Arkinen ruokapäiväkirja

Tässä olisi nyt sitten paljon toivottu ruokapäiväkirja minun yhdeltä arkipäivältäni. Tämä kyseinen ruokäpäiväkirja on kuluneen viikon maanantailta eli kuvaa juurikin sitä minun tämän hetkistä syömistäni arkena. Tänä kyseisenä päivänä minulla oli aamuvuoro, joten tässä pääsee näkemään hyvin myös työpäivilleni tyypillistä ruokarytmiä hieman :)

Aamupala klo 06.00

Kello soi minulla aina puoli kuusi ja aamupalan syöntiin pääsen yleensä kuuden maissa. Aamupalana minulla oli tuttuun tapaan maitorahkaa lisukkeineen ja Real-ruisleipä sekä kofeiinitonta teetä.

On ollut ihanaa herkutella mummon ja papan poimimilla mustikoilla ja vanhempieni pihasta kerätyillä vadelmilla - hyvä vitamiinipommi heti aamusta! :) Lisukkeena tällä kertaa oli myös banaania sekä Marlin omena-raparperikeittoa. Leivän päälliset jäivät hieman köyhiksi, mutta rapeaksi paahdetun Realin päälle laitoin oivariinia, Valion Lapin juusto -kimpaleesta viimeismmät palaset sekä kurkkua. Teelaatuna oli jälleen ihanaa Clipperin vadelmateetä :)

Kuten aiemmin työruokailuistani kertoessani kirjoitinkin, niin enempää tässä vaiheessa en ruokaa kaipailekaan - arkiaamuina kun syön selvästi myöhemminkin - enkä oikein täydemmällä mahalla jaksaisi töihin polkeakaan. Mutta yhtään vähemmälläkään en pärjäisi, vaan totisesti tarvitsen kunnon aamupalan jaksaakseni ensimmäiset tunnit töissä!

Aamukahvit töissä klo 9.00

Töissä en tietenkään voinut valokuvia ruoistani ottaa, mutta näihin aikoihin oli aamukahvien aika, jolloin söin lautasellisen ruispuuroa mansikkamehukeitolla. Join myös kupillisen kahvia kevytmaidolla. Kuten aiemmin kirjoitinkin, niin iltavuoroa seuraavana päivänä on minulla yleensä ihan tajuttoman kova nälkä - niin myös nyt, joten puuro tuli ihan tarpeeseen. Mutta yleensäkin, oli nälkä tai ei, tankkaan tässä vaiheessa aamua aina, jotta jaksan lounaaseen asti. Iltavuoroon oli edellispäivänä eräs hoitajista ostanut lemppareitani Daim fanipaloja, joten taisimpa tuolloin napata ennen lounasta yhden tai kaksi fanipalaakin vauhdissa!

Lounas klo 12.30

Lounaaksi tein itselleni mukaan annoksen viikonloppuna ylijääneestä fetacouscousista sekä marinoimattomista kansasuikaleista. Olimme syöneet couscousia täytetyn taimenen kanssa aiemmin, joten paistoin kansasuikaleita sitten yksinkertaiseksi lisukkeeksi.  Ja lounaallekin nälkä oli taas puuhakkaan aamun jälkeen äitynyt kovaksi, joten näin ollen kunnon lämmin ruoka tuli töissä enemmän kuin tarpeeseen!

Välipala klo 16.20

Minun piti päästä töistä kolmelta, mutta työt hieman venähtivät ja pääsinkin lähtemään vasta neljältä. Sinänsä tuo ei olisi haitannut mitään, mutta olin sopinut poikien kanssa treffit ruokakauppaan, sillä meille oli tuolloin tulossa viiden aikoihin vieraita! Noh, siellä ne pojat odottelivat minua ja vasta puoli neljän jälkeen pääsin ilmoittamaan, etten ennätä lainkaan kauppaan. Niimpä töistä lopulta lähtiessäni poljin vauhdilla kotiin, ja ennen kuin aloitin raivoisan pikasiivouksen, söin pikaisena välipala hirmuiseen nälkääni Real-leipää graavilohella ja salaatilla sekä Olo-viilin. 

Minusta graavilohi on ihan tavattoman hyvää, mutta Jarnosta ei sitten laisinkaan. Näin ollen joudun pitämään pintani ja ostamaan itselleni herkuksi graavilohta silloin tällöin. Olenkin nyt syönyt harvinaisen usein graavilohta, sillä söin sitä tosiaan alkuviikolla, mutta ostin myös viikon puolivälissä lisää samaista kalaa itselleni!

Päivällinen klo 18.00

Vieraat saapuivat ajallaan juuri kun olimme suunnilleen saaneet kaiken valmiiksi :) Kylään saimme ystäväpariskunnan ja heidän vuoden ikää lähestyvän poikansa. Viimeksi, kun olimme heillä, valmisti isäntäväki pitsaa, joten nyt oli sitten meidän - tai siis Jarnon - vuoro kokkailla. Tarjolla oli limoncello-kanapastaa, mitä Jarno on kerran aikaisemminkin tehnyt. Pitkään olinkin jo ehtinyt toivoa uusintaotosta samaisesta ruoasta ja nyt vihodinkin sitten! Ruoan ideana on siis limoncellolikööri sekä mascarponejuusto, myös mausteita ruoka sisälsi laidasta laitaan. Päälle parmesaania ja ruokajuomana lasi vieraiden tuomaa etelä-afrikkalaista valkoviiniä :)

Jälkiruoaksi Jarno oli ostanut mustikkapiirakan makuista Aino-jäätelöä, mitä en ollut itse koskaan maistanutkaan!  Jäätelö oli todella hyvää, vaikka yleensä pidänkin enemmän suklaisista mauista :)

Koska en vieraidemme vuoksi liiemmin kehdannut annoksiani käydä kuvailemaan - mitä nyt otin muutaman yleisen kuvan - niin tarkkaa kuvaa annoksestani ei ole. Söin kuitenkin jäätelöä ehkäpä noin parin desin verran ja join kupillisen maitokahvia :)

Iltapala klo 22.00

Tämän kyseisen päivän jälkeen minulla oli seuraavat kaksi päivää vapaata, joten päätimme vielä katsoa vieraidemme lähdettyä parin tunnin elokuvan. Jossain vaiheessa Jarno paistoi itselleen jonkun valmispitsan, josta minäkin otin pienen palasen, vaikkei metukkapitsa mitään herkkuani olekaan. Lisänä söin loput edellispäivän puolukkaisesta tuorepuurostani. Olen tehnyt useaamankin kerran tuorepuuroa jääkaappiin valmiiksi iltavuorosta paluuta ajatellen ja näin myös edellispäivänä, jolloin olin sunnuntai-illan töissä.

Lopuksi napsin vielä suuhuni kuivattuja taateleita, joita söin ehkäpä kolmanneksen verran tuosta koko pussin määrästä. Vaikka usein syön suklaata ja karkkiakin, on taateleista tullut myös todella mieluisia minulle. Mutta tosiaan, iltapalani koostui tällä kertaa pitsapalasta, puolukkatuorepuurosta sekä taateleista. Minulle on jäänyt tavaksi, että syön vielä juuri ennen nukkumaan menoa myslipatukan varmistamaan sen, etten ainakaan yöllä heräisi nälkään, mutta tällä kertaa tuli taateleita syötyä sen verran, etten enää sitä lainkaan kaivannut! Näillä siis pärjäilin hyvin :)

Aiemmissa ruokapäiväkirjoissa on tainnut aika poikkeuksetta olla mukana vielä yösyömisiä, mutta nyt alkaa kroppani olla jo sen verran tasapainoisessa tilassa, ettei yönälkäkään enää samalla tavalla vaivaa. Joskus toki näin on, mutta se juontaa yleensä juurensa vaikkapa kuluneen päivän aikana tapahtuneesta tavallista suuremmasta energian kulutuksesta tai venähtäneestä ateriavälistä, eikä suinkaan kropan vajaaravitsemuksesta ja tavallista suuremmasta energiantarpeesta! Kroppani alkaa olla niin hyvässä voinnissaan ja ravitsemustila todella kohdillaan, että enää nälkäni ei ole loputon. Nälkä tulee tavallisesti, siihen vastataan tavallisesti ja kroppa voi hyvin - ja tietenkin myös mieli :)

Tällainen on siis yksi esimerkki minun arkipäivän ruokailuistani. Tämä on kovin tyypillinen jokaiselle aamuvuorolleni ja vapaapäivälleni, mutta iltavuorossa ateriarytmi onkin sitten täysin erilainen, kuten aiemmin kuvailinkin postauksessa, jossa työruokailuistani kerroin. Ehkäpä täytyy tehdä myös iltavuoron ajalta ruokapäiväkirja joskus, mikäli sen onnistuisin jotenkin fiksusti toteuttamaan myös kuvien kera :) 

<3: Laura

Reissuruokapäiväkirja osa IV

Nyt olisikin sitten vuorossa viimeinen ruokapäiväkirja matkamme ajalta :) Minulla oli tarkoituksena koota yksi ruokapäiväkirja vielä tätä edeltävältä ajalta, mutta päädyinkin hyppäämään suoraan viimeisimpään! Näin ollen pääsen tämän jälkeen tekemään hieman ajankohtaisempia ruokapäiväkirjoja sekä vihdoinkin kirjoittamaan myös työpäiväruokailuistani! Tämä ruokapäiväkirja on reissumme viimeiseltä päivältä, jolloin heräsimme päivään mummolla ja papallani, ja josta lähdimme ajelemaan kotia kohti sitten iltasella.

Aamupala klo 8.45

Tätä olin matkamme aikana niin odottanut - nimittäin mummolan ruokia! Mummo ja pappa heräävät joka aamu jo viiden aikoihin, joten aamupala on aina jo hyvän tovin odotellut meitä myöhäisheränneitä, kun vihdoin pöytään saavumme. Mummolassa ei kehtaakaan kovin myöhään nukkua - vaikka nyt tosin Justuskaan ei olisi siihen antanut mahdollisuutta - vaan rytmi muuttuu auttamatta enemmän mummolarytmin kaltaiseksi! Taisin itse herätä tällöin ennen kahdeksaa, ja syömään pääsin sen jälkeen, kun Justus oli aamupuuronsa syönyt :)

Mummo leipoo kaikki leivät itse ja tekee myös itse karjalanpiirakat :) Söinkin tänä kyseisenä aamuna ensimmäiseksi yhden karjalanpiirakan munavoilla sekä juustoruisleivän, minkä jälkeen jatkoin...

...kaurapuurolla ja tuoreilla marjoilla! Kaurapuuro on aina oleellinen osa aamupalaa mummolassa. Pienenä tämä oli tosin minulle melkoinen piinapenkki, kun en puurosta tykännyt laisinkaan, mutten kehdannut olla sitä syömättäkään :D Nyt söin kuitenkin lautasellisen puuroa mummon ja papan keräämillä marjoilla :) Vaikka isovanhempani ovatkin jo yli kahdeksankymppisiä, poimivat he joka vuosi ihan hurjia määriä marjoja puolukasta ja mustikasta hillaan ja aina vadelmiin, mansikoihin ja herukoihin asti!

Sinisessä lasissa ei suinkaan ole pelkkää vettä, vaan siinä on edellisenä iltana valmiiksi laitettu hunajavesi! Mummo ja pappa laittavat joka ilta seuraavaa aamua varten itselleen vedet, johon yön aikana liukenee lusikallinen hunajaa :) Olipa ihanaa sanoa ensimmäistä kertaa vuosiin, että laittakaa toki minullekin, eikä ajatella ahdistuneena: "enhän minä nyt tuollaista lisäenergiaa voi ottaa itseeni!". Mutta tosiaan, tällöin aamupalani piti kuitenkin kokonaisuudessaan sisällään karjalanpiirakan munavoilla, lautasellisen kaurapuuroa marjoilla, juuto-kurkkuruisleivän, lasillisen hunajavettä sekä ison kupin maitokahvia!

Lounas klo 12

Lounaana söimmekin sitten suurinta mummolaherkkuani: mummon lihakastiketta, lihapullia ja kaalikääryleitä uusien perunoiden kera! Kuten viime reissuruokapäiväkirjan kohdalla kerroinkin, niin reissun loppuvaiheessa aloin jo ihan tosissani kaivata kunnon kotiruokaa, joten nämä mummolaruoat maistuivat kyllä niin hyvin meille että! Ja ohessa kurkkua, rosollia ja puolukkasurvosta :)

Kahvit klo 14

Ja jatkona maailman paras jälkkäri! Meinasinkin mummolle ja papalle ehdottaa, että miten olisi lettujälkiruoka, mutta he ehtivätkin mukavasti ennen :) Pappa paistoi ison kasan lettuja mummon ohjeistamana: ohuita pitsireunaisia lettuja niiden olla pitää! Lettujen kanssa tarjolla oli mummon ihania pikkuleipiä, joista minun leppareitani ovat ehdottomasti lusikkaleivät!

Joten tämä jälkkäri piti minun kohdallani siis sisällään kaksi lettua sokerilla, itsetehdyillä lakka- sekä omppuhilloilla ja vaniljakastikkeella. Ja letun syöjänä olen sellainen, että lisäilen hilloa vähitellen, joten eivät nuo hillonökäreet noin onnettoman kokoisiksi todellakaan jääneet kokonaisuudessaan :D

Päivällinen klo 17.30

Edellispäivänä mummo teki ohrarouhepuuroa, jota söimme sitten tänä kyseisenä päivänäkin päivälliseksi. Olen oppinut tykkäämään kyseisestäkin puurosta ihan valtavasti, mutta siltikään sitä ei tule jostain syytä ikinä kotona itse tehtyä! Näin ollen tämäkin ruoka oli kovin mieluinen ainakin minulle :)

Söin siis lautasellisen ohrarouhepuuroa mummon punaherukkakiisselillä :)

Pappa savusti edellispäivänä myös lohta, joten puuron lisäksi söin yhden ruisleipäpalasen savulohella ja hieman lohta lisäksi erikseenkin. 

Ja kun enoni tuli vielä syömään ja kaivoi esiin aiemmin päivällä paistetut letut, niin täytyihän sitä minunkin puolikas lettu hillolla ja vaniljakastikkeella vielä syödä ;) Ja oli muuten ihan taivaallisen hyvää tuo itsetehty lakkahillo!

Kahvit klo 19

Mummolassa juodaan kahvit kahviherkkujen kera aina lounaan ja päivällisen jälkeen, joten kyllä tuli taasen kaikkea hyvää syötyä noidenkin muutaman Haapavesi-päivän aikana! Tämäkin rahkapiirakka oli niin hyvää, että vaikka maha oli aivan täynnä päivällisestä vielä tällä kyseiselläkin hetkellä, oli yksi rahkapiiraspala pakko mahduttaa johonkin rakoseen! :D

Iltapala klo 22.15 ja myöhemmin vielä yöpalaa

Iltapalan söinkin sitten autossa matkalla kotia kohti! Lähdimme ajelemaan yhdeksän jälkeen ja noin tunnin ajeltuamme, aloin minä syödä pikkueväitäni. Olimme syöneen niin hyvin päivällä, etten uskonut tarvitsevani matkalla juuri kummoisisa syötäviä, mutta olisihan minun pitänyt taas tietää paremmin! Söin nektariinin, vadelmaisen Pro feel -jogurtin sekä juustoruisleivän, mutta nälkä melkeimpä vaan yltyi!

Joten heti perään söinkin Alpenin myslipatukan, joita tuli melkoisen monta koko reissun aikana syötyäkin yhteensä. Siksikään en ollut kummoisempia eväitä varannut, koska olin suunnitellut nukkuvani loppumatkan ajan. Noh, tämäkin asia olisi pitänyt tietää paremmin, eikä edes haaveilla minun unenlahjoillani nukkumisesta autossa! Niimpä ainokaisen pysähdyksen tehtyämme eli Jarnon käytyä osatmassa itselleen Hesestä ruokaa, harmitus iski pintaan - juuri tuota minäkin olisin niin kaivannut! Sillä en tosiaan saanut nukuttua matkan aikana yhtään eli kyllähän se isompikin nälkä ehti sieltä tulla. Joten jos olisin tajunnut asian edes hetkistä aikaisemmin, olisin oikeasti tarvinnut tuohon väliin vielä jotain kunnon ruokaa tai edes täytetyn sämpylän! Nyt jouduinkin sitten kaivelemaan viimeiset muruset laukun pohjalta eli toisen myslipatukan ja muutaman jäljelläolevan cashewpähkinän :D Ja kun kotiin pääsimme puoli kolmen aikoihin ja olimme saaneet Justuksen omaan sänkyynsä jatkamaan uniaan, nappasin minä kaapista hedelmäsoseen - jääkaapissa kun ei tietenkään mitään ollut - ja söin sen hirmuisella vauhdilla, jonka jälkeen painuin nukkumaan! Saadakseni herätä seuraavana aamuna hyvin yönsä nukkuneen Justukseni kanssa seitsemältä... 

Tämä päivä oli siis hieman erilainen muihin ruokapäiväkirjojeni päiviin verrattuna. Toki myöhään on tullut valvottua muutenkin vaikkapa illanistujaisten tai juhlien muodossa, mutta tällöin syöminen onkin ollut pitkälti myöhään yöhön jatkunutta napostelua, jolloin on varmastikin tullut syötyä riittävästi! Tästä muistuvatkin aina mieleeni sairausaikojeni tyttöjenillat baarireissuineen, kun kuvittelin kiven kovaa, että minun tulisi jaksaa päivä ja yö läpi täysin samoilla ruokamäärillä kuin niinäkin päivinä, jolloin menen nukkumaan tavalliseen aikaan. Suljin täysin silmäni siltä, että muut joivat vielä baarissakin jotain energiapitoista ja kuvittelin, että minun olisi pärjättävä kotiin asti syömättä ja juomatta - odottaa sitä aivan liian pientä iltapalaani, jota olin monella tunnilla siirtänyt yöllä syötäväksi. Näin ollen syömättömyys saattoi venyä useiden tuntien pituiseksi, mutta nukkumisen sijaan energiaa kuluikin vaikkapa tanssilattialla tai muuten vaan valvoessa. Ajatteluni oli siis täysin mustavalkoista nähden ainoastaan sen tietyn, sairauden minulle salliman ruokamäärän, mutta sulkien ulkopuolelleen lisääntyneen energiankulutuksen ja muut ulkoiset, vaihtuvat tekijät.

Nykyään ei tulisi enää mieleenkään ajatella, että jokainen päivä pitäisi pärjätä aina samalla määrällä ruokaa ja jonkin tietyn kaavion mukaan. Jos illalla valvotaan myöhempään, niin tottakai ruoan tarvekin on illalla suurempi! Muutenkin tämä asia kulkee samaa rataa ajatusteni kanssa, joista kirjoitin liikunnan ja ruokailuiden välistä suhdetta käsittelevään postaukseeni Lupa liikkua syömisten ehdoilla. Jokaisen päivän syömiset tulee räätälöidä kulloisenkin hetken ja tilanteen mukaisesti, omiin tuntemuksiin luottaen - huomioiden joka päivä muuttuvat tekijät, eikä sokeasti toteuttaen ennalta määrättyjä ruokamääriä. Toki moni turvautuu ateriasuunnitelmaan, mikä on sairauden tietyssä vaiheessa hyvä ja oikea ratkaisu - näin ollen ruokamäärät ovat aina vakioita ja tavallaan hyvinkin kaavamaisia, mutta usein riittäviä. Mutta vaikka ateriasuunnitelman noudattaminen turvaisikin päivittäisen ravinnonsaannin, ei se anna juuri liikkumavaraa tai joustavuutta tilanteissa, jolloin päivä ei etenekään tavalliseen tapaan. On iso ja vaikea askel monelle huomioida tämä ja nousta tämän yläpuolelle syömällä tarpeen tullen lisää ateriasuunnitelman päälle, mutta samalla se on myös haaste, jonka päihittäminen jättää sairautta hienolla tavalla taaksepäin!

Mutta miten on teidän laita? Onko teidän vaikeaa lisätä syömisiä illalle ja jopa yölle, kun päivä venyy, vai tuleeko valvomista ennakoitua ja "pantattua" ruokaa vaikkapa ateriasuunnitelmasta myöhäisemmälle vaikka nälkätilanne kertoisikin jotain ihan muuta? Tuntuuko ajatus lisäsyötävistä täysin mahdottomalta vai onko ruokamäärän lisääminen aivan luonnollinen asia? Onko jollakin jopa suunniteltu ateriasuunnitelmaan jokin lisäateria päiville, jolloin valveillaoloaika pitenee?

<3: Laura