haluaa tukea itselleen hakea tästä suunnitelmasta, osan puurosta voi siis korvata helposti leivälläkin:)

Olen tänne aiemminkin kirjoitellut paljon erilaisia ateriasuunnitelmia, kuten ateriasuunnitelman, mikä minulla oli painonnostovaiheessa osastolla viime keväänä. Kirjoitin myös postauksen, jossa on kyseiseen ateriasuunnitelmaan tarkennusta ravitsemusterapeutilta, mikäli teitä ne kiinnostavat. Muutoin erilaisia ateriasuunnitelmia löytyy viime kevään postausten joukosta, mutta voisin ne yhteen ja samaankin postaukseen yrittää teille etsiä ja linkittää, mikäli niin haluatte? :)

Mutta tässä siis ylläpitoruokavalioni:

Aamupala

• 4 dl puuroa tai muroja tai mysliä
• 2 dl maitoa
• 1 prk viiliä/jogurttia
• 1 hedelmä
• kasviksia

Lounas

• 2 perunaa/ 2 dl sosetta/ 2 dl riisiä/ 2 dl pastaa
• esim. 7 kpl lihapullia/ 2 kpl jauhelihapihviä/ 150 g kalaa (6 kpl kalapuikkoja)/ 150 g broileria/ Lihakastike 3 dl, kerma-/ juustopohjainen lihakastike 2 dl (jos kaviskastike, niin 1 dl enemmän)/ nakit 4 kpl
• 1 dl lisäkekastiketta / 1/2 dl kylmää kastiketta
• lämpimiä kasviksia
• annos salaattia + 1 rkl salaatinkastiketta
• 2 dl maitoa
• 1 viipale leipää
• 1 tl margariinia
• täytekeksi

Välipala (1 listan vaihtoehdoista + 2 täytekeksiä)

• 1 suklaapatukka tai 1 rivi isosta levystä
• 50 g irtokarkkeja tai lakuja
• 1 pulla
• pala kuivakakkua
• 2 palaa kääretorttua
• 1 pieni muffinssi
• 3 täytekeksiä
• 4 keksiä, piparia, tai digestive-keksiä
• 1 jäätelötuutti tai -puikko/ iso pallo / 1,5 dl jäätelöä
• 40 g herkkujuustoa
• 1 prk vanukasta, valmisrahkaa, jälkiruokajogurttia tms.
• 1 litra popcornia
• 3 dl perunalastuja tai juustonaksuja
• 1/2 dl pähkinöitä

Päivällinen

• 3 dl laatikkoruokaa tai 4 dl keittoa
• kasviksia
• 1 viipale leipää + 1 tl margariinia (keittoaterialla 2 viipaletta leipää + 2 tl margariinia)
• 1 viipale juustoa tai 2 leikkelettä
• 2 dl maitoa
• 2 dl tai 1 prk jälkiruokaa/ 1 jäätelö/ 5 ohukaista tai pala pannukakkua + 1 rkl hilloa

Iltapala

• 2 dl mysliä/ 3 weetabixia/ 4 dl muroja
• 2 dl maitoa
• 1 prk viiliä/ jogurttia
• kasviksia
• hedelmä

Lisäksi päivittäin 2 lisähedelmää sekä Nutridrinkin korvaamaan 50 g suklaata/ 90 g karkkia/ 1 dl pähkinöitä/ 100 g kuivahedelmiä/ 3 dl jäätelöä 

Toivottavasti tästä olisi nyt edes hieman hyötyä tätä postausta toivoneille! :)

<3: Laura

Salaattiateria

Joskus on mukava syödä lämpimän pääaterian sijaan salaattiateria. Monista kahviloista sekä ravintoloista saa todella maukkaita ja ruokaisia salaatteja, jotka ovat monella tapaa aivan täysipainoisia aterioita. Ollessani Helsingissä syömishäiriöyksikössä hoidossa, sain ravitsemusterapeutilta ohjeen, millaisella salaattiaterialla voin korvata pääaterian, mikäli joskus haluan näin tehdä. Tämä on mielestäni ollut hyvä apu, sillä tällä olen voinut perustella kotona läheisilleni, että voin lämpimän ruoan sijaan syödä aivan hyvin silloin tällöin pääruoksi myös salaattiaterian ilman, että energiansaantini jäisi vajavaiseksi. Varsinkin poikaystäväni on hyvin epäileväinen salaattiaterioita kohtaan, sillä se kuulostaa niin kevyeltä, mutta myös salaatista saa loistavasti ruokaisan. Tällöin olen tosin itse noudattanut aina sellaista periaatetta, että toisen pääaterioista tulee olla lämmin ateria.

Salaattiateria:

• Saalaattipohja
• 1/2 prk tonnikalaa / 1 dl fetajuustoa / 1,5 dl katkarapuja / 1,5 dl broilersuikaleita
• 1 rkl öljypohjaista salaatinkastiketta tai 2 rkl kermaviilikastiketta
• 10 cm pala patonkia
• Lasillinen maitoa tai täysmehua
• Hedelmä

Kotikaupungissani on muutama kiva kahvila, joista saa todella maukkaita salaatteja.  Olenkin usein hakenut itselleni salaatin joko lounaaksi tai päivälliseksi kotiin, tai sitten olemme käyneet ystävieni kanssa kahvilassa salaattilounaalla. Miksi sitten tästä ylipäätään aloin kirjoittamaan, on syynä huomiset lounastreffit juuri toisessa Riihimäen paikallisista kahviloista, Felix Cafessa, yhdessä ihanan lukijani kanssa:) Siellä salaatin saa koota erilaisista ruokaisista vaihtoehdoista, ja salaattia täydentämään annokseen kuuluu luonnollisesti salaatinkastike sekä leipä. Aiemmin en ole koskaan kyennyt leipää syömään leipäkammoni vuoksi salaattiaterian yhteydessä, mutta nyt sen aion varmasti tehdä! Kyseisestä kahvilasta saa lisäksi aivan uskomattoman hyviä jäätelöitä, joten voi hyvinkin olla, että toistemme rohkaisemana syömme kunnon jäätelöannokset lounaan päälle! Täytyyhän sitä nyt jälkiruoastakin huolehtia;)

<3:Laura

Uusi ateriasuunnitelma

Lupailin kirjoitella ylös uuden ateriasuunnitelmani, sillä myös edellinen herätti joidenkin lukijoiden joukossa kiinnostusta. Ateriasuunnitelmani on lähes samanlainen kuin edellinen, mutta pääateriat pienenivät hieman ja täytekeksit jäivät pääaterioilta pois.

Uusi ateriasuunnitelmani on siis seuraavanlainen:

Aamupala:

• N. 2 dl puuroa (usein maitoon tehty)
• 1 viipale leipää + 1 tl margariinia + 1 leikkele
• 1 dl pähkinöitä
• 1 hedelmä

Välipala:

• 2 dl rasvatonta jogurttia

Lounas:

• 2 keskikokoista perunaa tai 1 1/2 dl muusia/ riisiä/ makaronia
• 1 1/2 dl liha-/ kana-/ kalaruokaa, esim. 1 1/2 dl lihakastiketta, 4 pyörykkää tai 1 annospala uunikalaa tai 1 broilerin filee
• Salaattia/ raastetta + 1 1/2 tl salaatinkastiketta
• Jälkiruoka ( esim. 2 dl kiisseliä tai 1,5 dl rahkaa tai hedelmä)
• 1,5 dl maitoa tai piimää

Välipala:

• Hilloviili 2 dl
• 1 viipale leipää + margariini + juusto
• Omena
• Tai vaihtoehtoinen välipala

Päivällinen:

• Kuten lounas tai
• 250 g ( n. 2, 5 dl) pata- tai laatikkoruokaa tai 3 dl keittoa
• Keittoruoan kanssa 1 viipale leipää + margariini
• Jälkiruoka kuten lounaalla
• 1,5 dl maitoa tai piimää

Iltapala:

• 1 viipale leipää tai 1/2 sämpylä + margariini + leikkele
• 1/2 dl pähkinöitä
• 1,5 dl-2 dl rasvatonta jogurttia
• Nutridrink/ 50 g suklaata/ 90 g karkkia / 100 g kuivahedelmiä / 1 dl pähkinöitä

Myöhäisiltapala:

• 1 hedelmä
• 1 hilloviili
• 1 Weetabix / 1 leipä/ 3 rkl mysliä / 1,5 dl muroja

Jatkossa aamupalan pähkinät voidaan jättää pois, mikäli paino pysyy ilman näitä tasaisena.

Tällaisen ohjeistuksen sain nyt siis ravitsemusterapeutilta, minkä tarkoituksena olisi toimia painoni ylläpitoruokavaliona. Osasto-olosuhteissa tämäkin varmasti vielä nostaa painoani, mikä onkin ihan hyvä, sillä painoa pitäisi vielä muutama lisäkilo saada, jotta pääsen lopulliseen tavoitteeseeni. Mutta kotona tämä varmasti on hyvä ohjenuora minulle painon ylläpitoon. Tärkeintä olisikin nyt, että pystyisin kotona noudattamaan suunnitelmaa täysin, enkä lipsuisi siitä yhtään. Se on ensisijaisen tärkeää, jotta voin osastolta turvallisin mielin kotiutua. Mutta kuten aiemmin tänään kerroin, olen itse ottanut mukaan pienen herkkulisän ateriasuunnitelmaani, ja tavoitteenani olisi jatkossa muuttaa rasvattomat jogurtit tavallisiksi. Josko saisin painoani nostettua myös lomilla?

<3:Laura

Start

Eräs lukija pyysi vielä yhtä ateriasuunnitelmaa tänne, jonka lupasinkin esille laittaa. Olen aiemmin laittanut tänne oman, nykyisen ateriasuunnitelmani sekä yhden ateriasuunnitelman, joka perustuu vaihtotaulukkosysteemiin. Jos alkavat jo kyllästyttää nämä ateriasuunitelmapostaukset, kannattaa suosiolla hypätä yli, mutta ajattelin tämän tänne kuitenkin laittaa. Jos siitä yhdellekään lukijalle on hyötyä, niin se on pääasia! Tämä suunnitelma on tosiaan se perus ateriasuunnitelma, jolla Helsingissä Hyksin syömishäiriöyksikössä yleensä kaikki aloittavat. Jos ravitsemustila on todella heikko, saattaa suunnitelma olla hieman pienempi. Minusta tämä voisi kuitenkin olla hyvä suunnitelma sellaiselle, joka kotona omin voimin yrittää saada taas ruokailuaan kuntoon. Suunnitelma on monipuolinen ja täysipainoinen ateriasuunnitelma, jonka syömishäiriöiden hoitoon erikoistuneet ravitsemusterapeutit ovat laatineet.

Aamupala:

• 2 dl puuroa tai muroja tai 4 rkl mysliä tai 1 1/2 weetabixia
• 1 viipale leipää
• 2 dl maitoa/ viiliä / jogurttia
• 1/2 rasiaa (n. 1 tl) margariinia
• kasviksia

Lounas:

• 2 perunaa/ 2 dl sosetta/ 2 dl riisiä / 2 dl pastaa
• Pääruoka annosteltuna ( esimerkiksi n. 2 dl lihakastiketta, broilerin rintafile 100 g, 1,5 jauhelihapihviä, 3 dl kasviskastiketta)
• 1/2 dl lisäkekastiketta tai 2 rkl kylmää kastiketta
• Annos salaattia + annospussi salaatinkastiketta
• 2 dl maitoa
• 1 viipale leipää
• 1/2 rasiaa margariinia

Välipala (joku listasta + täydennysravintojuoma):

• 1 suklaapatukka (n. 30 g)
• 50 g irtokarkkeja
• 1 dl rusinoita tai kuivahedelmiä
• 1 pulla
• Pala kuivakakkua
• 2 palaa kääretorttua
• 3 täytekeksiä
• 1 jäätelötuutti/ 1 iso pallo / 1,5 dl jäätelöä
• 40 g herkkujuustoa
• 1 litra popcornia
• 1/2 dl pähkinöitä
• 1 prk vanukasta, rahkaa, jälkiruokajogurttia
• 3 dl perunalastuja

Päivällinen:

• 2 dl laatikkoruokaa tai 3 dl keittoa
• kasviksia
• 1 viipale leipää
• 1/2 rasiaa margariinia
• 2 dl maitoa
•  2 dl tai 1 prk jälkiruokaa/ 1 jäätelö / 5 ohukaista tai pala pannukakkua + 1 rkl hilloa

Iltapala:

• 2 viipaletta leipää tai 1 sämpylä tai 1 karjalanpiirakka
• 1 viipale juustoa tai 2 viipaletta leikkelettä
• 1 rasia margariinia
•  2 dl maitoa/ viiliä / jogurttia
• kasviksia

Lisäksi 3 hedelmää päivässä

Lounaan pääruoka (proteiiniosuus) on oma arvioni, sillä tarkkaa annosteluohjelmaa minulla ei tähän start-suunnitelmaan ole. Arvion tein osastolla start-ohjelmaa seuraavan advance-ohjelman avulla pienentäen määriä hieman. Adv-ohjelmaan minulla kun on paljon tarkemmat annosteluohjeet. Toivottavasti tästä on edes hieman hyötyä:)

<3:Laura

Esimerkki ateriasuunnitelmasta

Tässä vielä lukijan pyynnöstä tarkempi ateriasuunnitelma, joka perustuu ruokien vaihtotaulukkosysteemiin. Kirjoitin vaihtotaulukosta ja eri ruoka-aineryhmistä erillisen postauksen viikolla, mutta lupasin laittaa esille vielä tarkemman suunnitelman, jossa on eroteltu kullekin aterialle, kuinka monta ruoka-aineryhmää kuhunkin kuuluu.

Tämä on hieman energiamäärältään suurempi kuin edellisessä postauksessa antama esimerkkini, mutta mielestäni tähänkin mahtuu vielä lisäyksiä ja varaa jää ylimääräiselle herkuttelullekin :) Itse sain tämän ohjeen, kun olin juuri sairastunut ja yritin saada omin avuin kotona ruokailuani kuntoon.

Aamupala:

• 3 leipäryhmää
• 1 rasvaryhmä
• 1 liharyhmä
• 1 maitoryhmä

Lounas:

• 2 leipäryhmää
• 2 liharyhmää
• 1 leipäryhmä
• 1/2 rasvaryhmä
• 1 maitoryhmä

Välipala:

• 1 hedelmäryhmä
• 2 leipäryhmää
• 1 rasvaryhmä
• 1 liharyhmä

Päivällinen:

• 3 leipäryhmää
• 2 liharyhmää
• 1 maitoryhmä
• 1/2 rasvaryhmää

Iltapala:

• 2 leipäryhmää
• 1 rasvaryhmä
• 1 hedelmäryhmä
• 1 maitoryhmä

Ja yksi ryhmä voi siis olla aivan mitä tahansa kunkin ruoka-aineryhmän sisältä. Jokaista ateriaa voi päivittäin vaihdella vapaasti ja siten muokata ateriasuunnitelmaansa monipuoliseksi ja itselle mielekkääksi. Nykyisessä ateriasuunnitelmassani osastolla on se ikävä puoli, että joudun aina syömään aamupalalla sen samaisen leivän, kun voisin välillä haluta vaihtaa sen vaikkapa muroihin. Mutta kotona ollessani todellakin hyödynnän tätä vaihtotaulukkoa ja teen erilaisia variaatioita aamu- ja iltapaloistani. Tarvitsen vielä selkeän ateriasuunnitelman, jota pyrin noudattamaan, mutta en millään haluaisi orjallisesti ja pilkuntarkasti noudattaa sitä kotona ollessani, vaan kaipaan joustavuutta ja vaihteluja. Vaihtotaulukon avulla voin näin kotona ollessani perustella läheisillenikin, että jokin tietty ruoka-aineiden vaihto keskenään on mahdollista. Ja kuten viime viikonloppujen postauksista käy ilmi, olen hyvinkin hyödyntänyt iltapalalla mahdollisuutta vaihtaa leipä mieluisampaan eli poppareihin! ;)

<3: Laura

Ravitsemusterapeutin tapaaminen

Tapasin tänään sovitusti ravitsemusterapeuttia. Tarkoituksena oli keskustella siitä, kuinka ateriasuunnitelmaani tullaan muokkaamaan jatkossa, mikäli paino jatkaa vaan vauhdilla nousuaan. Tai tämä oli minun ajatukseni asiasta. Ravitsemusterapeutti ja omahoitajani kuitenkin toppuuttelivat ja olivat sitä mieltä, että nyt ei painon vauhdikkammasta noususta huolimatta aleta tekemään ateriasuunnitelmaani mitään muutoksia. Tavoitepainoon on vielä matkaa ja jos nyt teemme radiakaaleja muutoksia, pitkittyy hoitoni aivan turhaan.

Omahoitajani korosti sitä tosiasiaa, että painoni oli laskenut loman jäljiltä hieman, jonka vuoksi nyt tulee poisjättämisen sijaan keskittyä siihen, että paino ei ryhdy laskemaan lomilla. Kuten kirjoitin jo aiemminkin, tuntuu lomilla melkein mahdottomalta toteuttaa orjallisesti ateriasuunnitelmaa. Tuntuu ettei kaikkea millään ehdi syömään, kun olisi niin paljon kaikkea tekemistä. Näin ollen sekä tietoisesti että osin tiedostamattakin tippuu ateriasuunnitelmasta ruokia pois. Ja kun tähän lisää kotona tulevan hyötyliikunnan, mitä arkipuuhastelun myötä tulee, on kaikki energia tarpeen. Onhan se ikävää aikatauluttaa elämäänsä ruokailujen mukaan ja järjestellä kaikki menot niiden mukaisesti. Se hankaloittaa ja vie mielekkyyttä elämästä. Mutta valitettavasti vielä minun pitää hyväksyä tämä ja yrittää luovia elämässä näiden asioiden kanssa. Nyt on tärkeintä, että selviän aluksi lomista kunnialla, ilman painon laskemista - vaikka sitten kauhean suunnitelun ja aikatauluttamisen kera.

Ravitsemusterapeutti lupasi tehdä minulle tarkat ohjeet siitä, mitä sairaalassa syömäni L-koon lounas ja päivällinen pitävät sisällään, jotta uskallan sitten syödä myös kotona tarpeeksi. Hän lupasi tehdä minulle tarkan listan siitä, kuinka monta perunaa, kuinka monta sataa gramaa lihaa ja kuinka monta desiä keittoa ateriat sisältävät. Tämän pitäisi tukea minua kotonakin syömisissä, jolloin ateriakoot eivät automaattisesti kutistu. Toisaalta mittailu ja tarkat annosteluohjeet pitävät kiinni sairaudessa, mutta toisaalta ne ovat vielä tässä vaiheessa enemmän hyödyksi kuin haitaksi. Sitten kun paino on normaalissa, syömiskäyttäytymiseni normalisoitunut ja uskallan taas luottaa kunnolla nälkäviesteihini, on aika jättää mittailut pois. Sitten voin elää nälkätuntemuksieni mukaan, enkä enää tarkkojen listojen.

Sovimme myös, että ravitsemusterapeutti suunnittelee minulle vaihtoehtoisia välipaloja, jolloin voin rauhassa nauttia listassa olevan vaihtoehdon sijaan aivan hyvin ystävien kanssa kahvilla vaikkapa leivoksen tai syödä karkkia, mikäli mieleni sitä tekee. Kaiken ei tarvitse mennä tiettyjen kaavojen mukaan, vaan saan ottaa myös jotain itselleni mieluisampaa. Tämä tuo ihanaa vapautta ja antaa sitä joustoa lomillakin ja sitten kotiuduttuanikin. Tämä on myös minulle itselleni iso askel kohti vapaampaa syömistä, kun uskallan irrottautua niistä kielletyistä ruoista ja herkutella vapaammin. Kun ravitsemusterapeutti on minulle vaihtoehdot laatinut, uskallan hyvillä mielin nauttia leivoksen iltapäiväkahvin kera :) Kun perusaterioista saan kaikki tarvittavat ravintoaineet, voi ylimääräinen energia tulla aivan hyvin herkuista!

Ravitsemusterapeutti korosti sitä, että tarvitsen tässä vaiheessa vielä kaiken, mitä ateriasuunnitelmassani on, sillä painon on edelleen tarkoitus nousta. Oli helpottavaa kuulla ammattilaisen suusta, ettei ateriasuunnitelmani ole liian iso, vaan aivan sopiva minulle. Varsinkin jos suunnitelmissa on lisätä liikuntaa, tarvitsee korppani varmasti kaiken energian, mitä suunnitelma pitää sisällään. Herkkuineen kaikkineen :) Tämä kuulostaa jotenkin hyvin vapauttavalta. Haluan jälleen palata siihen olotilaan, jossa terveenä olin: söin ja liikuin mieleni mukaan. Painoni pysytteli vuosia samassa painossa, vaikka söin hyvinkin vapaasti. Tähän tähtään tulevaisuudessakin: tasapainoon.

On muuten kummallista, kun ei enää elä jatkuvassa nälässä. Olen vuosia elänyt tavallaan nälässä. Kotona olen jo useamman vuoden ajan piinannut itseäni syömättömyydellä ja sairaalassa ollessani energiantarpeeni on ollut aliravitsemustilassa niin valtava, että kroppani on oikein huutanut ruokaa. Nyt se on vähitellen alkamassa löytää jälleen tasapainon. Tällä ateriasuunnitelmalla ja liikunnalla en joudu tuntemaan nälkää juurikaan, mitä nyt joinain päivinä nälkä saattaa yltyä hieman tavallista kovemmaksi aterioiden välillä. Mutta yleisesti ottaen kroppani on nyt täyttänyt ne pahimmat vajeensa, eikä enää huuda ruokaa samaan tapaan kuin ennen. Tämä on anorektisen mieleni kannalta hyvinkin pelottava asia. Nälkä on ollut anorektiselle mielelle mielihyvän lähde, ja nyt paranemisvaiheessa olen luonut nälän tunteesta itselleni luvan syödä. Olen voinut perustella itselleni syömisen tarvetta nälkätuntemuksella. Mutta nyt jokin on muuttunut. Seuraavan aterian tullen saatan olla vielä täynnä edellisestäkin ruoasta. Terve puoli kiittää ja on tyytyväinen, sairas puoli taas herättää eloon kaikki pahimmat pelot. Mutta tiedättekö mitä? Mieluummin kohtaan ne kauheat pelot ja ahdistuksen tunteet kuin palaan takaisin siihen nälkiintymisen tilaan, jossa olen monta vuotta elänyt. Enää ikinä en halua piinata itseäni nälällä - se on varma!

<3: Laura

Kuulumisia osastolta

Nyt se on sitten ainakin todistettu minulle itselleni ja kaikille ateriasuunnitelmaani kauhistelleille - paino ei todellakaan ole räjähtämässä käsiin. Minulla oli eilen punnitus, joka kertoi että edistystä ei ole tapahtunut lainkaan, mitä painoon tulee. Myös se tuli jälleen todistettua, että omaan kehonkuvaan ja omiin tuntemuksiin ei ole luottaminen. Minulla on koko ajan sellainen olo, kuin paino olisi noussut paljonkin. Olen huomaavinani sen milloin mistäkin vartalossani. Tai sitten vaaka vain yksinkertaisesti valehtelee. Ei - sen tiedän itsekin, että vakaa kertoo totuuden kuin totuuden, eikä kaunistele lukuja suuntaan eikä toiseen. Minun piti oikein käydä vaa`alla toiseenkin otteeseen, jotta olisin uskonut silmiäni. Mutta vaaka on lahjomaton - kuten äitini sanoo.

Minulla oli eilen hoitoneuvottelu, jossa lääkäri puuttui tiukasti tähän asiaan. Hän oli huolissaan siitä, mistä löytyy syy sille, että paino kehittyy niin hitaasti, vaikka olenkin osastolla pystynyt täysin noudattamaan ruokailusuunnitelmaani. Hän sanoi, että energiaa kuluu nyt jossain hukkaan aivan liikaa tai sitten minä olen yrittänyt helpottaa oloani oksentamalla. Jälkimmäisen kielsin heti ja tiukasti, sillä siihen en ole missään vaiheessa sortunut. Oksentelu on sairaudenkuvastani pysytellyt poissa jo reilusti yli puolentoista vuoden ajan, enkä kertaakaan ole siihen sinä aikana sortunut. Sen vuoksi ainoaksi selitykseksi täytyy jäädä se, että kulutus on vieläkin liiallista. Koska mihinkään jumppailuihin en ole myöskään osastolla syyllistynyt, päätti lääkäri poistaa minulta toisen ulkoiluni. Hän lupasi, että saan sen takaisin heti, kun paino on ollut noususuunnassa kahden perättäisen punnituksen ajan. Tähän oli sitten suostuminen. Tavallaan tämä oli helpotus, koska ehkä saisin sitten kotonakin rauhan piinaavalta liikunta-ajatukselta? Lääkäri toi esiin ajatuksen myös siitä, että olisin jokaisen aterian jälkeen yleisissä tiloissa rauhoittumassa. Hän perusteli tätä sillä, että ruokailun jälkeiset hetket ovat niitä vaikeimpia. Ehkä hän halusi kuitenkin varmistua vielä siitä, etten varmasti käy oksentamassa ruokailujen jälkeen tai sorru pakkoliikuntaan. Koska en ole syyllistynyt mihinkään eikä minulla ei ole mitään salattavaa, suostuin tähän. Toisaalta se harmittaa, että tuo aika on aina pois vierailuajoista. Tosin eipä minulla liikaa niitä vieraita täällä ehdikään käydä.

Eniten hoitoneuvottelussa jäi harmittamaan se, että lääkäri ei luvannut ainakaan vielä mitään lomia viikonlopuksi. Hän halusi, että asiasta sovitaan vasta loppuviikosta, kun toinen punnitus on ollut. Tähän oli sitten tyytyminen. Ahdistaa tosin jo nyt ajatus siitä, etten pääsisi kotilomalle lainkaan viikonloppuna. Sen ajatuksen voimalla on jotenkin jaksanut taistella taas näitä päiviä läpi. Lääkäri kuitenki herätteli minua tajuamaan asian vakavuuttaa muistuttelemalla elinikäisillä hermovauriokivuilla, joita alipainon aiheuttaman luuntiheyden heikentyminen voisi tulevaisuudessa aiheuttaa, mikäli painoa ei saada nopeasti korjattua. Hän toi esiin myös osastolle tullessa otettujen veriarvojen epäkohtia, jotka kertovat aliravitusta kehosta. Lisätäkseen vielä hieman sanojensa painoarvoa, käski hän minun miettivän, kumman valitsisin, mikäli toisessa vaakakupissa painaisi laihat tikkureidet ja toisessa vaikkapa lasten saaminen tulevaisuudessa? Ei tarvinnut kauaa miettiä, kumman puolelle kallistuisin!

Muutenkin olen huomannut taas paljon uusia terveitä piirteitä itsessäni, joita ennen ei ikinä olisi tullut lainkaan esiin. Olen nimittäin itsekin tavallaan pettynyt siihen, että paino ei ole noussut. Tottakai se on aina helpotus sille anorektiselle puolelleni, mutta sen verran vahvoilla on jo tervekin puoleni, että se on pettynyt siihen, että parantuminen on taas askeleen kauempana. Ja kun parantuminen on askeleen kauempana, ovat myös kauempana kotiin pääsy ja se normaali elämä. Ja ihmetys ja tavallaan huolikin siitä, että paino ei ole noussut, on tullut taas vahvemmin esiin. Olen jopa parikin kertaa viime päivien aikana tarkistanut hoitajalta, että lukeehan lapussa, että annoskoko on L. Sillä olen oikeasti ihmetellyt annoskokojani viimepäivinä, sillä eilenkin lounaalla oli niiden lukuisten perunoiden sijaan kaksi perunaa -isoja tosin, mutta silti. Ja päivällisen annokseni erosi muiden annoksista ainoastaan pienen pienellä päärynällä. Sen verran tervettä ajatustakin minulla jo on, että ymmärrän ettei pieni päärynä noin isossa kokonaisuudessa paljoa vaikuta. Ainahan on tietenkin vaihtoehtona, että ottaisin ainakin näin aluksi vaikka yhden Nutridrink -lisäravinteen päivässä, mutta vielä en aivan niin isoon askeleeseen valmis ole. Täytyy pohtia asiaa!

Mutta jo tällainen pohdiskelu kertoo siitä kovasta halusta ja motivaatiosta parantua. Kuten lääkärikin sanoi, on niin lähellä, että se lopullinen käänne ajattelussani on tapahtumassa. Nyt päätän olla onnistunut parantumisessa! Sen epäonnistuneen anorektikon leiman siijaan voinkin lyödä sen onnistuneen parantujan leiman itseeni :)

Laura

Ateriasuunnitelma

Sain eräältä lukijalta postaustoiveen koskien ateriasuunnitelmaani, jota noudatan täällä osastolla. Kyseisen suunnitelman tarkoituksena olisi nostaa painoani vahintään 500 grammaa viikossa. Olen nyt toteuttanut tätä kyseistä ateriasuunnitelmaa vasta viikon verran, joten vielä en osaa sanoa, millainen vaikutus suunnitelmalla painooni on. Aikaisemmin söin saman suunnitelman mukaisesti niin, että lounas- ja päivällisannos oli L-koon sijaan M, ja aamupäivän välipalan sijaan aamupalaani kuului kaakao. Desilitramäärät lounaan ja päivällisen annoksissa ovat arvioita, sillä täällä annokset tulevat suoraan tarjottimilla, enkä itse kokoa annostani.

Aamupala klo 8.15:

• Leipä + levite + leikkele
• Kauhallinen (n. 1,5-2 dl) puuroa/velliä (yleensä maitoon tehty)
• Hedelmä
• 1 dl pähkinöitä

Välipala klo 10.30:

• 2 dl rasvatonta jogurttia

Lounas klo 11.45:

• Esim. 4-6 perunaa, n. 2-3 dl perunasosetta tai riisiä
• Esim. 2 jauhelihapihviä, kalapihviä, 2 dl lihakastiketta
• Kastiketta n. 0,5 dl, 
• Lämpimiä vihanneksia
• Annos tuoresalaattia + kastike
• 1,5 dl rasvatonta maitoa tai piimää
• Jälkiruoka (esim. 1,5 dl kiisseliä, rahkaa, marjapuuroa, jäätelö, hedelmä)
• Täytekeksi

Välipala klo 14.00:

• Hilloviili
• Leipä + levite + juusto
• Omena

Päivällinen klo 16.10:

•  Keitto n. 4 dl (tai joskus jopa 2 lautasellista keittoa!)  tai laatikkoruoka n. 4 dl 
• Jos keittoruoka, niin leipä + levite
• Joskus kevyemmän keiton lisänä myös esim. lämmin leipä, karjalanpiirakka, rieska, sämpylä
• 1,5 dl rasvatonta maitoa tai piimää
• Jälkiruoka (joskus 2 kpl)
• Täytekeksi

Iltapala klo 19.00:

• Leipä + levite + leikkele
• 1,5 dl rasvatonta jogurttia
• 0,5 dl pähkinöitä
• Nutridrink lisäravinnejuoma tai 90 g karkkia tai 100 g kuivahedelmiä tai 50 g suklaata tai 3 dl jäätelöä

Myöhäisiltapala klo 22.00:

•  Hilloviili
• Weetabix
• Hedelmä

Suunnitelma on räätälöity toiveitteni mukaisesti yhdessä ravitsemusterapeutin kanssa. Käyttämäni maitotuotteet ovat omasta toivomuksestani rasvattomia, jonka vuoksi se vähentää suunnitelman kokonaisenergiamäärää jonkin verran. Samoin myönnän, että leikkeleeni ostan itse, jottei minun tarvitse syödä osaston lauantaimakkaroita, ja levitteen käytössä on vielä paljon parantamisen varaa. Mutta muuten syön siis täysin tuon kyseisen suunnitelman mukaan. Moni varmaan kauhistelee sen suuruutta, mutta tosiasiassa se vaan kertoo sen, kuinka paljon sitä oikeasti tulee ihmisen syödä päivän aikana.

Täällä huomaa sen, että annosten kokoa lisätään lähinnä perunalla, halvimmalla mahdollisella vaihtoehdolla. Se onkin suurin ero Helsingissä toteutettuun ateriasuunnitelmaan, että Helsingissä proteiinia oli annoksessa aina enemmän suhteessa hiilihydraattiin. Myös rasvan käyttöä leivän päällä kontrolloitiin paljon tarkemmin.

Minulla on tallessa lukuisia eri versioita ateriasuunnitelmista, lähtien vanhoista Hämeenlinnan suunnitelmista Hyksin syömishäiriöyksikön start- ja advance -suunnitelmiin. Jos joku on niistä kiinnostunut, voi minulta niistä kysellä :) Lomia varten Helsingissä sain myös kotiini vaihtoehtoisen taulukon päivälliselle, mikäli haluan syödä sen muutoin kun perus lämpimän ruoan muodossa. Siinä listassa on vaihtoehtoja patongista, pitsaan, hampurilaisiin ja karjalanpiirakoihin. Se on ihan hyödyllinen senkin kannalta, jos haluaa yrittää joskus syödä itselle vähän haastavampiakin ruokia.

Toivottavasti listan näkeminen auttaa teitä kotona realisoimaan itsellenne paremmin ihmisen energiantarvetta. Toivon, että se onnistuu tuomaan rohkeutta anoreksian kanssa kamppailevien syömiseen - vaikkapa edes sen yhden anonyymin, joka ateriasuunnitelmaa toivoi :)

Laura