maanantai 25. maaliskuuta 2013

Herkullinen viikonloppu

Viikonloppu hurahti ohitse herkutellen, itseään hemmotellen, shoppaillen, elokuvia katsellen sekä herkutellen vielä hieman (paljon) lisää ;) Perjantai meni mukavasti kotona ollessa. Jarno lopetti perejantai-aamuna valvomisen, joten tiedossa oli ensimmäinen ilta kotona koko perheen voimin :)

Aamulla töistä lähtiessään Jarno poikkesi leipomon kautta ja toi mukanaan meille viinerit. Kun heräsin kuuden jälkeen Jarnon kotiintuloon ja hän kertoi hankinnastaan, ensireaktioni oli, että enhän minä edes pidä viinereistä!  Minua harmitti, että olisi nyt edes tuonut jotain oikeasti hyvää, sillä viineri ei ole leivonnaiseksi tarpeeksi makea minun makuuni :D Liikaa vaan mautonta taikinakuorta! Kiukutteluni jäi kuitenkin harmittamaan ja aamupalan jälkeen palauttelin mieleeni Jarnon sanat siitä, että jos en syö maun takia, niin söisin edes sitten ihan lisäenergian saannin vuoksi. Niimpä, lisäenergia ei todellakaan olisi pahitteksi. Samalla mielessäni muodostui ajatus siitä, että voisimpa ateriasuunnitelmaani lisätäkin aamupäivälle tällaisen kahvihetken. Söin viinerin hyvällä ruokahalulla ja olo oli mahtava tämän jälkeen! Nälkä oli viimeistelty pois ja psyyke sai roiman vahvistuksen! :)

Päivän herkuttelu jatkui Subwayn patongeilla, jotka Jarno nappasi mukaansa treeneistä tullessaan. Olemme sopineet, että tästä lähtien minun täytyy valita hieman lihaisampi vaihtoehto, ja otinkin kinkkua, kalkkunaa sekä paahtopaistia sisältävän Club-patongin. Ja tästä hetkestä lähtien alkoi myös ruokajuoman vaihtaminen vedestä johonkin energiapitoiseen! Niimpä join laisllisen Gefilus mehua patongin kaverina :)

Viime viikolla tein myös maailman parhaan löydön: vaatisbanaanit suklaasydämellä! Voiko mitään näin mahtavaa olla olemassakaan? :D Olen vaahtokarkkiaddikti, ja viimeisimmän vuoden aikana olen päässyt myös suklaan makuun, joten tässä kyseisessä herkussa yhdistyvät kaksi lempijuttuani! Menin ostamaan postimerkkejä ihan postista, kun vireisessä Prismassa kävimme ruokaosastoksilla, ja heti ensimmäisenä silmiini osui tämä kyseinen namipussi. Lähtihän se siitä heti matkaan ja illalla pussi tyhjeni alta aikayksikön patongin jälkiruoksi :) Nyt mietinkin, että kehtaako postista käydä ostamassa pelkkää karkkipussia vai pitääkö ostosreissu naaimioida postimerkkien hankintareissuksi? :D

 Lauantai alkoi pienen ehostuksen merkeissä, kun ystäväni kävi huoltamassa meillä ripseni, jotka todella olivatkin jo huollon tarpeessa! Arjen keskellä on pientä luksusta, kun edes ripset tuovat hieman piristystä ilmeeseen, sillä kotona ei tule juuri meikkailtua tai vaatevalintoihin panostettua. Jospa ne ripset veisivät hieman huomiota pois tummista silmänalusistakin :D Äiti tuli ripsienlaiton ajaksi Justusta vahtimaan, sillä Jarnolla oli futisturnaus samaan aikaan. Myöhemmin samana päivänä Jarno lähtikin Lahteen kavereitaan moikkaamaan, joten me suuntasimme äidin ja Justuksen kanssa jälleen Hyvinkäälle ostoksille. Kyllä, uudelle shoppailureissulle Willaan, vaikka juuri toissa viikolla vannoinkin, että osastosreissut Justuksen kanssa saavat hetkeksi jäädä :D Meidän tarkoituksena oli käydä osatamassa Jutukselle välikausihaalari ja etsiä samalla Jarnolle synttärilahjaa.

Justus-herra päättikin sitten olla hereillä lähes koko reissun ajan, mikä loi taas mukavaa haastetta ostosten tekoon! No, mikäs siinä, kunhan toinen meistä hytykytteli aina vaunuja pitäen herran tyytyväisenä toisen tehdessä ostoksia, ja kunhan kävin syöttämässä Justuksen tarpeeksi usein hoitohuoneessa. Selvisimme kuin selvisimmekin reissusta, mutta totean jälleen: ei ihan heti uudelleen! Löysimme kuitenkin etsimämme ja matkaan otimme myös eväät leffailtaa varten :)

Reissulta tarttui mukaan jälleen sushiannokset :) Äiti otti tällä kertaa lohilajitelman, josta minäkin nappasin muutaman savulohipäällysteisen makupalan itselleni.

Itse päädyin taas sekalaiseen lajitelmaan, samaan kuin viimeksi :) Moni olisi kauhuissa, jos näkisi minun syövän sushia: haarukalla syöden valmiiksi pilkottuja paloja, jotta imetys onnistuu samaan aikaan :D

Nyt sain myös cittarin irtokarkkeja itselleni, joista viime kerralla jäin mammuttimarkkinaruuhkan vuoksi paitsi.  Elämän suuria, pieniä iloja ;) Herkkujen ohella katselimme uusimman Twilight-elokuvan, johon päädyimme siitä syystä, että ajattelimme Makuuniin menon olevan mahdotonta Justuksen kiukkuolon vuoksi. Nappasimme elokuvan siis ihan Prismasta mukaamme ruokaostosten ohella :D

Mukaan tarttui myös spontaanisti kaksi vaaleanpunaista kaunotarta, kun äitini osti veljeni perheelle donitsit Arnoldsista. Itsellänikin alkoi donitsihammasta kolottaa, kun viimeisimmästä donitsikerrasta on kuitenki vierähtänyt sellaiset neljä ja puoli vuotta! Aluksi ajattelin ostoksen olevan turha illan irttaripussin vuoksi, mutta samassa tajusin tämän olevan loistava herkku aamupäiväkahville! Nämä säästyivät siis parille seuraavalle päivälle, eiliselle ja tälle päivälle. Herkuttelu jatkui siten myös sunnuntaina, mutta siitä lisää seuraavassa ruokapäiväkirjapostauksessa, mikä  noudatteleekin sitten jo uutta ateriasuunnitelmaani :)

Tällainen viikonloppu meillä tällä kertaa - hyvää ruokaa ja hyvää seuraa :) Tähän viikkoon olen lähtenyt todella hyvissä tunnelmissa ihan jo roppakaupalla kasvaneen tsemppihenkeni ja motivaatiopuuskani vuoksi! Nyt aloitan loppurutistuksen kesää kohden mitä painon normalisoimiseen tulee! Niin kova hinku on päästä nauttimaan kesästä hyväkuntoisena, mukavaa kesäliikuntaa harrastaen! :)

<3: Laura

11 kommenttia:

  1. Postauksiasi lukiessa tulee aina kauhea karkkihimo!! :D
    Ja voi namistus miten hyviltä nuo suklaabanaanit näyttävät! Pakko kai joskus maistaa, itsekin olen nimittäin todella perso makealle, eikä juuri mikään tuote voi olla liian makea... :)

    Pakko vielä kysyä, että ahdistaako sinua herkkujen syönti säännöllisesti? Ainakin kun itse syön jonkin jälkkärin päivittäin, niin sekin tuntuu jo vähän liialliselta, vaikka järjellä ajatellen on sama mistä lisäenergia tulee. Silti olo on usein kaamea kun tuntuu että pilaan kehoni herkuilla ja sokerilla...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rohkeutta vaan herkkujen syöntiin! Sitä mukaan ne pelot kaikkoavat, kun niitä sinnikkäästi jaksaa kohdata :) Ja vielä kun kerran makeasta pidät, niin sinun todellakin tulee sallia ne itsellesi! Mutta tiedänhän kyllä itsekin, että se on helpommin sanottu kuin tehty, ja että valtavan pitkän tien olen itsekin kulkenut, ennen kuin tämän tilanteen olen saavuttanut. Mutta mahdollista siis on kuin onkin oppia taas syömään herkkuja ilman syyllisyyden tunteita :)

      Itse olen aika lailla saavuttanut nyt sellaisen tilanteen, että voin syödä mitä tahansa ahdistumatta :) Ahdistusta en oikeastaan juuri tunne mistään syömisistä, mutta joskus minua kieltämättä hieman vaivaa se, kuinka paljon makeaa syön. Mutta oikeastaan tunne katoaa jo samalla, kun saan asian sanottua ääneen :) Ja koska tiedä tarvitsevani jokaisen herkuista tulevan energiamurusen, pystyn aina vaan paremmin ne itselleni sallimaan! Ja varsinkin, kun kaikki tarvittavat ainesosat tulevat muusta ruoasta, niin ylimääräisen voi hyvin ottaa herkuista. Muistelen aina sitä aikaa, kun olin terve ja hyvinvoiva, ja kuinka silloinkin söin joka päivä herkkuja ja joskus paljon paljon enemmänkin kuin nykyään! Eli miksen voisi tehdä niin nytkin? :)

      Tsemppiä kovasti ja yritä haastaa itseäsi pikku hiljaa herkkujen syönnissä :)

      Poista
    2. Kiitos kattavasta vastauksesta! :)

      Ehkä tosiaan pitäisi vähän ylittää rajoja, vaikka herkuttelu sinänsä sujuu 'normaalisti', on se silti jotenkin kaavamaista ja ateriasuunnitelmaan kuuluvaa.

      Poista
    3. Heh, kiitos! :)

      Niin ja Eika, on todella hienoa, että pystyt näin aluksi herkutteluun ateriasuunnitelman mukaisesti :) Vähitellen se kaavamaisuus jää varmasti pois ja pystyt oikeasti jopa nauttimaan herkuttelusta ilman ikäviä tunteita! :)

      Poista
  2. Olen kyllä ihan tosi tosi tosi TOSI iloinen tämänhetkisestä tsemppivaiheestasi! Se antaa hyvää mieltä ja puhtia myös omaan oloonkin, ja muistuttelee siitä tavoitteesta: normaali elämä normaalilla syömiskäyttäytumisellä! itsekin haluan kyetä tulevana kesänä töihin, ja ennenkaikkea jaksamaan myös kaikkea muuta, ei ainostaan pakolliset tunnit töissä jonka jälkeen olo on ihan kuitti. Haluan juuri että kehossa on energiaa tehdä myös kaikkea muuta ihanaa :) tsemppisi on siis ihan tosi mahtavaa, ja on niin ihailtavaa millä energialla ja tahdonvoimalla paahdan tällä hetkellä menemään! Yritän imeä itseeni osan tuosta energiastasi :D Itse kaipaisi taas pientä motivaatiopotkua, jotta saisin myös itseni irti tästä pienestä jumitilasta, ja suurennettua aterioitani, ja ennenkaikeka avarrettua mieltäni jälleen sen verran, että tuo sallivuus ulottuisi ihan kaikkeen: haluaisin nii kovasti pystyä menemään mielitekojen mukaan, ja nappaamaan kaupasta matkaan suklaapatukan ihan mielihalun puuskassa... silleen ettö ei ala heti ajattelemaan että no oletko varma, millon viimeksi, mitä syöt seuraavaksi... vaan ihan bring it on meiningillä :D Taidat tietää mistä puhun, sinulla tuo taito nimittäin tuntuu olevan jo kovasti hyppysissä :D se on ihailtavaa,ja erittäin tsemppaavaa :) Tänään nimittäin jo sainkin itsestäni irti enemmän: näin ystävääni kahvittelun merkeissä, ja muista kerroista poiketen, päätin toteuuttää yhden pitkään mielessäni pyörineistä toiveista: makein, kanelisin ja kinuskisin pulla mitä kahvilasta löytyy, tahtoo tahtoo! Ja niin ostin, ja maistu ihan taivaalliselta!! mutta vielä enemmän se vaikutti minuun samalla tavoin kun sinuun tuo vaaleanpunainen donitsi: mikä voittaja olo! Ylpeys itseensä, ja sitten se ajatus että no eipä ollut paha juttu, minähän osaan tehdä tällaisia päätöksiä. Näitä onnistumisia ja mielihalujen toteuttamisia toivoisin itseltäni nyt vain paljon paljon lisää! :)

    Mutta ihan tosi kivaa luettavaa nämä pari viimeisintä postauta :) Toivon sulle ihan tosi kovasti tsemppiä ja voimia ja onnistumisia polullesi ^^

    Aurinkoista viikonjatkoa!

    Ainiin, purskahdin nauruun tuolle vaahtokarkki-jutulle :D Viimeksi niistä sinulle jotain kuittailin, ja nyt ne ovat taas menulla :D Taidat tosiaan olla parantumaton vaahtisfani :D mutta jos tottapuhutaan, nuo suklaatäytteiset voisivat upota jopa minuun,sen verta mielenkiintisilta ne vaikuttavat! Ja se on hauska juttu, suklaa meinaan, sillä itsekkään en ole aijemmin suklaasta ihan iin hirvittävän paljon tykännyt, mutta nykyään minun tekee sitä useammin mieli kuin mitä muita karkkeja... ota siitäkin nyt selvää :D

    Nyt vain omaa uutta ateriasuunitelmaa laatimaan, ja eksynyttä motivaartiota etsimään! kyllä se siellä josain piileskelee, ja löydettyäni sen, vapautan itsestäni taas sellaisen apinanraivon että siinä jää Tonttu kakkoseksi ;) Polte on kova, mutta aina ei uskallaus riitä, mutta jospa tämä jumitila olisi nyt oillut tässä, ja olisi aika taa astua iso askel eteenpäin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, vaahtisaddikti, mikä vaahtisaddikti :D

      Mutta tosiaan, niin asiaa sinun koko kommenttisi, että palaahan siihen itsekin aina heikon hetken tullen! Kokosit siihen juurikin ne asiat, joita haluat tavoitella ja joita tulevalle toivot. Joten nyt kaivat jostain talviunilta sen lisätemppisi esiin ja alat yhtä innolla toteuttelemaan ja kasvattamaan ateriasuunnitelmaasi kuin minäkin! Kuten itsekin totesit kahvilaonnistumisen jälkeen: siitä tulee vain ja ainoastaan mahtava fiilis!

      Poista
  3. Aah, herkuttelusi käy suorastaan kateeksi (lukuunottamatta vaahtibanaaneja)! :D Mutta nuo Arnoldlsin donitsit, nam! Täältä ei enää löydy kyseistä kahvilaa, joten empä voisi ihan ex tempore käydä semmoista edes ostamassa, mikäli tahtoisin ja rohkenisin. Aika iso rajoite sinänsä, hmm.. :D

    Mutta kerta kaikkiaan voit oikeasti olla ylpeä itsestäsi, saavutuksistasi ja tämänhetkisestä mahtavasta tsempistäsi! Niin vain taitaa lopussa se kiitos seisoa tässäkin asiassa. Kaikki se työ ja tuska palkitaan moninkertaisesti, niin ainakin haluan uskoa. Ja kun katsoo sinua esimerkkinä, siihen myös uskoo! :)

    Emmi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Emmi! Kyllä se kiitos todellakin lopussa seisoo :) Ja kun nyt molemmat otamme sen loppurutistuksen, niin voimme sen jälkeen todeta kaiken tämän työn olleen todellakin sen lopputuloksen - oikean elämän - arvoista! :)

      Ja tosiaan, jos Arnoldsia ei ole mailla eikä halmeilla, niin voi tosiaan olla hieman vaikea lähteä sinne herkuttelemaan ex tempore :D Noh, mutta sinulta löytyy taitoa leipoa vielä paremmat herkut itsekkin ;)

      Poista
    2. Näimpä, tsemppaaminen todella kannattaa! Tänään en epäröinyt hetkeäkään (niinkuin vielä aiemmin tein), että "kuuluuko" minun syödä päivällisellä vielä toinen tortilla, joita teimme broilerilla, vihanneksilla + kermaviilikastikkeella. Nälkä oli kaikesta päivän syömisestä huolimatta kiljuva, joten kaksi tortillaa upposi mennen tullen, ihan kuten terveinä aikoinakin. Kohta vielä iltapalaa, kehoni ei nimittäin vieläkään ole tyytyväinen ja kyllähän ateriasuunnitelmaanikin kuuluu se "päivän sinetti" :)

      Pääsiäisen kunniaksi ajattelin pyöräyttää huomenna suklaa-mangojuustokakun ja sitä aion myös syödä! Niin ja arvaas muuten mitä otin eilen vielä iltapalan jälkeen kaiken muun lisäksi: rahkapullan ja kyllä maistui! :) En ole koskaan ollut mikään pullasorsa, mutta rahkapullasta tykkään. Onko sinulla jotain lempparipääsiäisherkkuja (jos vaahtokarkkeja ei nyt sitten lueta pääsiäiseen kuuluvaksi, heh)?

      Emmi

      Poista
    3. Taas yksi erävoitto sulle, hyvä Emmi! :)Itsekkään en ole mikään pullan ystävä, mutta rahkapullat on hyviä! Ja eilen herkuttelin äidin leipomilla, vanilja- ja mantelitäytteisillä pullilla, nam! Ja juustokakku kuulosta myös ihanalta :) Meillä lumassa huomenna lime-valkosuklaakakkua!

      Mekin ostettiin maanantaiksi tortilla-aineet, ja kyllä sen kaksi tortillaa täytyy ainakin varmasti syödä, jotta nälkä lähtee! ;)

      Poista

Otan ilolla vastaan teiltä kommentteja: niiden avulla voimme vaihtaa ajatuksia sekä antaa vertaistukea toisillemme :)