Päiväni kera Justus-herran

Nyt yhden uuden toivepostauksen vuoro! Minulta on pyydelty perinteistä Päivä kuvina -postausta, jonka vihdoinkin sain toteutettua tämän viikon perjantaina, kuten eilen jo kerroinkin. Toki olen kertoillut yhdestä jos toisestakin päivästä kuvien muodossa jo aiemmin, mutta nyt olisi luvassa kuvasaldoa koko päivän varrelta. Pääsette siis hyppäämään minun ja Justuksen melkoisen tavanomaisen arkipäivän kyytiin! Toivottavasti ette kyllästy heti ens alkuun, sillä kuvia on luvassa lukuisia ;)

Perjantai käynnistyi lähes täydellisellä tavalla, sillä Justuksen yöheräämiset osuivat siten, että minäkin sain nukkua ihanan pitkään aamulla - eli vähän yli yhdeksään. Täydellinen aamu minulle tarkoittaa sitä, että saan aloitella päivääni aamuaskareiden merkeissä Justuksen vielä nukkuessa. On nimittäin hieman helpompaa suoriutua niistä yksikseen, kun kera Justuksen - herran joka ei yksinolosta juuri piittaa:D Ehdin siis mainiosti pedata sängyn ja siivoilla keittiötä, ennen kuin Justuksen makkarista alkoi kuulua iloista kurluttelua.

Aamuina, jolloin Justus nukkuu hieman pidempään, on pojan tyytyväisyysastekin vallan hyvällä tasolla :) Minua odotteli siis sängyssään varsin iloinen poika, joka oli melkoisen puheliaalla tuulella! Hymy oli siis herralla herkässä, vaikken kuvaan saanutkaan täydellisesti aamun mielialaa ikuistettuakaan :)

Meno oli niin riemukasta, että lelumobile sai hurjaa kyytiä!

Justus puuhastelu pehmolelujensa kanssa niin hyväntuulisesti, että päätin käväistä vielä suihkussakin ennen Justuksen aamutoimia. Mobilen soittokappale rauhoittaa mukavasti lähes aina ja pitää herran tyytyväisenä. Ehdin siis mainioasti käydä suihkussa ja laittaa itseni valmiiksi.

Kun tulin suihkusta, oli Justus potkutellut itsensä kuinkas muutenkaan kuin poikittain sängyssä. Miten voikaan olla niin sangen tehokas liikkumatapa tuo pää edellä eteneminen jaloilla potkutellen :D

Sitten olikin Justuksen aamutoimien vuoro! Aamupesut, -rasvailut ja puhtaiden vaatteiden valinta :) Tällä kertaa päälle valikoitui kummeilta saatu kesäasu, jonka houdut ovat jo aiemmin päässeet testaukseen, mutta lyhythihainen body korkattiin vasta nyt :) Tässä vaiheessa alkoi herralla olla jo kova nälkä, joten siirryimme välittömästi olkkarin puoleille ruokailemaan.

Koska itse olin evästänyt "yöllä" edellisen kerran parisen tuntia aiemmin, niin omalla aamupalallani ei aivan huutava kiire ollut. Justuksen syötyä pääsin tällä kertaa melkoisen vaivattomasti oman aamupalan valmistukseen - aina se ei todellakaan mene näin hienosti! Oma aamupalani alkoi antibiootilla sekä Lepicol-jauheella, joka on  salainen aseeni närästystaistelussa :D

Kuten eilisessä ruokapäiväkirjassakin, tarkoitti aamupalani myös tänä kyseisenä aamuna rahka-marja-mehukeitto -sotkua:) Kesäfiilikseen on hyvä virittäytyä jo aamupalalla marjojen myötä!

Tottakai tämän seoksen lisäksi aamupalaani kuului myös muut perinteiset komponentit, mutta niissä ei ollut mitään kuvaamisen arvoista :D

Minulla on aina tapana ottaa vedenkeitin mukaani, jolloin laimeaa teetä tulee juotua useampikin kuppi aamupalan aikana. Teeksi valikoitui tänä kyseisenä aamuna Rooibosteetä appelsiinin maussa.

Saatuani aamupalan koottua, kannoin sen aamupalan syönnin vakipaikalle eli sohvan käsinojalle. Tämä on tosiaan ainoa paikka, missä onnistun samaan aikaan syömään itse sekä imettämään Justusta tai muuten vaan pitämään poikaa sylissäni. Keittiönpöydän ääressä istuessani on täysin väärät mittasuhteet, jotta homma onnistuisi siinä. Kun Jarno on aamulla apukäsinä, saatan nautiskella aamupalan rauhassa keittiönpöydän ääressä lehteä tai kirjaa lueskellen. Nyt siihen ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta! Välillä naureskelenkin, että koko elämäni taitaa olla tällä hetkellä sohvan nurkassa :D

Minun syödessäni aamupalaa, aloitti Justus päivän vauhtijumpat lattialla. Justuksen jumppaillessa sain minä aamupalani lomassa kirjoitettua yhden sähköpostiviestin, ja saimpa sen kerrankin yhdellä kertaa jopa loppuun saakka! Tänä kyseisenä aamuna kaikki meni melkoisen loistavasti eli Justus viihtyi lattialla lähes koko sen ajan, kun minä söin. Kun kyllästymistä oli havaittavissa, aloitimme musisoinnit PMMP:n lastenlaulujen säestyksellä: laulua ja höpsöttelyä, niin kyllä se hymy taas sieltä löytyy! :D

Ylläolevan kuvan asennosta aloitettiin ja tähän päädyttiin - ja monta kertaa peräkkäin!:) Kovan jumpan jälkeen alkoi Justukselle tulla jälleen nälkä, joten oli aika käydä ruokailemaan. Tämä sai aikaan sen, että väsyhän siinä tuli ja herra torkahti rinnalleni. Sain kuin sainkin kannettua ukkelin omaan sänkyynsä, mikä vaatii aikamoista taituruutta ja varovaisuutta. Vaikkapa nilkan naksahduksesta tuleva ääni saattaa jo itsessään olla liikaa kriittisessä nukahdusvaiheessa :D Edellisenä päivänä olin saanut pojan sänkyyn siksi aikaa, että ehdin suunnitella vessan pesua ja laittaa jopa aineet pönttöön ennen herran heräämistä - eli unihetki kesti hurjat pari minuuttia. Nyt pääsin jopa hieman pidemmälle puuhailuissani ja ei kun kahvin keittoon!

Kahvinkeittoviritelmäni :D Kun keitän ainoastaan itselleni kahvia, en ikinä käytä kahvinkeitintä, vaikka toki meiltä sellainenkin löytyy. Sen sijaan virittelen kahvinkeittotötteröni valmiuksiin, kiehautan veden vedenkeittimessä, kaadan veden tötteröön ja kahvi on valmista! Helppoa ja nopeaa kuin mikä :D

Sen sijaan, että olisin mennyt omaan kolooni sohvan nurkkaan, kannoinkin lehteni ja kahvini ulos, paljastin kunnon kesäsääreni - eli kunnon kalkkilaivan kapteenin sääret - ja nautiskelin kahvin auringonpaisteessa imien samalla jokaisen auringonsäteen itseeni:) Ja ei, häitä ei ole suunnitteilla, vaikka häälehti minulla olikin työn alla! Äiti oli ostanut vahingossa häälehden luullessaan sitä tavalliseksi MeNaisten numeroksi :D Kauaa ei aurinko kuitenkaa viihtynyt esillä, vaan painui miltei heti pilvien taakse. Ja miltei heti ilmoitteli Justuskin itsestään - ja ei kun sisälle!

Siellä odotteli minua jälleen herra nauravainen hinautuneena sängyn päätyyn :) Koska ihmeellistä tyytyväisyyttä oli havittavissa, ehdin laittaa itseni valmiiksi pikameikkauksen ja vaatteiden vaihdon merkeissä, sillä seuraavana meidän olikin jo aika alkaa suunnata kohti keskustaa, jossa odottivat lounastreffit ja ihana ystäväni :)

Lähtö ei ollut vaikeudessaan mitään meidän matkaamme verrattuna! Joka kerta reissuun lähtiessämme alkaa Justus tympääntyä äidin hitauteen, mutta rauhoittuu vaunuissa yleensä melkoisen pian. Nyt tyytymättömyys oli kuitenkin aikamoista, johtuen mitä luultavimmin hiostavasti ilmasta. Vaikka kuinka yritin valita sopivat vaatteet Justukselle, taisi vaunuissa olla näinkin lämpimällä säällä ikävä olla. Mitäkön se tulee sitten hellesäillä olemaan? Matka keskustaan oli siis varsin haastava herran itkuineen, mutta juuri keskustaan päästyämme Justus viimein nukahti :)

Ystäväni odotti meitä äitinsä kauneushoitolassa, jolloin myös ystäväni äiti pääsi tervehtimään nukkuvaa Justus-herraa ensimmäistä kertaa. Sieltä lähdimme kulman taakse Kulmakonditoriaan lounastamaan. Koska olen käynyt nyt melkoisen paljon Feeniksissä lounastamassa, päädyimme kokeilemaan, josko mahtuisimme vaunujen kanssa tällä kertaa Kulmikseen. Ja juuri ja juuri onnistuimme ujuttamaan yhden nurkkapöydän viereen vaunut. Sain siis lämpimän saaristolaisleipäni jälleen pienen tauon jälkeen! :)

Minulle siis täyetty leipä kinkulla, ananaksella, paprikalla, maustekurkulla sekä valkosipulikastikkeella ja ystävälleni kana-fetasalaatti. Kulmis herättää aina muistot mieleen, kun kyseisessä kahvilassa olemme viettäneet tyttöjen kanssa tovin jos toisenkin niin lukioaikoina kuin opiskeluvuosienkin sunnuntai-päivinä ennen opiskelukaupunkeihin hajaantumista. Tai entäpä ne lukuisat baari-iltojen jälkeiset sunnuntaikahvit, joiden äärellä päivitettiin edellisen illan juorut? Oi niitä ihania nuoruusvuosia muistoineen ;)

Jälkkäreiksi haiemme kahvit: minulle capuccino ja ystävälleni latte. Ihan paras kruunaus lounaalle ja mukavaa vaihtelua peruskahville :)

Justus nukkui lopulta hienosti lounaan ajan alun nukahdusvaikeuksista huolimatta ja heräsi, kun äiskä sai kahvinsa loppuun - kiitos Justus huomaavaisuudesta ;) Oli jälleen poika niin ihmeissään, että mihin sitä tällä kertaa ollaan päädytty: enhän minä täällä nukkumaan mennyt!

On kiva päästä myös toiseen syliin, eikä aina tarvitse tyytyä äiskän syliin. Nyt pääsi jopa katselemaan äiskää pöydän toiselta puolelta :D

Pian olikin aika jo suunnata kotiin, mitä ennen kävin vaihtamassa herralle kuivan vaipan vessassa. Tuttuun tapaani hoilottelin omia lorulaulujani vaippaa vaihtaessani, kunnes tajusin, ettemme olekaan kotona, vaan joku saattaa jopa olla vessan oven takana kuulemassa, hups! :D Tämän jälkeen käänsimme vaunut kotia kohden ja siitähän se varsinainen vaunutaistelu sitten vasta alkoikin! Jos menomatka oli itkuinen, niin oli kotimatka sitä vielä tuplasti enemmän. Soitin jo puolesta matkasta tukipuhelun Jarnolle kotiin, että miten ihmeessä aion selvitä tämän itkupakkauksen kanssa kotiin asti, kun en millään meinaa saada pikkuisen oloa helpotettua. Loppumatkasta Justus antoi lopulta unelle periksi ja nukahti. Käytin heti tilaisuuden hyväksi ja soitin mummolle ja papalle, jotka olivat lounastelun aikana soitelleet. Siinä menikin mukava tovi mummon kanssa kuulumisia vaihdellen :)

Kotona meitä odotti iskä puutarhahommissa. Koska Justus jatkoi hetken uniaan vaunuissa takapihalla, vaihdoin minä samoin tein vaatteet ja kävin voikukkien kimppuun! Hetken sain puuhastella, ennen kuin Justus heräsi ja oli aika siirtyä sisälle syömään.

Pihassa riittää työmaata vielä pitkäksi aikaa, mutta lopputuloskin on varmasti sitten mieluinen. Sanoin heti Jarnolle lainaavani kunnon voikukkaraudan isältä, jotta päästäisiin eroon voikukkahäiriköistä - niiden kaivamisen ja tuhoamisen minäkin ehkä jopa osaisin, vaikken mikään viherpeukalo olekaan! :)

Kun Justus sai ruokailtua, hain itselleni myös välipalaa ja keitin kupillisen nougat-kahvia. Samalla Jarno suuntasi treeneihin ja me jäimme ukkelin kanssa kahden. Tämän vuoksi Justus odotti välipalan valmistuksen ajan karhuherran päällä keittiön lattialla ja viestitti äiskälle peukut pystyssä, että kaikki on vallan mainiosti :D  Pientä tyytymättömyyttä alkoi kuitenkin jo melko pian olla ilmassa, mutta mikäs siihen auttaakaan? No nakuilu tietenkin! Se jos mikä saa Justuksen takuuvarmasti hyvälle tuulelle ja naurun irtoamaan :D

Kun iskä tuli kotiin, alkoi Justuksen ruokahetki :) Ruokana makoisaa batattisosetta, ja hyvinhän tuo pojalle jälleen maistui. Sosehetki on ollut lähes joka päivä se iskäm ja pojan yhteinen hetki :)

Samalla vapauduin minä päivällisen syöntiin. Edellisenä päivänä olin tehnyt meille kesäkeittoa, jota nyt vain lämmitin itselleni. Viimeistely tapahtui ruohosipulilla ja oheen vielä rieskaa pakkasesta :)

Edellisenä päivänä keittoa tehdessäni naureskelin aluksi sille, kuinka ehdotus kyseisestä keitosta tuli Jarnolta tilanteessa, jolloin minun ajatuksenani oli hankkia jotain hyvää kisaevästä Suomen pelin oheen - hyvin miehekäs valinta siis :D Tosin myöskin ainoa kasvisruoka, mitä Jarno oikeastaan syö. Mikäpäs siinä, ajattelin, sillä itsekin pidän kesäkeitosta todella paljon. Seuraavat naurut kirvoitti tilanne, kun kiistelimme keiton valmistuksen aikana tosissamme siitä, laitetaanko keittoon juustoa makua tuomaan. Arvaatteko, kumpi olisi halunnut juustoa laittaa? No minä - entinen juustokammoinen, joka luuli vielä hetki sitten kuolevansa juuston syömistä seuraavaan ahdistukseen! Niin ne ajatukset vaan muuttuu kuin muuttuukin:)

Vielä pienen pieni oma spesiaalihetkeni ja mukavaa rauhoittumista uuden Vauva-lehden seurassa sekä Geishatuutilla herkutellessa :)

Herkkuhetken jälkeen alkoikin sitten raivokas iltasiivous! :D Helpottaakseni minun ja Justuksen aamupuuhia, päätin siivoilla asunnon kuntoon jo illan aikana. Ei muuta kuin imuri käteen, tiskikone päälle ja tavarat järjestykseen! Siinä ohessa valmistelin pojalle uutta ruokalajia eli perunasosetta. Lainasin äidiltä sauvasekoittimen, joka on peräisin 80-luvun loppupuolelta tai 90-luvun alusta - minun ja sisarusteni lapsuusvuosilta siis :D Ja hyvin toimii yhä! Justus pääsee siis tutustumaan nyt seuraavaksi perunasoseen ihmeelliseen maailmaan. Hieman jännittää, miten perunasose maistuu makean maidon sekä bataatin jälkeen!

Minun hommaillessani omiani, viihtyivät miehet sohvalla keskenään. Saadessani kotityöt tehtyä otin Justuksen vielä hetkeksi lattiallle kanssani ja hyödynsin ajan venytellen samalla. Usein ilta meneekin siten, että mikäli olemme koko perhe koolla, niin illalla pojat viihtyvät usein toistensa seurassa - saan minä hieman lepuutella kipeytyneitä hartioitani. Mutta kun tyytyväisyystaso alkoi laskemaan, on äiskän vuoro astua jälleen kehiin - kuten tänäkin iltana :) 

Alkoi olla siis Justuksen iltaruokailun aika! Ruokailun jälkeen Justuksen saa melko hyvin nykyään sänkyyn, jonne se itsekseen nukahtaa pupu kainalossa ja tuttia imien, mutta tänä kyseisenä iltana nukkumatti viipyili jossakin. Jarnon rinnan päälle poika lopulta nukahti, mukavan keinuvaan liikkeeseen :) Justuksen nukahdettua viivyin vielä hetken kirjaa lukien sohvalla Jarnon katsellessa sarjoja koneelta. Yleensä Jsutuksen nukahtaminen on kuitenkin minulle viesti, että iltapalan valmistukseen, kirja kainaloon ja sänkyyn - oma mukava iltahetkeni olisi käsillä :) Näin tapahtui tänäkin iltana, ja edettyäni kirjassa hieman, suuntasin sänkyyn yölliset velvollisuudet ja niistä virkeänä selviytyminen mielessäni!

Sellainen oli minun ja Justuksen perjantai-päivä :) Usein arkipäivämme etenevät juurikin tällä tavalla. Hieman vaihtelua tuovat Jarnon työvuorot, sillä esimerkiksi iltaviikon ollessa kyseessä, olemme Justuksen kanssa lähes koko viikon päivisin kahdestaan. Tai yöviikon sattuessa jää Justuksen nukuttaminen täysin minun vastuulleni. Mutta tällaista meidän arkemme yleisesti ottaen on :) Toivottavasti tämä postaus vastasi nyt toivojien odotuksia - mielelläni teen joskus uudemmakin kerran tällaisen, mikäli vaan kiinnostusta riittää!

<3: Laura