Posiolla tavataan

Tällä kertaa kirjoittelen teille jo Lapin puolelta :) Reissu on nyt puolivälissä, eikä onneksi reissaaminen väsytä vielä lainkaan! Olemme nyt toista päivää Posiolla, Himmerkin lomakeskuksessa, jossa majailemme tällaisessa mukavassa harjakattoisessa pikkumökissä. Alue on todella mukava kauniine järvimaisemineen ja viihtyisine rakennuksineen. Tällä kertaa Posio taitanee jäädä ainoaksi Lapin kohteeksemme, mutta mielestäni tämä onkin juuri sopiva korkeus pikkumiehemme pitempien lomareissujen aloitukselle. Vaikka olisikin ollut mukava nousta vielä ylöspäin, ennätämme ne haaveet varmasti toteuttaa vielä useaan kertaan tulevina vuosina :)

Olemme jo sen verran useaan kertaan vaihtaneet kohdetta reissumme aikana, että on ihan mukavakin viipyä yhdessä paikassa hieman useamman päivän ajan. Vaikka viime viikkojen aurinkoiset ilmat eivät ole enää jatkuneetkaan, niin ihan hyvin pienistä sateista ja viileämmästä ilmastakin huolimatta olemme voineet matkastamme nauttia. Tosin vaatevarustuksesta huomaa, että pakkaus on tehty hellekeleillä ;) Tänään tosin aamulla aurinko jo hieman pilkottikin ja ainakin tähän mennessä sadepilvet ovat poissa pysytelleet. Minun aamuni alkoikin mitä parhaimmalla tavalla, kun pääsin nauttimaan ihan yksin aamusaunasta hyvien löylyjen ja hyvän luettavan kera. Kuten ennenkin olen täällä kertoillut, minulle saunahetkestä tekeekin juuri hyvien löyöyjen ja rauhan lisäksi parhaimman hyvä lehti - hetki ihan omaa aikaa! Jo nyt voin sanoa tämän arjesta irtautumisen ja rennolla asenteella toteutetun lomailun tehneen niin hyvää minulle. Tämän reissun jälkeen on varmasti ihana taas palailla kotiin ja aivan siihen tavalliseen kivaan arkeemme :)

Tänään meillä olisi vielä tiedossa grillin antimista nautiskelua notskipaikalla, kunhan Jarno saapuu vaan ensin kalasta. Eilen tuli syötyä reissun ensimmäiset poronkäristykset, ja toki paljon muitakin herkkuja on tullut reissun aikana nautittua. Tähän mennessä reissumme kun on pitänyt sisällään jo äidin hyvästä ruoasta nauttimista mökillä, setäni perheen luona herkuttelua, huoltoasemien antiin tutustumista, synttärilounaan nauttimista ravintolassa sekä perinteisen askeettisia, mutta aina niin hyviä retkimuonia makkarasta pussiruokiin asti. Niistä saattekin varmasti kuulla lisää sitten myöhemmin ihan reissuruokapäiväkirjojen ja muiden reissupostausten muodossa :)

Jarno on tosiaan kalastellut melkoisesti ja sillä aikaa minä ja pikkumies olemme seikkailleet kahdestaan aluetta ympäri ja nauttineet oman mökin rauhasta :) Meillä on soutuvene käytössä muutaman päivän ajan ja itsekin haaveilisin pienestä soutureissusta ihan itsekseni. Yhdessä emme vielä Justuksen kanssa voi veneilemään lähteä, joten ajattelin joku hetki jättää miehet rannalle ja ottaa hieman omaa aikaa soutelun merkeissä - tosin pojat saavat rannalla katsella ja varmistaa, että pysyn tallessa :D Ja kun Jarno kalasteluiltaan ennättää, niin lähdemme kaikki yhdessä Riisitunturille sekä Korouoman alueelle maisemia ihailemaan. Eli ei muuta kuin Justus rintareppuun ja menoksi! Kuten pari päivää sitten kirjoitinkin, on ollut ihana huomata, miten hienosti Justus on jaksellut reissun aikana. Iloinen mieli senkun jatkuu ja lisäksi tuntuu, että poika on jo tämän reissun aikana kasvanut ja kehittynyt ihan valtavasti - oppinut yhden jos toisenkin uuden taidon! Täytyneekin kirjoitella teille reissumme päätteksi ihan erikseen Justuksen reissukuulumisia, sillä niin paljon on mahtunut myös Justuksen päiviin isoja, pieniä ja ennen kaikkea merkityksellisiä asioita :)

Myös toinen merkityksellinen asia reissullamme on ollu oma jaksamiseni. Vuoden alussa kirjoittelinkin teille siitä, kuinka haluasin niin kovin saada nostettua painoa ja sitä myöden saada itseni hyvään kuntoon, jotta voisimme toteuttaa pikkuperheemme kanssa kunnon kesälomareissun pohjoisessa ja voisin nauttia matkasta hyvävointisena ja jaksavana, ilman sairauden mukanaan tuomia rajoituksia. Nyt voin sanoa kyllä tuon haaveen todellakin toteutuneen! Vapaus on ollut se ykkösjuttu tällä matkalla - korkeintaan minimies on luonut omat raaminsa sille. Voimia olisi ollut varmasti vaikka millaisille päivävaelluksille, ja vaikka tällä kertaa suuremmat vaellukset ovatkin Justus-herran myötä jääneet toteutumatta, olen jokaisesta pikkuretkestämme ihan täysillä nauttinut. Kyllä se elämä vaan maistuu ihan tosi hyvltä! :)

<3: Laura