torstai 23. toukokuuta 2013

Ihanan tavallista

Kertokaapa, miten voikaan tavallinen arkipuuhastelu olla niin mukavaa? Viimeisimmät päivät ovat kuluneet pääosin ulkona kädet kipeinä voikukkamättäitä ylös vääntäen. Palkkana ovat kipeät hartiat, rakoilla olevat kädet ja aivan valtavan hyvä mieli. Puuhastelu on ollut juurikin niin arkista kuin miltä se kuulostaakin, mutta jotain, mistä en ole saanut nauttia vuosiin! En tainnut osata arvostaa tätä samaista puuhastelua viisi vuotta sitten kesällä, kun pitkän työputken jälkeen isä otti minut ja veljeni mukaansa mökille kamalaan risusavottaan, jossa huhkimme tuntikaupalla risuja roskalavalle heitellen. Mutta kuinkas muutenkaan, olinhan jaksava ja fyysisesti hyvinvoiva, joten miksen olisi isää auttanut? 

Vuosia, ala-asteelta lähtien, hoidin usein perheessämme raskaampia hommia ja esimerkiksi nurmikon leikkuu oli usein minun tehtävänäni. Vitsailinkin pitkään olevani "perheen poika" sillä olin siihen aikaan sopivin meistä lapsista tuon kaltaisiin hommiin. Noh, viime vuodet olen ollut kaikkea muuta kuin sitä, mutta voi että kuinka tuntuukaan hyvältä taas päästä noiden kunnon kotihommien makuun! Sanoinkin Jarnolle, että tavoitteena on se, että pystyn hoitamaan kotityöt nurmikonleikkuusta lähtien siinä missä hänkin :)

Kuten näkyy, urakkamme on melkoinen! Ja tässäkin vaiheessa hommia on tehty jo useampi tunti, useampana päivänä. Edelliset asukkaat eivät juuri pihaa olleet välittäneet hoidella, joten lumen alta paljastuikin sen mukainen "nurmikenttä".

Mutta koska piha on sen verran mukavan kokoinen, on siitä oikeasti loistava mahdollisuus saada aivan mahdottoman mieluisa meille. Tarkoituksenamme oli laittaa terassi kokonaan uusiksi, kun edellisen omistajan viime kesänä laittamat terassilaudat kupruilivat aivan kummallisesti. Kun revimme uudet laudat pois, paljastui alta ihan kelpo terassi! Joten kunnon pesu, hionta ja käsittely, niin eiköhän siitäkin tule hyvä :)

Jarno on urakoinut pihan kimpussa jo useamman päivän, mutta minä pääsin kunnolla pihahommien makuun maanantai-iltana, ja tiistaina Jarnon ollessa töissä, päätin tarttua voikukkarautaan itsekseni Justuksen ollessa päikkäreillä. On oikeasti todella palkitsevaa tehdä tuollaista työtä, kun jälki on niin mahdottoman konkreettista! Muovipussit täyttyvät rikkaruohoista ja voikukkamättäistä ja piha puhdistuu. Itkuhälyytin mukaan vaan ja hommiin!

Justuksen heräiltyä otin pojan mukaani ulos ja pikku pipopää sai olla varjon puolella odottelemassa, kun äiti hosui ja heilui auringon puolella. Korkkasimpa jopa bikinikauden laittamalla bikiyläosan päälleni shortsien kaveriksi :D Justuksella oli niin kova taistelu lelunsa kanssa ja kääntyilyharjoitukset olivat aktiivisimmillaan, joten sain jopa hetken siinä huhkia rauhassa.

Kun Jarno pääsi töistä ja minä ja Justus tulimme kaupunkireissultamme kotiin, menimme kaikki yhdessä pihalle. Koska aurinko oli jo mennyt aika lailla pilveen, saattoi Justuksenkin hyvillä mielin ottaa pihalle. On kyllä itsellä opettelemista pojan kanssa nyt tämä kesäsääkin ja sään mukainen pukeutuminen, jos talvellakin pähkäilin tovin jos toisen oikeanlaista vaatetusta pojalle! Heh, kunnon arjen haasteita minulla :D

Kun terassi ja nurmikkoalue saadaan kuntoon, voidaan käydä kukkien ja muiden istutusten kimppuun! Meillä on sisällä kasvamassa eriliaisia yrttejä ja taimia jos jonkinmoista sorttia, joten niidenkin istutus ulos tulee eteen jonkin ajan kuluttua. Minä en näistä asioista juuri tiedä ja ne ovatkin Jarnon omia projekteja. Minulle sopii tässä asiassa tuollainen käskytyspolitiikka eli Jarno käskyttää ja minä teen :D

Äiskän ja iskän puuhastellessa oli Justuksella mahdollisuus tutustua uuteen ympäristöön - niin mahdottomasti on pojalla katseltavana kaikkea uutta ja ihmeellistä!

Seuraavana hankintalistalla on ehdottomasti aurinkolasit Justukselle! Justus alkaa jo kyllästyä vaunuissa makoiluun ja nauttisi varmasti enemmän reissuistamme ratasosassa loivasti istuen, jolloin hän voisi katsella ympärilleen. Tämä kuitenkin vaatii sen, että aurinkolasit ovat hankittuna, eikä tarvitse sitten harsolla peittää pojan mahdollisuuksia ympäristön tarkkailuun :)

Isomummon neuloma tilkkutäkki sekä äiskän ala-asteella ompelema tilkkutäkki toimivat hyvinä alustoina puuhastelulle :)

Ihan hyvä homma, että pihamme on aidattu alue,  sillä kun tämä vilpertti lähtee liikenteeseen, on rajattu alue tarpeen! Ja kun Justus vielä hieman kasvaa, niin omalla pihalla leikkiminen ja pelailukin on mahdollista, mikä on todella kiva juttu :) Minun lapsuudenkotini pihan nurmialue on melkoisen hyvän kokoinen, joten siinä on kyllä tullut palloa potikittua ja erilaisia nopeusratoja tehtyä. Ihan sellaisia tällä pihalla ei mahdu tekemään, mutta pihamme ulkopuolella nurmialue jatkuu melkoisen kivasti vielä ennen kävelytietä, joten kyllä leikki- ja pelailualuetta pojalle tulee riittämään :)

Puhuimme Jarnon kanssa juuri, kuinka tästä kesästä tulee niin hyvä! Paljon yhdessäoloa ja tavallista puuhastelua, mutta myös muutama kesälomareissu olisi tiedossa :) Oikeastaan en muuta kaipaakaan kuin sitä tavallista yhdessäoloa tavallisine juttuineen - ja hyviä kesäsäitä tietenkin! Eli kaiketi tämän sekalaisen sepustuksen, liittyen pihahommiin ja Justuksen mukanoloon, tarkoituksena oli vain todeta, kuinka mukavaa jo tämänkin kaltainen yhdessäolo ja arkinen tekeminen on, ja kuinka paljon tästä kaikesta on mahdollista nauttia.

Tällaisin ilmein ja elein Justus toivottaa teille kaikille kivaa loppuviikkoa ja hyviä alkukesän säitä! :)

<3: Laura

4 kommenttia:

  1. Kateellisena katson teidän ihanaa isoa pihaa! Itse kun kerrostalossa asun ja ei ole edes ranskalaista parveketta, johon voisi laittaa jonkinnäköisen kukkaistutuksen. Ehkäpä joskus :) varmasti mieli lepää ja on jollain tapaa terapeuttista tehdä pihahommia :) Tästähän voi ottaa "piha ennen ja jälkeen-kuvia!" :)

    Voi Justusta! <3 on kyllä hirmu paljon samaa näköä sun kanssa! Ihan sun näkönen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä sinäkin saat vielä joskus edes pienen puutarhaplänttisi mihin istutella jotain :) Ihan todella positiivisesti olen pihahommien mukavuudesta yllättynyt! Jotenkin sitä ajattelee heti, että ei osaisi tehdä yhtikäs mitään, mutta kyllä sitä vaan kummasti osaa eri juttuja, kun käy vaan hommiin! Ja Jarnolta tulee kyllä heti palautetta, jos erehdyn vähänkään jotain tekemään "väärin" :D Täytyy joo sitten ehdottomasti laittaa lopuksi "ennen ja jälkeen" -kuvat!

      Heh, musta tuntuu, että mun sisko on lähipiiristä ainoa, joka sanoo Justusta mun näköiseksi ja muut pitää sitä niin isänsä näköisenä! :D Vaikka mun mielestä sillä on niin mun nenä ja leuka :)

      Poista
  2. Postauksen aiheesta aivan poiketen ajattelin kysyä, että onko Justus nukkunut alusta asti omassa huoneessaan? Olin jotain kirjoitustasi lukevinaan ja sielä mainitsit, että menit katsomaan heräävää poikaa hänen huoneeseensa.
    Koetko, että noin pienen paikka olisi jo "omillaan" eri huoneessa? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Justus on tosiaan nukkunut omassa huoneessaan alusta asti, hieman toki siinä alussa eri vaihtoehtoja kokeillen. Mutta itse koen, ettei tuohon ole mitään yhtä oikeaa vastausta, niin kuin ei moneen muuhunkaan lapsiin liittyvässä asiassa ole :) Meillä tämä on toiminut kaikin puolin näin parhaiten, enkä koe asiaa lainkaan niin, että Justus olisi omassa huoneessaan millään tavalla "omillaan". Yhtä nopeasti olen hänen luonaan ja yhtä hyvin hänet kuulen, kun poika herää, kuin jos sänky olisi samassa huoneessa eli ei hän millään lailla jää paitsiolle omassa huoneessaan nukkuessaan :)Minun on esimerkiksi helpointa imettää Justuksen huoneen sohvalla, mikä sekin tekee asian helpommaksi näin päin.

      Poista

Otan ilolla vastaan teiltä kommentteja: niiden avulla voimme vaihtaa ajatuksia sekä antaa vertaistukea toisillemme :)