Pääsiäispyhät on nyt vietetty ja huomenna on paluu takaisin arkeen :) Tosin Jarno vanhenee jälleen vuodella, joten juhlinta jatkuu kyllä pienimuotoisesti perheen parissa siis huomennakin! Meidän perheemme pääsiäinen koostui hyvästä ruoasta ja mukavasta yhteisestä ajasta. Paljon nähtiin perhettä ja sukua, mutta myös ystävien seurasta saimme nauttia hetken verran. Mitä sitä muuta voisikaan yhteisiltä vapaapäiviltä toivoa? :)
Justus sai huomiota osakseen yllin kyllin, kun lauantaina suuntasimme heti aamupalan jälkeen Jarnon isän luo. Kun Jarno vanhempineen laitteli pihaa kevätkuntoon, niin me Justuksen kanssa olimme sisällä ja seurustelimme Jarnon sisarusten kanssa. Oli pojalla hyvät oltavat, kun oli setien sekä tädin huomio taattu, joten ei ihme että hymy oli herkässä! ;)
Pääsiäisen viettomme alkoi kahvittelulla veljeni perheen luona. Iina oli tehnyt aivan ihanaa marjapiirakkaa sekä vaniljakastiketta - niin hyvää en ole aikoihin syönytkään! :) Oli tehtävä ihan santsikierroskin, sillä niin suussa sulavan hyvää piirakka oli :) Illalla oli meidän oman pääsiäisateriamme vuoro, kun Jarno kokkaili karitsaa, vuohenjuustolla maustettua kukkakaalipyreetä, parsaa sekä punaviinikastiketta :)
Justus sai huomiota osakseen yllin kyllin, kun lauantaina suuntasimme heti aamupalan jälkeen Jarnon isän luo. Kun Jarno vanhempineen laitteli pihaa kevätkuntoon, niin me Justuksen kanssa olimme sisällä ja seurustelimme Jarnon sisarusten kanssa. Oli pojalla hyvät oltavat, kun oli setien sekä tädin huomio taattu, joten ei ihme että hymy oli herkässä! ;)
Pihatalkoiden jälkeen otimme määränpääksi oman lapsuudenkotini, kun äitini oli valmistanut päivällistä. Myös veljeni perhe oli paikalla :) Olimme juuri lopetelleet syömisen Jarnon isän luona, mutta kyllä äidinkin tekemät ruoat silti maistuivat paremmin kuin hyvin :) Saimme isot satsit ruokaa myös mukaan, joten pääsimme isommissa määrin nauttimaan niistä vielä seuraavana päivänäkin. Äiti oli valmistanut hunajaisia uunijuureksia bataatista ja porkkanasta, savustanut lohta sekä paistanut kuhaa. Lisäksi oli vielä naudan paahtopaistia ja hunajamelonilla, viinirypäleillä sekä kotijuustolla viimeisteltyä salaattia :)
Vaikka kyse olikin päivällisestä ja ilta jo lähestyi, huomaa kuvien valoisuudesta sen, kuinka uskomaton valoisuus on meitä hemmotellut viime päivät - tai oikeastaan jo viikot!
Makealokerossa on kuitenkin aina tilaa, ja kahvin kanssa herkuteltiin äidin leipomilla vanilja- sekä mantelitäytteisillä kierrepullilla...
...sekä ihanalla rahkapiirakalla! Äiti oli tapansa mukaan valmistautunut kunnolla ja jääkaapissa oli vielä lime-juustopiirakka, mutta se jäi tällä kertaa syömättä - kai sieltä makealokerostakin joskus voi tila loppua, vaikkei usein siltä tunnukaan :D Kotiin päästyämme rauhoitumme ensi leffan parissa, minkä jälkeen oli vuorossa Justuksen kylpy. Kun poika oli saatu untenmaille, niin me pääsimme itsekin rauhassa saunomaan. Tuntuu, että arjen hulinassa ei oikein pääse ikinä kunnolla rauhoittumaan, joten kyllä tulivat saunan rentouttavat löylyt tarpeeseen!
Sunnuntai alkoi rauhallisesti yhdessä nautitun aamupalan merkeissä, minkä jälkeen kolme rakasta ystävääni tuli Justusta - ja ehkä vähän minuakin - moikkaamaan! :) Pari tuntia kului rupatellessa kuin siivillä! Mutta enää kuukausi, niin kokoonnumme kaikki seitsemän tyttöä puoliskoinemme juhlimaan yhdessä, kun olemme kotikaupungissamme kerrankin kaikki yhtä aikaa, ihanaa! :)
Kun tytöt lähtivät, niin me suuntasimme jälleen pienelle kyläreissulle. Vaikka Jarno aina valittaakin kävelyn tylsyydestä, suostui hänkin ilomielin lähtemään liikenteeseen vaunujen kanssa, kun ilma oli niin mahtava, eikä mihinkään ollut kiire. Ensimmäinen määränpäämme oli Jarnon mummola, jonne veimme tulppaaneita kevättervehdyksenä sekä vihdoinkin myös Justuksen kiitoskortin ja heille teettämiäni valokuvia. Sieltä otimme suunnan toisen tulppaanikimpun kera jälleen vanhempieni luokse pääsiäissunnuntain päivälliselle.
Tällä kertaa tarjolla oli karitsan paistia, vuohenjuusto-persikkatäytteisiä jauhelihakääröjä, valkosipuliperunoita, smetanaporkkanoita sekä peruna-artisokkasalaattia. Kastikkeina toimivat kahvi- sekä pestokastike. Onneksi tällä kertaa mahassa oli enemmän tilaakin, sillä niin hyvää kaikki oli että! Näitäkin ruokia otimme isot satsit mukaan, joten herkuttelu jatkui myös tänään :)
Pääruoan lisukkeeksi äitini oli tosiaan tehnyt salaattia, mikä piti sisällään artisokkaa, perunaa, kirsikkatomaatteja sekä punasipulia. Kastikkeena salaatissa oli vihreä pesto. Tällainen salaatti toimii mainiosti ruokaisampana lisukkeena lihalle, joten varmasti tulee myös itse kokeiltua tätä uudemman kerran - suosittelen! :)
Vaikka edellispäivältä olikin herkkuja vielä jäljellä, päädyimme kahvittelemaa suklaan...
...sekä herkkujätskien kera!
Makuina kinuskista vaniljaa kera macadamiakrokantin sekä suklaakermajäätelöä lakukastikkeella ja toffeepaloilla. Aika täydellinen yhdistelmä: jäätelöä, suklaata sekä kahvia! :) Minua aina huvittaa ajatella aikaa ennen sairastumistani, kun suklaa oli kaikkea muuta kuin minun makuuni. Silloin pääsiäiskukko ei muninut suinkaan minulle suklaata, vaan kaikkia muita karkkeja. Kindermuniakin ostin lapsena vain ja ainoastaan lelujen vuoksi :D Onkohan ikä tehnyt tehtävänsä ja tuonut mukanaan naisille tyypillisen suklaahimon? ;)
Ruokailun jälkeen pääsin halimaan taas Juliustakin :)
Veljekset kuin ilvekset :D Olivat Julius sekä Justus omelemmat varsin uuvahtaneita kovan juhlinnan jälkeen, joten molemmat ottivat loppuillasta hyvinkin rennosti!
Iskän sylissä on hyvä olla :) Päällä Justuksella oli enimmäistä kertaa Jarnon kummitädiltä Thaimaan tuliaisina saadut henkselihousut. Tuntuu vaan, että poika kasvaa niin kohisten, että hyvä kun parhaimpia kylävaatteita ennättää kerran herran päälle pukemaan! Tällä viikolla tuleekin herralle kolme kuukautta täyteen, joten isohan poika jo onkin ;) Kyllä taisi muutos olla ystävienikin silmissä aikamoinen, kun yksikin heistä oli nähnyt Justuksen viimeksi tammikuussa!
Tällaisin tunnelmin tuli vapaista nautittua läheisten kanssa :) Totesimme Jarnon kanssa molemmat, kuinka ihanaa on ollut, kun on aikaa ollut rauhoittua yhdessä, ilman kiireen tuntua. Tänään olemmekin sitten käyneet kotimme kimppuun näiden aurinkoisten kelien paljastettua karun totuuden huonekalujen päälle kertyneestä pölykerroksesta ;) Päivä on siis kulunut suursiivouksen myötä, jolle loppua ei vielä hetkeen näy! :D
<3: Laura
P.s. Tällä viikolla yritän saada vihdoinkin viimeisteltyä synntyskertomukseni, jota olen jo pitkään teille lupaillut!
Ihana postaus =) <3 sai hyvälle mielelle. kaikki tuo että saa olla ystävien kanssa ja Justus todella näyttää iloiselta =) ja vaikuttaa siltä että olet edistynyt huomattavasti ruokailuiden hoidossa, loistavaa, pisteet kotiin sulle siitä!
VastaaPoistaKiitos! Oli kyllä sellainen hyvän mielen pääsiäinen:)
PoistaKoko ajan huomaan itse ihan pikku jutuissakin edistymistä, ja ei voi olla muuta kuin suunnattoman iloinen niistä kaikista, niin pienistä kuin isoistakin editymisen askeleista! :)
Arkesi kuulostaa todella ihanalta ja nautinnoliselta, niin ruokien kuin yleisesti elämän puolesta! :) Varmasti parantumisen paremmalla puolella osaa arvostaa elämän pieniä asioita aivan eri tavalla...?
VastaaPoistaEhkä se aika koittaa minullekin joku päivä:)
Varmasti koittaa myös sinulle se päivä, kun sairaus on jäänyt taakse ja pystyt taas nauttimaan elämän pienistä iloista aivan uudella tavalla :)
PoistaVarmasti koko sairaudella on vaikutusta siihen, kuinka elämästä osaa nauttia nyt jotenkin niin paljon enemmän! Ennen piti monia asioita itsestäänselvyytenä, joiden on tajunnut sairauden myötä katoavan hyvinkin nopeasti. Nyt taas maistuu niin moni asia paremmalta, kun sairaus ei enää varjosta kaikkea tekemistä kuten ennen!
Ihanaa ja aurinkoista kevättä sinulle ja suuri määrä tsemppiä! :)
Voi herranlettas sentään noita ihania kuvia Justuksesta; on siinä niin komia ja iloinen, potra poika, että!! Ellen väärin arvaa niin vanhempiensa varsinainen päivänsäde... :) Todella hyviltä näyttivät myös nuo pääsiäisen eväänne! Ja, tosiaan, kuvien valoisuudesta huomaa, että kohti kevättä mennään ja vauhdilla! Nyt kun ollaan kesäajassa, ovat illatkin niin ihanan valoisia! :)
VastaaPoistaVeikkaan, että tässä Sinulla on ollut iloisin, rennoin ja nautinnollisin pääsiäinen vuosiin?
Kuten anonyymit tuossa yllä jo totesivat; kerrassaan ihana hyvän mielen-postaus ja niin kovin ihanalta elämäsi nyt vaikuttaa.
Kiitos Laura, kun olet olemassa ja jaat arkeasi ja juhlaasi myös meidän lukijoiden kanssa.
Hyvää alkanutta viikkoa Sinulle!
<3
Voi kiitos Andrea hyvän mielen sanoistasi! :) Kyllähän tuo Justus varsinainen potra poika on ;)Jännittävää nähdä millaisia mittoja pojasta saadaan perjantain neuvolakäynnillä!
PoistaMutta siinä olet kyllä enemmän kuin oikeassa, että oli rennoin ja nautinnollisin pääsiäinen vuosiin! Viime vuosina ollaan jo oltu paremmilla fiiliksillä, mutta eivät nekään tunnelmat ole olleet mitään tähän verrattuna! Varsinkin, kun pääsiäiseen on aina minulla liittynyt hieman ikäviä tunteita, sillä jouduin sairaalaan ensimmäisen kerran juurikin pääsiäisen pyhinä. Mutta onneksi nämä ihanat uudet muistot karkottavat varmasti vielä nuo vanhat ja ikävät muistot! :)
Ihanaa alkanutta viikkoa Sinulle myöskin Andrea! <3
Kiitos, kiitos aivan tuhannesti, sun blogisi on ollut mulle ihan mieletön motivaation lähde, tuki ja ratkaseva asia oman parantumisen kannalta! Hassua että tuntemattoman ihmisen blogi voi vaikuttaa omaan elämään ja ajattelutapaan niin paljon.. :)
VastaaPoistaTässä sun blogia lueskellas on semmosia kysymyksiä tullut mieleen, että kun esimerkiksi syöt irttareita, niin kuinka suuria määriä syöt niitä kerralla? Itsellä kun syöminen ollut niin kauan "epänormaalia" , niin välillä herkkujen syöminen menee överiksi ja ehkä hieman ahmimiseksi ja tuntuu, ettei vaan osaa enään syödä normaalisti. Niin onko sulla koskaan ollut mitään samantapaisia oireita ja osaisitko neuvoa jollain tavalla? :D
Voi että, ihana kuulla Julia, että olet saanut tsemppiä itsellesi postauksistani! :) Vertaistuki on usein niin uskomattoman tärkeässä osassa parantumisen kannalta, sillä vain toinen saman läpi käynyt voi ymmärtää toisen ajatuksia täysin. Siksi minullekin teidän lukijoiden kommentit ovat todella arvokkaita :)
PoistaItselläni ei ole ollut koskaan ahmimista, vaikka pelkoa sitä kohtaan olenkin kokenut. Mutta tuon pelon vuoksi, aloitin karkkien syömisen ns. rajatusti eli otin aina tietyn määrän irttareita, jolloin syöminen pysyi minulle turvallisissa rajoissa. Ensin aloitin 100 grmammalla, mitä vähitellen lisäsin. Mutta nyt pystyn jo syömään napostellen ja vapaasti, satunnaisia määriä. Tällä hetkellä irttaripussini ovat noin 150-200 grammaa, mutta napostellessani en edes määriä osaa sanoa. Syön tosin hyvää lähes joka päivä, joten jos söisin harvemmin, olisi määräkin varmasti isompi! Mutta itse ainakin suosittelen tuota rajatulla määrällä testailua, kunnes luottaa siihen omaan syömiseen. Miltä tällainen kuulostaisi? :) Yhdessä vastauspostauksessa tulen kirjoittelemaan vielä enemmänkin ajatuksistani tähän liittyen, mutta tässä vastaus lyhykäisyydessään :)
Aivan ihana postaus! :) Niin mieletöntä lukea tällaista, olen niin onnellinen puolestasi, Laura.
VastaaPoistaKuulostaa jotenkin tutulta pääsiäiseltä: reissattiin ruokapöydästä toiseen (oman äidin oli kyllä paras), herkuteltiin suklaalla, käytiin morjestamassa omaa äidillä asuvaa hauvaa ja juhlittiin myös poikaystäväni (tai no avomieheni) synttäreitä - unohtamatta noita uunijuureksia bataatista ja porkkanasta:D
Kiitos Elina :) Sinunkin pääsiäisesi vaikuttaa olleen todella mukava! Mikäs sen kivempaa, kuin hyvä ruoka ja läheisten seura :)
PoistaEikö olekin mahtavaa, kun voi nauttia syömisestä ja kyläilystä tällä tavoin, ilman sairauden aiheuttamaa ahdistusta? :)
Todellakin! :))
Poista