Tähän väliin - kaikenlaisten lomareissupostausten keskelle - olisi taasen yksi uusi keittiökokeilu esittelyvuorossa :) Minulla on ollut jo tovin jos toisenkin ajatuksena tehdä itse saaristolaisleipää, mutta jostain syystä leipominen on aina vaan siirtynyt eteenpäin. Jokunen viikko sitten päätin vihdoinkin, että tehtävän siirtely saa riittää ja lainasin kolme leipävuokaa äidiltäni kokeilua varten. Täälläkin on usein tullut esiin se, kuinka rakastan saaristolaisleipää ihan todella. Sen makeus on mielestäni aivan parasta ja tuo mukavaa vaihtelua tavallisten leipien syönnille. Ennen en olisi voinut kuvitellakaan syöväni makeaa leipää, mutta viime vuosina olen rakastunut makeisiin leipiin ja palavasti. Seuraan tässä äitini jalanjälkiä, sillä hänkin on saaristolaisleivän suuri ystävä ja on leiponut itse kyseistä leipää useammankin kerran.
Sain synttärilahjaksi viime kesänä äidiltäni Hellapoliisin Ruokavuosi - Sesonkien herkkuja -kirjan, josta jo tuolloin bongasin yhtenä mielenkiintoisimmista resepteistä ohjeen saaristolaisleipään eli Nauvon limppuun. Tässä siis teillekin resepti suoraan kirjan sivuilta ja sen jälkeen hieman kuvia minun leipomuksistani, olkaapa hyvät!
Taikina:
1 l piimää
75 g hiivaa
3 dl tummaa, tai leipäsiirappia (oikein makeasta leivästä pitävä voi lisätä siirapin määrää vielä desilitralla)
3 dl kaljamaltaita
3 dl vehnä-, tai ruisleseitä
3 dl ruisjauhoja
1 rkl suolaa
10 dl vehnäjauoha
Leivän voiteluun:
1 rkl siirappia
3 rkl vettä
Lämmitä piimä kädenlämpöiseksi. Murenna joukkoon hiiva.
Lisää siirappi, kaljamaltaat, leseet, suola, ruisjauhot ja vehnäjauhot.
Anna kohota noin 1 1/2 tuntia.
Voitele leipävuoat voisulalla tai margariinilla.
Jaa taikina kolmeen reilu litran vetoiseen leipävuokaan.
Paista 175 asteessa uunin alimmalla ritilätasolla 2 tuntia.
Voitele paiston loppuvaiheessa leivät siirappi-vesiseoksella.
Kumoa ja jäähdytä liinan alla.
Parhaimmillaan leipä on seistyään viileässä kahdesta kolmeen päivään.
Tällaisin aineksin kävin taistoon!
Leipähän on siis valmistuksen kannalta aivan todella yksinkertainen, mutta pitkän kohotuksen ja pitkän paistoajan vuoksi se vaatii hieman pidemmän ajanjakson osakseen. Mutta vaiva ei ole periaatteessa suuri tavalliseen leiväntekoprojektiin verrattuna :)
Eli aineet vain sekaisin ja liinan alle kohoamaan! Meillä oli tuolloin taimien kasvatuksen vuoksi lattialämmitys vielä hetken kylppärissä, joten se sai toimia hyvänä ja lämpöisenä kohotuspaikkana taikinalle :)
Kohoamisen jälkeen taikina voideltuihin vuokiin ja uuniin. Projektin suurin haaste oli minulla selvästikin vuokien mahduttaminen meidän miniuuniin, mikä kertoo reseptin helppoudesta :D
Leivät saivat paistua uunissa tosiaan kahden tunnin ajan, ja itse ainkin voitelin leivät siirappi-vesiseoksella vaajan puolisen tuntia ennen, kuin otin leivät uunista ulos.
Leivän pitäisi säilyä sen verran pitkään hyvänä, että kolme leipää ei ole yhtään liikaa. Minun ei tuota tosin edes tarvinnut mietiskellä, sillä leivät menivät alta aikayksikön! Yhden leivistä Jarno halusi viedä isälleen, joka pitää makeista leivistä ja puolikkaan vein äidilleni. Loput menivätkin sitten ihan kotona parempiin suihin eli minun suuhuni - tässäkään asiassa kun Jarno ei makeudesta välitä. Kumma tyyppi :D
Leipä on aivan parasta pelkän rasvan kanssa, jolloin makea maku tulee erityisen kivasti esiin :) Jälleen kerran päätän keittiökokeilu-postaukseni sanoihin: suosittelen todellakin!
<3: Laura
Oi, saaristolaisleipää! :) Itse sain sitä maistella jokunen aika sitten, kun sitä kaupasta ostimme. Tuntui oikeastaan aika erilaiselta koittaa taas vaihteeksi jotain erilaista leipää, kun niin helposti juurtuu niihin samoihin tuttuihin ja ''helppoihin''. Ja kuinka siinä saaristolaisleivässä maistuikin se kesä, jolloin pienenä saaristolaisleipää ensimmäistä kertaa merellä maistoin! :)
VastaaPoistaVarmasti ihanaa huomata kuinka kaikkien turvaruokien ja ruokaan liittyvien ahdistuksen tunteiden keskellä pystyy liittämään johonkin ruokaan myös ihania muistoja ja positiivisia tunteita, kuten sinä maistaessasi lapsuudesta tuttuja makuja saaristolaisleivässä! :)
PoistaMeillä on suvussa ihan oma erityinen saaristolaisleipä resepti jolla sekä äiti että mummi aina leipovat, ja ai että se oli sitten hyvää!! Ja juurikin pelkän rasvan kanssa, tuoreena ja lämpimänä saattoi leipää mennä montakin palaa kerralla, niin hyvää se vaan oli! :)
VastaaPoistaItsekin kuvailin äidilleni sitä, kuinka tuohon leipään tuli oikein himo - melkein kuin suklaalla olisi herkutellut! :D
PoistaSun kokkailut ja ruuat näyttää aina niin hyviltä!
VastaaPoistaVoikko joskus tehdä sun jäätelökoneesta esitelmän?
Voi kiitos :) Aion ehdottomasti tehdä, kunhan saan aikaiseksi! Huomenna olisi aikomus kokeilla uutena ainakin vadelmajätskiä eli eiköhän siitä ja muistakin mauista vielä tule jotain tänne bloginkin puolelle :) Niin hyväksi ja hyödylliseksi on laite osoittautunut!
PoistaNam! Kylläpäs leivät näyttävät hyviltä! Minun täytyy tyytyä kaupan leipiin, kun minun uunilla, jota melkein tuskin voi uuniksi sanoa, niin ei pysty leipomaan mitään, kun leipomukset eivät paistu tasaisesti (uunissani vain yksi vipu ja se on, että lämpö tulee vain ylhäältä). Ehkäpä mäkin joskus taas pääsen leipomisen pariin (kova asuntokuume kyllä on, mutta ei jaksaisi muuttaa). Taas höpisen jotain omiani :)
VastaaPoistaAurinkoista viikkoa sulle! Täällä ainakin on paahtavan kuuma viikko tiedossa, tänäänkin täällä Kuopiossa oli +29 astetta. Kyllä hiki virtasi! Kesäihmisenä en saisi valittaa, että on liian lämmin. Jospa järviristeily helpottaisi kuumuuden tunnetta :)
Voi että, itsekin kyllä haaveilisin niin kunnon uunista! Meillä on olevinaan kiertoilmauuni, mutta sen toiminnasta en menisi takuuseen ja sekin ongelma vielä on, että edellisten asukkaiden jäljiltä, ei uunissa ole kuin yksi pelti! Sekin pelti on lättäreunainen, että esimerkiksi pannarista on turha edes haaveilla :( Edelliset asukkaat tainneet otta toisen pellin muistoksi itselleen :D
PoistaSamoin sinne auringon ja lämmön täyteistä viikkoa! :) Vaikka kuinka kävisi olo tukalaksi, niin aion taatusti nauttia tästä ihan täysillä vaikka kuinka hiki virtaisi ;)
Moi Laura! :) Saako sulle laittaa sähköpostia? Kirjottelisin mieluummin vähän pidemmin sitä kautta, kun tähän kommenttiboksiin.
VastaaPoistaHeippa! Saa toki laittaa sähköpostiakin! :) Osoite on lauran_oma2@hotmail.fi
PoistaJa jos vastaus sattuu viipymään, niin aion kuitenkin jossain vaiheessa vastata ehdottomasti :)On sen verran ohjelmantäyteisiä päiviä, ettei koneella tavalliseen tapaan oikein ennätä olemaan, mutta kyllä sitä aikaa aina jostain sitten löytyy ja todella mielelläni kirjoittelen :)
Luin sun vanhoja tekstejä,niin oli pakko tulla kommentoimaan,että olit raskaana tosi kaunis. :)
VastaaPoistaVoi kiitos, piristipäs tällainen kommentti mieltä :)
PoistaMinä tein juuri tällä viikolla töissä saaristolaisleipää :) Raaka-aineet olivat muuten varsin samanlaiset, mutta nesteenä käytin appelsiinimehua, joka myös antaa leivälle makeutta. Voideltuun vuokaan tuli siemeniä (pellavaa ja seesamia), joten valmiin leivän pinta oli ihanasti siemenkuorrutteinen :) Jännä kyllä, minäkin olen hiljakseltaan oppinut tykkäämään makeammasta leivästä, vaikka ennen en voinut sietää esim. joululimppua, ja esim. tuo töissä paistamani leipä oli varsin herkullista! Saimpa kotiinviemisiksikin yhden, hih, näitä työpaikkaetuja ;)
VastaaPoistaEmmi
Kuulostaa varsin maukkaalta työpaikkaedulta! ;) Ja hyvältä kuulostaa myös tuo appelsiinimehun käyttö sekä siemenillä "kuorrutus"! Kunhan vaan saan mummon ruisleivät ja rieskat pakkasesta syötyä, voisin taas yhden satsin saaristolaisleipiä tehdäkin :)
Poista