sunnuntai 15. huhtikuuta 2012

Uusi ateriasuunnitelma

Lupailin kirjoitella ylös uuden ateriasuunnitelmani, sillä myös edellinen herätti joidenkin lukijoiden joukossa kiinnostusta. Ateriasuunnitelmani on lähes samanlainen kuin edellinen, mutta pääateriat pienenivät hieman ja täytekeksit jäivät pääaterioilta pois.

Uusi ateriasuunnitelmani on siis seuraavanlainen:

Aamupala:
  • N. 2 dl puuroa (usein maitoon tehty)
  • 1 viipale leipää + 1 tl margariinia + 1 leikkele
  • 1 dl pähkinöitä
  • 1 hedelmä

Välipala:
  • 2 dl rasvatonta jogurttia

Lounas:
  • 2 keskikokoista perunaa tai 1 1/2 dl muusia/ riisiä/ makaronia
  • 1 1/2 dl liha-/ kana-/ kalaruokaa, esim. 1 1/2 dl lihakastiketta, 4 pyörykkää tai 1 annospala uunikalaa tai 1 broilerin filee
  • Salaattia/ raastetta + 1 1/2 tl salaatinkastiketta
  • Jälkiruoka ( esim. 2 dl kiisseliä tai 1,5 dl rahkaa tai hedelmä)
  • 1,5 dl maitoa tai piimää

Välipala:


Päivällinen:
  • Kuten lounas tai
  • 250 g ( n. 2, 5 dl) pata- tai laatikkoruokaa tai 3 dl keittoa
  • Keittoruoan kanssa 1 viipale leipää + margariini
  • Jälkiruoka kuten lounaalla
  • 1,5 dl maitoa tai piimää

Iltapala:
  • 1 viipale leipää tai 1/2 sämpylä + margariini + leikkele
  • 1/2 dl pähkinöitä
  • 1,5 dl-2 dl rasvatonta jogurttia
  • Nutridrink/ 50 g suklaata/ 90 g karkkia / 100 g kuivahedelmiä / 1 dl pähkinöitä

Myöhäisiltapala:
  • 1 hedelmä
  • 1 hilloviili
  • 1 Weetabix / 1 leipä/ 3 rkl mysliä / 1,5 dl muroja



Jatkossa aamupalan pähkinät voidaan jättää pois, mikäli paino pysyy ilman näitä tasaisena.

Tällaisen ohjeistuksen sain nyt siis ravitsemusterapeutilta, minkä tarkoituksena olisi toimia painoni ylläpitoruokavaliona. Osasto-olosuhteissa tämäkin varmasti vielä nostaa painoani, mikä onkin ihan hyvä, sillä painoa pitäisi vielä muutama lisäkilo saada, jotta pääsen lopulliseen tavoitteeseeni. Mutta kotona tämä varmasti on hyvä ohjenuora minulle painon ylläpitoon. Tärkeintä olisikin nyt, että pystyisin kotona noudattamaan suunnitelmaa täysin, enkä lipsuisi siitä yhtään. Se on ensisijaisen tärkeää, jotta voin osastolta turvallisin mielin kotiutua. Mutta kuten aiemmin tänään kerroin, olen itse ottanut mukaan pienen herkkulisän ateriasuunnitelmaani, ja tavoitteenani olisi jatkossa muuttaa rasvattomat jogurtit tavallisiksi. Josko saisin painoani nostettua myös lomilla?

<3:Laura

17 kommenttia:

  1. Tää vaikutti aika kivalta suunnitelmalta! Onko sun aterisuunnitelmalla jotain kokoluokitusta, vai onko vaan pääruuilla? Mua häiritsee jotenkin näissä kaikissa ravitsemushoidon ateriasuunnitelmissa leivän määrä: sitä tuntuu olevan aika paljon ja joka välissä. Tykkään kyllä syödä leipää, mutta enemmänkin sitten aamu- tai iltapalana. Se on aika jännää oikeestaan, kun leipä on kai aina se, millä lisätään (ainakin itse, kun olin osastolla). Mutta kuten sanottu, hyvältä näyttää! Paljon tsemppiä Laura! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen ollut niin usein osastolla, että olen saanut jo aika paljon vaikuttaa omaan ateriasuunnitelmaani. Eli vain pääaterioilla on kokoluokitus eli se tippui nyt L-koosta M-kokoon. Muutoin suunnitelma on muokattu minun tilanteeseeni sopivaksi, eikä sillä varsinaista kokoluokitusta tai laskettua kalorimäärää ole. Ensimmäisellä osastojaksollani minullakin lisättiin leipää joka väliin, mutta nyt sitä olen saanut ateriasuunnitelmastani hieman vähennettyä. Leipä oli minulle jossain vaiheessa todella vaikea ruoka, joten esimerkiksi Helsingissä hoidossa ollessani minulla muuteltiin ruokien vaihtotaulukon avulla ateriasuunnitelmiini leipien tilalle muroja, mysliä yms. Täällä ateriakokoja taas lisätään lähinnä perunalla, koska se on halpaa:/

      Mutta jokatapauksessa, nyt olen melko tyytyväinen suunnitelmaani:) Toivottavasti tästä olisi sinullekin jotain hyötyä tai sitten niistä ehdottamistani vaihtotulukkoon perustuvista suunnitelmista:) Tsemppiä myös sinulle<3

      Poista
  2. :) Tää on kyllä kivoimpia ateriasuunnitelmia joita olen
    nähnyt! Erityisesti aamupala vaikuttaa hyvältä - rakastan pähkinöitä ja leikkeleen voisi korvata vaikka tofulla. Onko vielä muuten tietoa sun kotiutumisesta? (Uteliaisuuttani vain kyselen; musta on upeaa, että oot omaehtoisesti osastolla ja paranet loppuun asti!) Itseäni vähän harmittaa, kuinka aikaisin minut päästettiin osastolta pois: alipainoa oli silloinkin vielä reilut kolme kiloa. Musta olisi hyvä, että osastolla aina pyrittäisiin siihen, ettei potilasta kotiutettaisi ennen tavoitepainoon pääsyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi mahtavaa, jos löytäisit tästä itsellesi mieluisan ateriasuunnitelman, jota oikeasti pystyisit jopa noudattamaan! Jos se on mieluisa, onnistuu se varmasti paremmin:) Huomenna on hoitoneuvottelu, joten sitten selviää taas lisää, missä mennään! Tavoitteena on tosiaan nostaa osastolla paino normaaliin ja sitten pitempien lomien kautta kotiutua:) Mutta niitä kuulumisia varmaan lisää huomenna:) Liitys nyt tyttö-pieni jäseneksi;) Vai liityitkö jo? Ainakaan sinua ei näy jäsenlistassa!

      Poista
  3. Liityin nyt! Pilasin hienon luvun :D Ja kirjoittelepa sitten siitä huomisesta palaverista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivaa, et pilannut vaan paransit;) Kirjoittelen varmasti sitten illemmalla, koska se on vasta kahden aikaan päivällä! Mutta huomenna sitten lisää siitä:) Kivaa sunnuntai-iltaa sinulle:)

      Poista
  4. Itseasiassa nyt kun lueskelin uudelleen tämän kyseisen ateriasuunnitelmasi, niin luulen, että se vastaa kutakuinkin omaa tämän hetkistä suunnitelmaani, joka ei siis kuitenkaan ole riittävä painoni korjaantumiseen. Luulen, että "helpoimmalla" ehkä pääsisin, jos kasvattaisin pääruokieni annoskokoja, koska tuntuu, että niin paljon on jo kaikenlaista aamu-, väli- ja iltapoilla. Helpommin kuitenkin sanottu kuin tehty. Mutta kuten lupasin, kirjoitan sinulle vielä oman suunnitelmani tuota pikaa.. ;)

    Emmi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hups, nyt huomasin vasta, etten ollut täällä avstannut kommenttiisi laisinkaan! Mutta onneksi asia on jo puitu toista kautta hyvällä tapaa ;)

      Poista
  5. Oliko tämä sinulla siis ylläpitoruokavaliona kun kotiuduit? Miten tämän noudattaminen sujui?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällä osastojaksolla emme tehneet varsinaista ylläpitosuunnitelmaa minulle erikseen, vaan kotiuduin tosiaan tämä suunnitelma mukanani. Tosin osastolla siirryimme ehkä hieman liian nopeasti tähän, sillä ateriakoon pienennys näkyi painonnousun pysähtymisenä - toki kotilomillakin oli varmasti oma vaikutuksensa asiaan. Mutta kun kotiuduin, en ollut vielä ihan tavoitepainossani, joten ennemminkin olisin voinut lähteä tuo ensimmäinen suunnitelma mielessäni kotiin ja sitten siirtyä ehkä myöhemmin tähän ylläpitona. Mutta uskon, että tämä olisi ollut varsin hyvä ylläpitosuunnitelma juuri minulle!

      Helsingin jaksollani, kun kotiuduin normaalipainoisena ja ehdin osastollakin jo testailla ylläpitosuunnitelmaa sain varsinaisen ylläpitosuunnitelmankin. Eli "Ylläpitoruokavalio"-postauksen suunnitelma olisi ehkä se minulle paras suunnitelma painon ylläpitämiseksi - ainakin hyväksi käytännössä todettu :)

      Joudun kuitenkin myöntämään, että olen luopunut aina kotiuduttuani aivan liian varhain ateriasuunnitelman noudattamisesta. Nyt kuitenkin viime vuoden toukokuussa osastolta kotiuduttuani oikeasti pyrinkin noudattamaan listaa. Aluksi pientä hakemista taas oli, mutta kun sain tietää raskaudesta, vapautui syöminen ihan valtavasti! Noudatin suunnitelmaa tuolloin melko hyvin, mutta myös joustavasti - syöminen alkoi olla jo mleko luonnolista ja vapautunutta.

      Myöhemmin koin jonkinlaisen notkahduksen ajatuksissani, jolloin suunnitelman esiinkaivaminen olisi ollut oikea ratkaisu, mutta valitettavasti en tuolloin sitä tehnyt. Onneksi otin taas nyt synnytyksen jälkeen listan käyttööni ja tulos onkin ollut hyvää :) Ja kun nyt ruokailuitani arvioin, uskon ylläolevan suunnitelman melko hyväksi ylläpitomääräksi minulle nytkin! :)

      Poista
    2. Kiitos vastauksestasi. Sitä vaan kadehtii, kuinka sitä normaalipainoisena saisi syödä niin paljon...

      Poista
    3. Millainen sinun tilanteesi on, jos saan kysyä? :)

      Poista
  6. Sairauteni on aika tuore tapaus, vielä sitä ei ole huomattu edes kunnolla. Jotain epäilyjä perheeltäni on, mutta asun jo omillani. Hyvin siis pystyy sairastamaan... Olen mieleltäni täysin rikki koko tilanteesta, mutta en uskalla hakea apuakaan. En pysty muuta kuin laihduttamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa siis samalta kuin minun sairauteni alku - koska asuin jo omassa asunnossani ja toisessa kaupungissani, saatoin valitettavasti toteuttaa "rauhassa" sairautta. Itse rohkaistuin hakemaan apua viimein, kun fyysiset oireet alkoivat olla niin pahat ja psyyke ei enää kestänyt tilannetta. Onkin hyvä, että tiedostat tilanteesi ja avuntarpeesi. Toivonkin siis ihan kauheasti, että uskaltautuisit hakemaan apua - se on vaikea päätös, mutta kannattaa todella!

      Siksi kysyin, koska kiinnitin huomiota lausahdukseen "Sitä vaan kadehtii, kuinka sitä normaalipainoisena saisi syödä niin paljon...". Nimittäin tuokin kertoo jo niin vallan kauhean sairaasta ajattelutavasta! Sinä jos kuka tarvitset ravintoa paljon ja varmasti siis tuon verran kuin ateriasuunnitelmissa on. Jos laihdut vaan, niin kehosi ihan huutaa ravintoa! Toivon, että harkitsisit edes ravintoterapeutin apua, sillä ehkä ammattilaisen tekemä suunnitelma auttaisi sinua edes hieman luottamaan siihen, että todella saat syödä ja sinun ennen kaikkea kuuluisi syödä kunnolla. Ihan valtavasti tsemppiä sekä rohkeutta avun hakemiseen sekä sairauden pysäyttämiseen ja sitä kautta muutoksen tekemiseen!

      Poista
    2. Kiitos rohkaisusta.
      Se on vain niin vaikeaa rohkaistua pyytmään apua, kun tuntuu, etten sitä ansaitse. Mutta mietin sanojasi, ja harkitsen kertomista perheelleni.

      Poista
    3. Kyllä sinä ansaitset apua, vaikka sairaus yrittäisi sanoa mitä. Ja selvästikin tarvitset sitä, kun edes ajattelet tuolla tavalla, ettet sitä jostain syystä ansaitsisi! Mieti todella sanojani ja aloita siitä, että kerrot läheisillesi pahasta olostasi ja avun tarpeestasi.

      Poista
  7. tää ei kuuluu tänne mut oot sie ollut koskaan nenämahaletkuissa,mie haluaisin mut en tiiä pääsenkö ku kuitenkin syön mut en jaksaisi syödä.

    VastaaPoista

Otan ilolla vastaan teiltä kommentteja: niiden avulla voimme vaihtaa ajatuksia sekä antaa vertaistukea toisillemme :)