torstai 28. helmikuuta 2013

Ylläpitoruokavalio

Useampikin lukija ehti tässä toivoa pikaisesti esille kirjoiteltavaksi ylläpitoateriasuunnitelmaani, joka minulle Helsingin osastojaksollani laadittiin. Kovan penkomisen jälkeen kyseisen suunnitelman löysin ja saatoin sen tänne näpytellä :) Helsingissä oli ainakin vielä parisen vuotta sitten perus ateriasuunnitelmapohja, joihin tarvittaessa tehtiin muutoksia ja lisäilyjä potilaan tarpeiden mukaisesti. Minulla jouduttiin useammankin kerran tekemään lisäyksiä suunnitelmaani, jotta oikea ateriasuunnitelma painoni nostamiseen sekä ylläpitoon löytyi.  Lopullinen kulki "koolla" Advance ++. Ylläpitosuunnitelma on muistaakseni aikalailla samaa luokkaa kuin noususuunnitelmakin, mikä varmasti perustuu ihan liikunnan lisääntymisen ja korkeamman painon myötä kasvaneeseen energiantarpeeseen sekä siihen tosiasiaan, että monesti energiantarve säilyy tavallista suurempana vielä jonkin aikaa painon normalisoitumisen jälkeenkin.

Tämä kyseinen ateriasuunnitelma on siis se versio, mikä laadittiin minulle kotiin. Eli jos joku ihmettelee, miksei esimerkiksi aamupalalla ole lainkaan leipää, johtuu se ihan siitä, että leipä oli minulle tuolloin todella haastava ruoka. Joten muokkasimme suunnitelman minulle mieluisammaksi. Mutta jos joku haluaa tukea itselleen hakea tästä suunnitelmasta, osan puurosta voi siis korvata helposti leivälläkin:)

Olen tänne aiemminkin kirjoitellut paljon erilaisia ateriasuunnitelmia, kuten ateriasuunnitelman, mikä minulla oli painonnostovaiheessa osastolla viime keväänä. Kirjoitin myös postauksen, jossa on kyseiseen ateriasuunnitelmaan tarkennusta ravitsemusterapeutilta, mikäli teitä ne kiinnostavat. Muutoin erilaisia ateriasuunnitelmia löytyy viime kevään postausten joukosta, mutta voisin ne yhteen ja samaankin postaukseen yrittää teille etsiä ja linkittää, mikäli niin haluatte? :)

Mutta tässä siis ylläpitoruokavalioni:

Aamupala
  • 4 dl puuroa tai muroja tai mysliä
  • 2 dl maitoa
  • 1 prk viiliä/jogurttia
  • 1 hedelmä
  • kasviksia
Lounas
  • 2 perunaa/ 2 dl sosetta/ 2 dl riisiä/ 2 dl pastaa
  • esim. 7 kpl lihapullia/ 2 kpl jauhelihapihviä/ 150 g kalaa (6 kpl kalapuikkoja)/ 150 g broileria/ Lihakastike 3 dl, kerma-/ juustopohjainen lihakastike 2 dl (jos kaviskastike, niin 1 dl enemmän)/ nakit 4 kpl
  • 1 dl lisäkekastiketta / 1/2 dl kylmää kastiketta
  • lämpimiä kasviksia
  • annos salaattia + 1 rkl salaatinkastiketta
  • 2 dl maitoa
  • 1 viipale leipää
  • 1 tl margariinia
  • täytekeksi
Välipala (1 listan vaihtoehdoista + 2 täytekeksiä)
  • 1 suklaapatukka tai 1 rivi isosta levystä
  • 50 g irtokarkkeja tai lakuja
  • 1 pulla
  • pala kuivakakkua
  • 2 palaa kääretorttua
  • 1 pieni muffinssi
  • 3 täytekeksiä
  • 4 keksiä, piparia, tai digestive-keksiä
  • 1 jäätelötuutti tai -puikko/ iso pallo / 1,5 dl jäätelöä
  • 40 g herkkujuustoa
  • 1 prk vanukasta, valmisrahkaa, jälkiruokajogurttia tms.
  • 1 litra popcornia
  • 3 dl perunalastuja tai juustonaksuja
  • 1/2 dl pähkinöitä
Päivällinen
  • 3 dl laatikkoruokaa tai 4 dl keittoa
  • kasviksia
  • 1 viipale leipää + 1 tl margariinia (keittoaterialla 2 viipaletta leipää + 2 tl margariinia)
  • 1 viipale juustoa tai 2 leikkelettä
  • 2 dl maitoa
  • 2 dl tai 1 prk jälkiruokaa/ 1 jäätelö/ 5 ohukaista tai pala pannukakkua + 1 rkl hilloa
Iltapala
  • 2 dl mysliä/ 3 weetabixia/ 4 dl muroja
  • 2 dl maitoa
  • 1 prk viiliä/ jogurttia
  • kasviksia
  • hedelmä

Lisäksi päivittäin 2 lisähedelmää sekä Nutridrinkin korvaamaan 50 g suklaata/ 90 g karkkia/ 1 dl pähkinöitä/ 100 g kuivahedelmiä/ 3 dl jäätelöä 

Toivottavasti tästä olisi nyt edes hieman hyötyä tätä postausta toivoneille! :)

<3: Laura

Mahan täydeltä makeaa!

Kuten aiemmin kirjoittelinkin jo, halusin vielä erikseen tehdä postauksen ristiäistarjoiluista sekä myöhemmin vielä suunnittelusta ja muista valmisteluista. En tiedä kiinnostaako tuo valmisteluosuus varsinaisesti teitä, mutta ehkä sieltä voisi muutenkin poimia ideoita juhlien järjestämiseen, ei ainoastaan ristiäisiin :) Tarjoilujenkin suunnittelusta lisää myöhemmin, antaa kuvien puhua puolestaan kuitenkin näin aluksi - olkaa hyvä! ;)

Vaniljarahkalla maustetut ja vaniljasydämen sisälleen kätkevät kuppikakut tuorejuusto-tomusokeri -kuorrutteella

Reunalla koristeena sinisen värin saaneet valkosuklaasydämet

Pikkuruisen jalan muotoiset pikkuleivät tuorejuusto-marmeladitäytteellä kera sinisen pikeerikuorrutteen

Valkoisella vaahtokarkkimassalla päällystetty täytekakku, täytteenään mansikka- ja vaniljamousset

Koristeena sokerimassasta tekemämme pikkuiset tennarit :)

Vadelmakermakakku täytteenään vadelma- ja vaniljamousset. Vadelmat viime kesän satoa vanhempieni puutarhasta :)

Suklaamoussekakku suklaa- sekä valkosuklaamousseilla

Suolaista purtavaa

Broiler-pastasalaatti kera Luostarijuuston, mandariinien, omenan, kurkun ja kirsikkatomaattien

Hedelmäinen kinkku-pastasalaatti kera Polar-juuston, viinirypäleiden, omenan, persikan, ananaksen, kurkun sekä kirsikkatomaattien

Suolaista poropiirakkaa. Toisessa pororouhetta, paprikaa, sipulia ja viime syksyn kantarellisatoa. Toisessa versiossa poroa sekä kinkkua.

Tässä mentiin helpoimman kautta - puolivalmiita patonkeja tuorejuustojen kanssa syötäväksi

Kahvikattausta

Asianmukaiset siniset servietit :)

Tarjoilupöytää


Perinteistä kääretorttua appelsiinituorejuusto-kermatäytteellä sekä mangotuorejuusto-kermatäytteellä

Valkosuklaa-daimkakku

Itsetehdyllä vaahtokarkkimassalla päällystetty täytekakku sisällään mansikka- ja vaniljamousset

Asianmukaisin koristein :)

Tällaisin eväin mentiin siis Justuksen ristiäisissä :) Itse olen tyytyväinen uusienkin kokeilujen onnistumiseen, mikä lisäsi entisestään intoa leipomiseen! Eli uusia juhlia vaan odottelemaan ;)

<3: Laura 

keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Ruokapäiväkirja osa II

Uusia ruokapäiväkirjoja on toivottu kovasti, joten tässä yhden päivän ruokailuista hieman kuvia viime viikolta! Lämpimiä ruokia olen muutenkin kuvaillut, joten ehkä tulee taas koostetta myös viikon ruoista kuvien muodossa siltäkin saralta :) Sain viime ruokapäiväkirjan kohdalla paljon kommentteja, kiitokset niistä kaikista! Sain kommentteja, joiden mukaan ruokailuni näyttivät hyviltä ja monipuolisilta, osan mielestä taas aivan liian vähäisiltä, joista sairaus vielä paistaa läpi. Olin suoraan sanottuna yllättynyt tällaisita kommenteista, mutta jäin todella pohtimaan asiaa kovasti. Vaikka olen valovuoden lähempänä terveyttä kuin sairaimpina aikoinani, onko käsitykseni vieläkin ruokailuistani epärealistisempi kuin kuvittelen? Haluaisin sanoa, että ei, mutta pystynkö asettumaan niin totaalisesti ulkopuolisen saappaisiin ja nähdä tilanteeni?

Mutta joka tapauksessa, sain itsekin paljon hyvää ruokien listaamisen kautta! Ehkä tosiaan hahmotan nyt paremmin itsekin syömiäni ruokamääriä ja löydän entistä paremmin niitä heikkoja kohtia sieltä. Joten nyt vaan parantamaan :) Koen, että lämpimät ateriat ovat onnistuineita kaikin puolin, mutta lisähuomiota voisin tosiaan vielä kiinnittää aamu-, väli- ja iltapaloihin! Varsinkin iltapalan laatu kaipaa lisätutkiskelua, ettei nälkä yöllä vaivaisi niin kovasti!

Aamupala oli taas hyvinkin perinteisen näköinen. Olen niin totaalisesti hurahtanut tuorepuuroihin - suosittelen! Tällä kertaa puolukkainen versio mustikoilla ja mantelirouheella. Tänä kyseisenä aamuna ehdin myös leipoa porkkanarieskoja, joista toisen nautiskelin kuvauksen jälkeen juustolla ja kurkulla, toisen kinkulla ja tomaatilla. Aamupalan viimeistelivät cashewpähkinät. Ja kuppikaupalla teetä tietenkin!

Ajattelin tehdä ihan erikseen postaustakin näistä tuorepuuroista kokeiltuani enemmänkin erilaisia versioita - helppoa ja hyvää :)

Tämä päivä meni ristiäisvalmisteluita tehdessä, joten ruoaksi täytyi keksiä jotain helppoa ja nopeaa. Eli tällä kertaa tarjolla oli broilerisuikaleita tomaattikastikkeessa, pennepastaa sekä salaattia valkosipulikastikkeella.

Välipalaksi nappasin maustamatonta luonnonjogurttia hunajalla sekä viinirypäleitä. Otan aina lusikkaan hunajaa, jolloin jokaisella lusikallisella jogurtti makeutuu ihanasti :) Näiden lisäksi söin vielä kuvasta puuttuvan porkkanarieskan juustolla.

Helppo ja nopea linja jatkui illemmallakin. Nälkä oli aivan valtava koko päivän kestäneen siivoilun ja muun puuhastelun jälkeen, joten ehdotin poikaystävälleni pitsaa - maha huusi kunnon täyteainetta! Pitsa meni kokonaan kuin heittämällä :) Täytteinä kinkku, ananas, herkkusieni, tomaatti ja valkosipuli.

Ja vielä mahtui pitsan jälkeen jälkkäriäkin jätskin muodossa, tällä kertaa kinuski-hasselpähkinää. Meillä on niin totaalisen erilaiset makumieltymykset poikaystäväni kanssa mitä makeaan tulee, että saan omia jätskipaketit täysin itselleni :D Kun minulle maistuu kaikki "ällömakeat", kaipaa toinen raikkaita, hedelmäisiä makuja. Minulle kunnon suklaajäätelöä ja poikaystävälleni mehujäitä! Toisaalta todella raivostuttavaa, kun emme voi koskaan tämän vuoksi leipoakaan mitään, mikä molemmille maistuisi, saatikka sitten mennä johonkin ihanaan kahvilaan ja maistella yhdessä erilaisia leivonnaisia! Poikaystäväni lukeutuu juuri niihin, joille kaikki suolainen on ykkösjuttu ja makea maistuu harvoin. Karkkipussi saattaa kestää monta viikkoa!

Päivällis-jälkkäri -yhdistelmän syöminen venähti sen verran myöhäiseksi, että raahauduin sänkyyn enää omena seuranani. Yöllä tuli napattua imetyksen lomassa vielä perinteinen yöeväs Valion Pro feel suklaajuoma sekä toisella heräämiskerralla banaani. Sellaisin eväin siis hurahti yksi päivä viime viikolla :)

Tavallaan minulla siis pysyy samanlainen ruokailurytmi päivästä toiseen, mutta pitkälti se on kiinni siitä, että päivärytmini on päivästä toiseen niin sama. Mutta mitään ongelmaa minulla ei ole rytmiä muutella sekä syödä tilanteen ja nälkäni mukaan. Esimerkiksi ristiäispäivä meni syöden koko ajan jotain, vuoroin suolaista, vuoroin makeaa :D Ja joskus päivällinen ajoittuu iltapäivällä neljän paikkeille, joskus se taas tulee syötyä kahdeksan aikaan illalla. Paljon varmasti myös päivien energiansaanti poikkeaa toisistaan, mutta eikös se niin mene ihan normaalistikin?

<3: Laura

tiistai 26. helmikuuta 2013

Ristiäistunnelmia

Juhlat on nyt juhlittu ja pieni poikamme sai vihdoinkin nimen :) Aivan ihana päivä kaiken kaikkiaan oli, niin täydellinen kun vain toivoa saattoi! Tässä hieman tunnelmia kuvien muodossa kastejuhlan ajalta :)

Iskän sylissä oli hyvä nukkua kasteen aikana, kun oli tuttu ja turvallinen paikka pikkuiselle! Pienet väli-itkut tosin pääsi ja auringon paistaessa suoraan olkkariin, oli iskällä hikiset oltavat:D Ukko kun pysyi rauhallisena ainoastaan kovan hytkyttelyn voimin!

Kastepöytä

Perinteisiä - lukuisia ja lukuisia -perhepotretteja :)

Ja jatkuu! Kuvia täytyi tietenkin saada niin mitä erilaisimissa kokoonpanoissa niin kummien, isovanhempien, isoisovanhempien kuin serkkujenkin kanssa!

Ja uni maittoi :)

Tässä vaiheessa mekko saikin jo väistyä ja päälle saatiin mihekkäämmän vatteet, kravattia myöden ;)

Tuntui, että äiti ei herraa juuri päivän aikanaa nähnytkään, niin vauhdilla Ukko kulki sylistä syliin! Pienen hetken kakun syönnin lomassa käväisi Ukko kuitenkin myös äidin sylissä - tosin ilme sen mukainen, että "onko tässä nyt aivan pakko olla?" :D

Ei meinannut silmät millään pysyä auki poseerauksen lomassa!

Myöhemmin ajattelin kirjoitella vielä tarkemmin juhlatarjoiluista ja muutenkin ristiäisjärjestelyistä! Kuten aiemminkin totesin jo, nautin niin suunnattomasti juhlien järjestämisestä, että on jo senkin vuoksi pakko päästä hieman kirjoittelemaan tuosta ihanasta suunnitelu- ja valmistelu-urakasta hieman lisää! Harvoin sitä kuitenkaan tällaisia juhlia pääsee järjestelemään :) 

<3: Laura

P.s. Ja aivan, se nimi ;) Pikku-Ukko on nyt nimeltään Justus!

maanantai 25. helmikuuta 2013

Ajatuksia liikunnasta

Miten kävikään liikunnalle elämässäni, kun sairaalasta kotiuduin? Siitä on muutama kysellyt, joten tässä hieman siitä lisää:) Jo sairaalassa ollessani sain lisätä liikuntaa viikko-ohjelmaani. Liikunnan lisääminen ja aloitusajankohta olivat jokaisella osastojaksollani aina sidoksissa painooni. Tietyn BMI:n saavutettuani sain ulkoilut, joita lisättiin vähitellen, sekä myöhemmin sain sisällyttää viikkooni myös muunlaista liikkumista. Tarkalleen en enää määriä muista, mutta päivittäisten kävelylenkkien, joita osastolla oli kaksi puolituntista päivässä, lisäksi aloitin lihaskuntoharjoittelun yhdessä fysioterapeutin kanssa. Kun kotiuduin, jatkoin aikalailla samalla linjalla. Kävin kerran viikossa sairaalalla tapaamassa fysioterapeuttia, jonka kanssa teimme fysiatrian tilojen kuntosalilla noin puolen tunnin lihaskuntoharjoitrjoittelun. Tämän lisäksi kävin kuntosalilla omatoimisesti kerran viikossa tekemässä monipuolisen, oman kuntoni mukaisen treenin. Muu liikuntani koostuikin sitten lähinnä hyötyliikunnasta ja kävelylenkeistä Julius-koirani kanssa. Lisäksi kävimme poikaystäni kanssa rullaluistelemassa, mikä oli kivaa vaihtelua kävelylle. Myös työni on melko fyysistä, joten sekin kävi jo lihaskuntojumpasta omalta osaltaan!

Muistan yhä varovaisuuden, jota aloin liikuntakertojen lisäämisen suhteen noudattaa, jottei liikunta muuuttuisi pakkoliikunnaksi vahingossakaan. Muistan tosin myös sen, kuinka hyvät fiilikset minulla oli liikunnan suhteen! Aloin oikeasti nauttia siitä, enkä toteuttanut sitä vain sairauden ääni korvissani. Kävelylenkkien suhteen pientä pakkopulla oli havaittavissa ja osastolta tutut lenkkeilyajat olivat liiaksi mielessäni. Tämän vuoksi pyrinkin löytämään minulle oikeasti mieluisia lajeja, kuten juuri rullaluistelun. Muistan myös kirjoittaneeni tänne siitä, kuinka poikaystäväni futispelin näkeminen herätti sisälläni todellisen innon päästä itsekin vuosien tauon jälkeen pelaamaan!

Minullakin siis pakkoliikunta on ollut hyvin vahva osa sairaudenkuvaa, ja sairaus oikeastaan alkoikin liikuntamäärien lisääntyessä hurjasti. Olen koko ikäni liikkunut paljon ja harrastanut erilaisia joukkuelajeja, kuten futista ja ringetteä. Lisäksi esimerkiksi tennis ja hiihto ovat olleet minulle mieluisia lajeja. Sairastumisen myötä katosi kuitenkin ilo liikunnasta, ja vasta viimeisen vuoden aikana olen alkanut tuntea taas sitä suurta paloa liikkumista kohtaan. Niin kauan kuin liikunta tuntuu suoritukselta, pakolta tai motivaatiota nostaa ainoastaan kalorien kulutus, on lähtökohta liikunnalle täysin väärä. Olenkin tottunut kuulostelemaan ajatuksiani sen suhteen, ja juuri niiden oikeasti mieluisten lajien kautta olen sitä liikunnaniloa taas palautellut mieleeni.

Mutta suurin edelletys liikunnalla on tietenkin fyysinen hyvinvointi, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa normaalia painoa. Vuosien saatossa liikuntani on rajautunut lähinnä juuri kävelyyn juurikin alipainon vuoksi.Ja niinhän sen kuuluukin olla! Liikkuminen ei ole fyysisen voinnin kannalta hyvä asia, muttei myöskään psyykkeen, mikäli liikuntaa harrastaa ainoastaan kalorinkuvat silmissä välkkyen. 


Mutta miten minä liikun juuri nyt? Tällä hetkellä liikuntani rajoittuu käytännössä pelkkiin pieniin kävelylenkkeihin vaunujen kanssa. Jo raskauden loppuvaiheessa olin käytännössä liikuntakiellossa, joten jouduin hyväksymään sen, että liikunta ei ole osa elämääni. Pikkuisen synnyttyä olimme lähes kuukauden ainoastaan sisätiloissa, sillä pakkasten vuoksi vauvaa ei pihalle saanut viedä. Mutta tämä ei minua oikeastaan ahdistanut, ja tyydyinkin raikkaan pakkasilman hengittelyyn takapihalla. Tämä kaikki on tehnyt hyvää psyykkelleeni. On ollut pakko hyväksyä se, että nyt ei ole minun aikani harrastaa liikuntaa. Ja ennen kaikkea, että liikkumattomuus ei saa millään tavalla vaikuttaa ruoakailuihini. Ja hieman omaksi yllätykseksenikin, ei liikkumattomuus ole mieltäni vaivannut juuri ollenkaan. Ainoastaan olen kaivannut sitä virkistävässä mielessä. Tosin energiaa kuluu jo ihan kotona puuhastellessa, kun päivät menee kotitöitä tehdessä ja alati kasvavaa, eläväistä käsipaino kanniskellessa! :D


Olen niin onnellinen ajatuksista, joita käyn liikkuessa läpi mielessäni. Mielessäni ei pyöri suoritus tai energiankulutus. En lähde lenkille nälissäni ajatuksella, että syön sen jälkeen vasta. Nyt mielessä liikkuu toive siitä, kuinka kunto kohenisi ja saisin lihaksia ja jaksavuutta. Ulos lähden syönnin jälkeen siten, että varmasti jaksan hyvin sen puolesta. Tähänkin asiaan liittyy kuitenkin vielä iso Mutta. Vaikka psyykkeeni onkin tällä hetkellä anoreksian suhteen hyvin vahvoilla, on kroppani kuitenkin koetuksella huikean energiantarpeeni vuoksi. Tästä syystä ei energiaa ole hukattavissa liikunnassa lainkaan, joten joudun malttamaan vielä mieleni ja tyytymään pieniin vaunulenkkeihin. Mutta kaikki tämä lisää motivaatiotani lisätä ruokamääriäni ja saada painoni täysin turvalliselle tasolle, jotta voi lähteä rakentamaan liikunnan kautta pohjaa terveelle ja hyvinvoivalle kropalle! Into ja motivaatio ovat kohdillaan, mutta vielä täytyy malttaa hetki odotella! Ja ennen kaikkea, haluan olla täysissä voimissa, kun pojan viikari lähtee liikenteeseen - äidillä täytyy riittää energiaa juosta perässä :)

<3: Laura

lauantai 23. helmikuuta 2013

Huomenna juhlitaan!

Huomenna koittaa vihdoinkin se päivä, jota olen suunnitellut innoissani viimeiset puolitoista kuukautta - nimittäin ristiäiset! Tai noh, tiettyjä juttuja olen miettinyt jo siitä lähtien, kun sain kuulla olevani raskaana ja parit asiat lyötiin lukkoon synnytyksen aikana :D Ehkä se on ihan luonnollista, että varsinkin ensimmäisen lapsen kohdalla intoa riittää ja paljon. Ja vielä kun on tällainen juhlaintoilija kuin minä, oli kyse sitten mistä juhlista tahansa :) 

Päivä on mennyt sellaisessa hulinassa, mutta nyt alkaa tuntua vähitellen siltä, että eiköhän tästä juhlat kasaan saada! Onneksi perheeltä on saatu paljon apua niin siivoushommissa kuin leivonnaistenkin valmistamisessa. Uskon, että juhlista tulee ikimuistoiset - varsinkin kun saa itselle tärkeimmät ihmiset paikalle :) Illalla tulee sitten jatkoille vielä ystäviä moikkaamaan Ukkelia.

Tässä pientä kurkistusta Pikku-Ukon juhlatamineisiin  :)

Katsotaan onko poika vanhemmilleen katkera nimestään koko loppu ikänsä ;)

<3: Laura

Arjen parhaita

Kuluneella viikolla olen nauttinut arjen pienistä mukavista hetkistä kuten...

  Pikku-Ukon hymyn näkemisestä raskaiden hetkien ja päiviä kestäneen raastavan itkun jälkeen

♥ ristiäisten valmistelusta


♥kummitätini sekä mummoni lähettämien somien Marimekon vaatteiden ihastelusta

♥ensimmäisestä kahvilatapaamisesta hyvän ystävän kanssa sitten Ukon syntymän

♥ihanien läheisten olemassaolosta - heidän, jotka ovat aina valmiita minua ja meidän pikkuista perhettämme auttamaan

♥teidän ihanien lukijoiden tsemppikommenttien lukemisesta - niin parhaita!

♥Juliuksen seurasta 


♥uunituoreiden, itsetehtyjen porkkanateeleipien syömisestä aamupalalla

♥hyvän ruoan kokkailusta sekä syömisestä


♥ irttareiden nautiskelusta - ja monta kertaa!

 tuorepuuron tekemisestä ensimmäistä kertaa ikinä, nam!

♥nauravaisesta seurasta heti aamutuimaan 

Tässä vain osa viikkoomme mahtuneista kivoista hetkistä, jotka saavat varmasti paljon lisää seuraukseen tänään jatkuvien ristiäisvalmisteluiden sekä ennen kaikkea huomisten ristiäisten muodossa!  Nyt taas kaikki hyvin ja vointi parempi, kuten Ukko näyttää ;) 



<3: Laura

perjantai 22. helmikuuta 2013

Irtiotto herkkuhetken pariin

Viikko on ollut melkoisen raskas ja kiireinen. Jo viime viikon lopulla Ukko alkoi selvästi kärsiä enemmän masukipuja ja itku on ollut sen mukaista. Jatkuva kanniskelu on ollut ainoa vaihtoehto helpottaa pikkuisen oloa, eikä edes takuuvarma vaunuihin ulos nukuttaminen ole vaikeimpina hetkinä auttanut. Itsekin olen ollut aika loppu sen vuoksi, varsinkin kun yöt ja päivät pitkälle iltapäivään olen ollut pikkuisen kanssa kahdestaan. 

Tiistaina kuitenkin otin pienen parin tunnin irtioton ja reippailin kaupungille tapaamaan ihanaa Minniä luottokahvilaamme, Feenix Cafehen. Aluksi olin aikonut lähteä pikkuisen kanssa ensimmäistä kertaa vaunuillen kaupungille, mutta päädyinkin lähtemään yksin. Senkin vuoksi, jos Ukko ei olisikaan rauhallisena reissun ajan, vaan mahakivut pitäisivät hereillä, mutta myös saadakseni pienen oman hetken. Aluksi mietin, olenko heti huono äiti, kun edes ajattelen näin, mutta palatessani kotiin oikeasti piristyneenä tiesin, että jaksamiseni on taas ihan eri luokkaa, jonka vuoksi pieni irtiotto kannatti! Puhuimmekin poikaystäväni kanssa, että tällaiset irtiotot ovat melkeimpä välttämättömiä, sillä kotona en pysty samalla tavoin rentoutumaan, vaan puuhailen koko ajan jotain.

Piristävä kahvihetkemme koostui...

ihanasta chili-suklaakahvista

aivan uskomattomattoman herkullisesta jätskiannoksesta kera granatella-, suklaa- ja salmiakkimakujen

 sekä ennen kaikkea kuulumisten vaihdosta

<3: Laura