sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Suklaanautinto salamoilla maustettuna

Kuten eilen kerroin, ostin Helsingin reissumme viimeisillä metreillä Stockmannilta muutaman tarkoin valitun irtosuklaan. Perjantaina pääsin vihdoinkin nautiskelemaan ostamani suklaat yhdessä maitokahvin kanssa. Erityisen kahvihetkestäni teki se, että samanaikaisesti ulkona salamoi taivaan täydeltä, sillä ukkonen oli ihan asuinalueemme päällä. En edes muista milloin olisin päässyt ukkosta ihastelemaan - ja samalla hieman myös kauhistelemaan - viimeksi näin läheltä. Suklaata, kahvia, salamoiden välkettä, jyrinää, ukkoskuuro ja rakeita - perjantainen kahvihetkeni :)


Kahvimakuna mikäpäs muukaan kuin suklaa :) Helsingistä ostin myös Irish Coffee -makukahvia, mikä onkin ihan uusi tuttavuus minulle. Samoin ostin elämäni ensimmäisen pikakahvin, sillä makuvaihtoehdot kuulostivat niin täydellisiltä! Minulle valikoitui lopulta vaahterasiirapin makuinen kahvipurkki Hakaniemen kauppahallista.


Valkosuklaata, tiramisua, kookosta, nougat-suklaata... Suklaiden nimiä en tarkalleen muista, mutta makunautinto oli varsin täydellinen! Usein suklaata tulee syötyä paljon isompia määriä helpostikin, mutta nämä olivat yhdessä sellainen erityinen makunautinto, että tuli oikein herkuteltua suklaat rauhassa ja eri mauista nauttien. Pitäisi ehkä useamminkin panostaa tällä tavalla laadukkaaseen suklaaseen :) 

Olen alkanut juomaan kahvini jälleen vuosien jälkeen maidolla. Olin niin tottunut mustaaan kahviin, mutta nyt maitokahvin makuun päästyäni jälleen, en siitä kyllä enää luopuisi! Maito nimittäin vahvistaa aivan uskomattomallla tavulla nimenomaan makukahvien ominaismakua. Suklaa maistuu vahvemmin, pähkinän maku tulee ihanasti esiin ja chili pehmenee tullen samalla kuitenkin esiin mukavasti.

Kuinka moni teistä on päässyt kyseisillä suklailla herkuttelemaan? :)

<3: Laura

14 kommenttia:

  1. Täällä on toinen kahvinarkkari:) Saako noita makukahveja muuten kofeiinittomina? Kuinka monta kupillista kahvia juota päivässä, jos saa kysyä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En kyllä yhtään osaa sanoa, saako makukahveja kofeiinittomina! Ajattelin juuri itse selailla, kunhan vaan ennätän, hieman netin kahvikauppoja, josko sieltä löytyisi jotain uusia kivoja makuja :) Sieltä voisi varmaan löytyä kofeiinittomiakin, jos sellaisia on olemassa?

      Saa toki kysyä ja juon keskimäärin 2-3, enintään joskus neljä kuppia päivässä. Imettämisen takia olin aluksi melko varovainen, ja kun huomasin, ettei tuosta määrästä vaikuta olevan Justukselle haittaa (tule esim. levottomuutta), niin olen uskaltanut tuon verran päivässä hörppiä :)

      Poista
  2. Täyttyisiköhän Hesan reissuun mahduttaa myös suklaan ostamista? Se kun on vielä jäänyt vähemmälle, mutta vähän olen jo uskaltautunut maistamaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen todella! Jos vaikka muutamankin tuollaisen irtosuklaan ostaa kerrallaan, saa pientä luksusta elämään :)

      Poista
  3. Ite oli kans kerran maistelemassa tuollaisia suklaaherkkuja kerran! Oli upeita! Oli ihan pakko syödä hitaasti nauttien-hyvän oma tunnon kera.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä ihmeellistä, miten tuollaisia syö jotenkin ihan erilaisella, nautiskelevalla asenteella! Ihanaa arjen luksusta :) Ja sen verran arvokkaitakin ovat, ettei niitä ihan mahdottomia määriä edes raaskisi ostaa eikä vauhdilla syömiseen tuhlata ;)

      Poista
  4. Herkullisilta näyttää! Herkullisia ovat olleet monet muutkin postauksesi. Herää ajatus, että et taida kovin "vähävarainen" olla, sen verran usein tunnut syövän ulkona, lounailla ja kahveilla jne ja ostelet paljon kaikenlaista "pientä kivaa". Ei olisi itsellä varaa noin usein herkutella kahviloissa ja ravintoloissa ja nauttia tuollaisesta arjen luksuksesta. Mutta hyvä tietysti, että sinulla on :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä ne kyllä olivatkin, todella herkullisia :)

      Ja mitä rahavaroihini tulee, niin itse näen tuollaiset asiat pitkälti valintakysymyksinä, sillä ne ovat asioita, johon haluan tavallaan panostaa tällä hetkellä :) Kun ottaa huomioon sen, kuinka olen suurimman osan viime vuosista ollut sairauslomalla ja nyt olen äitiyslomalla, en todellakaan pitäisi itseäni mitenkään turhan "suurvaraisenakaan". Samalla tavalla minä joudun monessa asiassa venyttämään penniä, kuten moni muukin meistä.

      Poista
    2. Minulla (olen toinen anonyymi, en yllä oleva) on ollut periaate että jos jotain tekee mieli niin se ostetaan oli hinta mikä hyvänsä! Kaikki ruoka edistää terveyttäni joten olen yrittänyt ajatella etten voi laittaa hintaa terveydelleni! ja olen siis opiskelija /sairauslomalla joten en todellakaan tienaa mitään... Paljon se on valinnoista tietysti kiinni ja omasta halusta, mutta esim harrastuksiin ei minulla mene rahaa sillä en vielä harrasta mitään :) Käytän sen rahan hyvin mielelläni vaikka ulkona syömiseen sillä se on itselläni vielä haasteellista... Toki jossain vaiheessa täytyy alkaa katsomaan missä ruoissa voisi rahallisesti pihistää mutta vielä ei ole ainakaan sen aika minulla :)
      Mielummin jätän kaikki heräteostot (muut kuin ruokaan liittyvät) tekemättä, ostan halvimman maidon, ostan vain vähän vaatteita (ihan senkin takia että tiedän ettei ne tule pian mahtumaan enää:)) ja jätän huvimatkustelut odottamaan palkkapäiviä :)

      Poista
    3. Voin kyllä sanoa meneväni täysin tällä samalla linjalla :) Itsellänikään ei harrastuksiin mene lainkaan rahaa, ulkomaan matkat saa unohtaa tuleviksi vuosiksi Justuksen vuoksi, alkoholia en käytä, enkä muutamaa edullista vaateostosta lukuunottamatta ole ostellut itselleni mitään vähään aikaan. Itsellänikin vuosia on mennyt sillä logiikalla, että ostan vaatteita sitten, kun paino on normaali! Ja viimeksi, kun se sitä alkoi olla, esti raskausmaha ostelut :) En edes muista, milloin olisin ostanut itselleni uuden laukun tai kengät! Sen vuoksi voin hakea sitä arjen luksusta itselleni kavihetkien ja lounaiden kautta, sekä ostella Justukselle jotain pientä kivaa :)

      Poista
  5. Voi, varsin hyvältä näyttää :) Ihanaa, kuinka paljon uskallat kertoa ja näyttää kuvia herkutteluistasi. Se rohkaisee melkoisesti ainakin minua. Sain itse parisen kuukautta sitten kaverilta tuliaisena Stockmannin luksussuklaata (rasiassa, ei tainnut olla ihan noita, mutta samantyyppisiä kuitenkin). Sairaus oli kuitenkin vielä silloin niin päällä, etten kyennyt kuin kohteliaisuudesta syömään muutaman kyseisen kaverin kanssa ja lahjoitin loput toiselle kaverille. Nyt tosin jo herkuttelen kolmannelta kaverilta saaduilla Hollannin-tuliais-erikoisherkkukekseillä aivan itsekseni :)

    Tuosta ruokaan kuuluvasta rahasta tunnen minäkin välillä aika huonoa omaatuntoa. Yritän kuitenkin pitää sen linjan, että jos ei tupakoi tai käytä alkoholia, niin saa sitä rahaa kuitenkin johonkin käyttää. Sitä paitsi voihan lääkkeisiinkin kulua rahaa, jos niitä joutuu ostamaan. Eikös ruoka ole vähän niin kuin lääkettä syömishäiriöisille? :)

    -Jenni

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa todella todella hyvältä - nuo herkkukeksit siis! Ja vielä paremmalta se, että annat itsellesi luvan nauttia niistä itseksesi, niinkuin kuuluukin antaa :)

      Ja mukavaa kuulla, että on rohkaisevaa lukea vapaasta herkuttelustani. Ennen olisin varmasti häpeillyt ja miettinyt, mitä muut ajattelevat, kun syön tällä tavalla, mutten enää. Nyt sen sijaan vain ja ainoastaan nautin syömisistäni ;)

      Joskus minullekin tulee sellainen olo, että pitäisikö olla ruoan suhteen säästäväisempi, mutta tällä hetkellä se ei ole mielestäni se oikea asia, josta täytyisi tinkiä elämässä. Kuten sanoit, se on juurikin sitä lääkettä tällä hetkellä :) Ja melkoisen pieni hinta on lääkkeestä, jos vastineena olen vuosikausia maksanut hurjia hintoja osastohoitomaksuja! Joten hyvillä mielin voin rahaa laittaa vähän enemmänkin herkkuruokaan :)

      Tsemppiä Jenni sinulle ja anna ehdottomasti itsesi nauttia hyvästä ruoasta! :)

      Poista

Otan ilolla vastaan teiltä kommentteja: niiden avulla voimme vaihtaa ajatuksia sekä antaa vertaistukea toisillemme :)