Juhlat on nyt juhlittu ja pieni poikamme sai vihdoinkin nimen :) Aivan ihana päivä kaiken kaikkiaan oli, niin täydellinen kun vain toivoa saattoi! Tässä hieman tunnelmia kuvien muodossa kastejuhlan ajalta :)
Iskän sylissä oli hyvä nukkua kasteen aikana, kun oli tuttu ja turvallinen paikka pikkuiselle! Pienet väli-itkut tosin pääsi ja auringon paistaessa suoraan olkkariin, oli iskällä hikiset oltavat:D Ukko kun pysyi rauhallisena ainoastaan kovan hytkyttelyn voimin!
Kastepöytä
Perinteisiä - lukuisia ja lukuisia -perhepotretteja :)
Ja jatkuu! Kuvia täytyi tietenkin saada niin mitä erilaisimissa kokoonpanoissa niin kummien, isovanhempien, isoisovanhempien kuin serkkujenkin kanssa!
Ja uni maittoi :)
Tässä vaiheessa mekko saikin jo väistyä ja päälle saatiin mihekkäämmän vatteet, kravattia myöden ;)
Tuntui, että äiti ei herraa juuri päivän aikanaa nähnytkään, niin vauhdilla Ukko kulki sylistä syliin! Pienen hetken kakun syönnin lomassa käväisi Ukko kuitenkin myös äidin sylissä - tosin ilme sen mukainen, että "onko tässä nyt aivan pakko olla?" :D
Ei meinannut silmät millään pysyä auki poseerauksen lomassa!
Myöhemmin ajattelin kirjoitella vielä tarkemmin juhlatarjoiluista ja muutenkin ristiäisjärjestelyistä! Kuten aiemminkin totesin jo, nautin niin suunnattomasti juhlien järjestämisestä, että on jo senkin vuoksi pakko päästä hieman kirjoittelemaan tuosta ihanasta suunnitelu- ja valmistelu-urakasta hieman lisää! Harvoin sitä kuitenkaan tällaisia juhlia pääsee järjestelemään :)
<3: Laura
P.s. Ja aivan, se nimi ;) Pikku-Ukko on nyt nimeltään Justus!
Onnea pienelle ihanalle pojalle hienosta nimestä :)
VastaaPoistaVaikutatte niin onnellisilta! :)
Kiitos Eve <3 Ei tässä kyllä yhtään onnellisempi voisi enää ollakaan :)
PoistaIhania kuvia ristiäisistä! Tosi onnistuneita. :)
VastaaPoistaJa en usko että Justus tulee häpeämään nimeään myöhemmin (tästä mainitsit jossain postauksessa?)!
Kiitos :) Toivotaan, että Justus on vanhempanakin nimeensä ihan tyytyväinen, minusta se on jotenkin niin suloinen nimi :)
Poistaheippa ja onnittelut onnistuneista juhlista! oli varmasti todella tärkeää juuri sinulle kun olet sellainen juhlaihminen =) minua kiinnostaisi kuulla siitä miten poikaystäväsi suhtautuu lapseen? Onko hän innoissaan? halusiko hänkin lasta yhtä kovasti kuin sinä? ja sitten että minkälaiset teidän välit on nykyään? onnea vielä koko perheelle kovasti! =)
VastaaPoistaHeippa ja kiitos! :)Poikaystäväni on lapsesta enemmän kuin onnellinen :) Hän on ollut meistä se, joka on puhunut aina siitä, kuinka hänellä suurin haave on tulla joskus isäksi, ja kuinka hän voisi vaikka jäädä koti-isäksi! Hän on hoitanut paljon siskonsa lapsia ja on kyllä niin elementissään lasten kanssa, sitä on ihana seurata! :)
PoistaMeidän välit ovat tällä hetkellä hyvät, ihanat, onnelliset :) Sairaus on hiertänyt väleja ja rankkojakin hetkiä on ollut ja paljon. On ollut jaksoja, jolloin kaikki puheenaiheet ovat koskeneet ruokailuja ja huoli on purkautunut suuttumuksena. Mutta toisaalta sairaus on myös lähentänyt välejä tavallaan. Mutta nyt tilanne on onneksi parempi tämän suhteen, eikä huoli ole enää niin kovasti läsnä :)
voi miten kuulostaa ihanalta, vaikka ei tietenkään toi sairausrikkominen-kohta...olisipa minullakin. huoh...
PoistaIhana nimi ja onnellisen näköinen perhe :) Voisitko tehdä ruokapäiväkirjaa tästä hetkestä ja lisäksi toivoisin erityisesti postausta siitä millainen oli päivittäin ruokalurytmisi ja mitä söit paranemisvaiheessa? Auttaisi varmasti monia saman asian kanssa painiskelevia.
VastaaPoistaKiitos :)Ruokapäiväkirjapostausta onkin tulossa seuraavaksi! Viime viikolla postasin ensimmäisen :)Lisäksi tein postauksen joku päivä viime/ toissa viikolla siitä, miten meillä syödään?, jossa sivusin hieman tuota ruokailurytmiä ja lämpimien ruokien sisältöä. Siinä hieman alustavasti, jos et ole niitä vielä lueskellut :) Mutta voin toki tarkemminkin kirjoitella pyytämistäsi asioista vielä eri postausten muodossa! Kiva kun laittelit ehdotuksia! Ja jos selailee taaksepäin viime keväälle, löytyy sieltä ainakin minulla sairaalassa olleet ateriasuunnitelmat.
PoistaPaljon onnea koko perheelle ja pikku Justukselle!
VastaaPoista"Hiukset hulmuten huomista päin, onnea sinulle ystäväin!
Kantakoon vauhtisi perille asti, nauti päivästäs riemuisasti!"
Kiitos Nell <3
PoistaOnnea hirmuisesti teille! <3
VastaaPoistaAivan ihana tuo Justus - nimi! Ei poika varmasti tule sitä häpeämään. Tulee ihan mieleen kummityttöni ristiäiset vuosi sitten... Olin sylikummina. Kyllä ne vauvat on ihania. <3
Kiitos kovasti <3 Ainakin vanhemmat pitävät nimestä ja toivottavasti poikakin :) Ovathan nuo pikkukääröt niin ihania - ei voi olla surullinen tai pahalla päällä, kun niitä katselee! :)
PoistaMoi, ja hei ihanan söpö nimi tuo Justus:) Onnea vaan vielä, paraneminenkin on varmasti ollut kaiken vaivan arvoista! Tuli mieleeni, kun oma fysioterapeuttini sanoi, miten lapset tietävät täysin omat tarpeensa, mitä tulee esim. lepoon ja ruokailuun. Sithän mennään nukkumaan jos nukuttaa, ja syödään kun on nälkä:) Tuntuu, että mitä aikuisempia meistä tulee, sitä vähemmän tarpeemme jäävät oman onnensa nojaan. Ota siis mallia tuosta pikkuisesta, jos on nälkä niin annat palaa vaan, jos väsyttää, niin rentoudu, ainakin mitä jää pikkuisen hoitamiselta aikaa:)Toivoisin itsekin tuota ruokapäiväkirjapostausta, olisi tosi kiva! Tsemppiä:)
VastaaPoistaMoikka ja kiitos! :) Aivan loistava ajatus tuo fyssarisi vertaus lasten kykyyn tuoda tarpeensa esille - ja pitää niiden täyttymisestä kiinni! Niistä tulisi meidän aikuisten oikeasti ottaa opiksi, sillä pohja hyvälle elämälle on melko lailla tuo perustarpeiden tyydyttäminen! Kiva, kun jaoit tämän ajatuksen :)
PoistaIhanaa, oikein söpö ja sopiva nimi :) Onnea teille! Tosin musta tuo Ukkokin alkoi kuulostaa jo hyvältä :D
VastaaPoistaKiitos Pinja! :) Voin sanoa, että menee varmasti vielä pitkään, ennen kuin itsekään osaa Justus-nimeä luontevasti käyttää! Pitää ihan keskittyä tosissaan, ettei Ukko lipashda jatkuvasti Justuksen sijaan :D
PoistaHei!
VastaaPoistaKiitos sinulle aivan mielettömästä blogista! Miten onnistutkaan kuvaamaan vaikeita (suorastaan tukahduttavan vaikeita) asioita ja tunteita niin hienosti ja aina positiivinen vire yllä. Löysin blogisi viikko pari takaperin ja olen käynyt tätä läpi pala palalta. Olen kokenut hienoja ahaa-elämyksiä blogin seurassa. :)
Ja vielä, tekstejäsi on ilahduttavaa lukea myös hyvän kielen johdosta! Esität asiat kieliopillisesti oikein ja helposti lähestyttävässä ja sujuvassa asussa.
Myöskin haluaisin toivottaa sinulle ja koko perheelle kovasti onnea perheenlisäyksen johdosta, hienoa Laura! Olet käynyt mielettömän taistelun terveyden eteen, ja nyt saat nauttia sen hedelmistä täysillä. :) Supersuloinen pieni Justus!
Itseasiassa olen myös (ei niin vähänkään) kateellinen sinulle. Haaveilen myös raskaaksi tulemisesta, mutta untuu että sairaus vaan on ja pysyy ja saa minut pitämään painon alipainon puolella. En vaan kykene normalisoimaan sitä. Jokaista parempaa jaksoa on väistämättä seurannut huonompi jakso. Enää pudotukset eivät ole läheskään samaa luokkaa kuin aikaisemmin, sillä herään aina siinä vaiheessa, kun toimintakyky alkaa heiketä niin ettei arjesta enää selviä. Huoh. Sairastuin 14-vuotiaana, 13 vuotta sitten. Matkaan on mahtunut myös lukuisia ajanjaksoja, jolloin olen kuvitellut lopullisesti karistaneeni sairauden itsestäni. Mutta ehkä minäkin vielä onnistun, olen saanut blogistasi paljon tsemppimieltä, vielä kerran kiitos siitä sinulle. :)
Voi kuinka kauniisti sanottu, kiitos :) On aina yhtä mahtavaa kuulla, että joku saa tsemppiä teksteistäni! Kivaa, että samalla, kun ne toimivat apuna minulle itselleni, auttavat ne myös muita samojen ajatusten kanssa kamppailevia :)Ihana myös kuulla, että tapa kirjoittaa ja muutenkin blogin sisältö miellyttää, tietää siis, että voi jatkaa samalla tavalla!
PoistaJustus on kyllä ihmeellinen asia näiden kaikkien vastoinkäymisten jälkeen <3 Mutta ehkä minun tapaukseni tosiaan lisää sinunkin uskoasi siihen, että tällaisia "ihmeitä" voi oikeasti tapahtua? Olet jo aiemminkin taistellut itsesi ylös suosta ja luullut selvinneesi, joten miksei se myös olisi mahdollista pysyvämmälläkin lopputuloksella? Varmasti on! Valtavasti tsemppiä sinulle ja uskoa tulevaan! :)
Voi Lauraseni... Justus on aivan oiva nimi - oivalle Ukolle! ;) Ja niin näytätte rauhallisilta ja seesteisen onnellisilta noissa aivan ihanissa kuvissa! Ikäänkuin leijailisitte omassa pienessä, turvallisessa, läpitunkemattomassa onnen-kuplassanne koko pieni perhe... :) Tässähän tulee ihan lyyriseksi... Ja, kuten yllä oleva anonyymi, sekä monet muut, ovat todenneet; ihan sitä tulee (positiivisessa mielessä) kateelliseksi Sinulle. :) Hurjan työn olet, Laura tehnyt, ja Sinä jos kukaan olet onnesi ansainnut.
VastaaPoistaKiitos tästä aivan ihanasta blogista!
JA:
ONNEA koko ihanalle perheellesi!
Lämpimät halaukset! <3
PS. Ja ihan on Justuksella Sinun nenä; siitä taisi olla täällä mainintaa jo aiemminkin... ;)
Ihanaa kuvailua Andrea, kiitos! <3 Mutta kyllähän sitä tavallaan pienessä onnen kuplassa tässä eleleekin :) Tottakai jokaisen arkeen vaikeitakin asioita sisältyy, mutta muuten asiat ovat kyllä niin hyvin kuin vain voivat olla eli juuri oikeat fiilikset kuvista välittyvätkin <3
PoistaJa tuo nenä - siskoni ensimmäinen kommentti oli, että eihän sitä voi poikana ajatellakaan, kun on nenä ja leuka niin minulta perittyjä :D
Kaunis tilaisuus, hieno nimi! Onnea koko perheelle!
VastaaPoistaKiitos Tarja :)
Poista