sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Kotona jälleen - reissun parhaat palat

 Kotona jälleen! Kaksi viikkoa reissaamista on nyt takanapäin ja olemme taas kotona Riihimäellä. Paljon kaikkea uutta saimme kerättyä kokemustilillemme, pieniä ja isoja muistoja, joita on mukavaa ajatella sitten tulevina hetkinäkin :) Viime yönä saavuimme kotiin pitkän ajomatkan jälkeen väsyneinä, mutta hyvinkin onnellisina reissumme onnistumisesta ja kotiin palaamisesta. Miten voikaan kotiin paluu olla aina niin mukavaa, vaikka kuinka kiva reissu olisikin takanapäin? Lähdimme ajelemaan alkuperäisistä suunnitelmista poiketen kotiin iltayhdeksän aikoihin, jotta Justus voisi sujuvasti nukkua kotimatkan ajan. Itse olin hieman pessimistinen Jarnon suunnitelman onnistumisesta, mutta kas kummaa, kotimatka meni ihan täydellisesti! Justus heräsi kerran reilun viiden tunnin kotimatkan aikana syömään ja kotona herra vaan nostettiin omaan sänkyynsä jatkamaan uniaan. Tosin nyt oma olo on melkoisen väsynyt, mutta samalla ihanalla tavalla myös raukea - eiköhän pari kuppia hyvää kahvia piristä jo kummasti :)

Mutta tosiaan, nyt on kiva olla kotona taas ja suunnata katseet tuleviin viikkoihin ja niiden mukanaan tuomiin uusiin haasteisiin :) Viikon päästä alkavat työt ovat aika ajoin reissunkin aikana hiipineet mieleeni, mutta ainoastaan positiivisen jännityksen kera. Jännitys kohoaa varmasti viikon edetessä taas tietynlaiseen huippuunsa, mutta laskee varmasti jälleen melkoisen pian, kunhan työt alkaavat taas rullaamaan ja asiat mieleen taasen muistua :) Minulta toivottiinkin postausta liittyen ammatinvalintaani, joten ehkäpä voisin asiasta joku päivä kirjoitellakin aiheen ollessa nyt töiden alkamisen myötä melkoisen ajankohtainen. Mutta sitä ennen kuitenkin reissufiilistelyjä lukuisten postausten myötä alkaen reissun parhaista paloista tiivistetysti! :)

Reissun suurin ilonaihe oli perheen yhdessäolon lisäksi ehdottomasti Justuksen ryömiminen! Vain puolisen tuntia sen jälkeen, kun olin teille Justuksen reissukkulumisten yhteydessä ehtinyt kertoa, kuinka poika ei vielä eteenpäin pääse, päätti poika lähteä ryömimään! Sen jälkeen liikunnan riemu onkin ollut mahdoton ja tyyliä on hiottu oikein kunnolla :) Ihan parasta katsottavaa♥ Lukuisia kertoja olen alkanut kirjaa lukea, mutta havahtunut pian siihen, että seuraan hymyssäsuin Justusta enkä kirjasta ole lukenut sanaakaan :)




Reissun kaunein maisema onkin sitten melkoisen vaikea valita! Kauniita maisemia on ollut matkamme varrella ihan valtavasti kauniista järvistä pauhuaviin koskiin asti, mutta kyllä voiton taitaan minun silmissäni viedä Korouoman alue vesiputouksineen sekä korkealta ihasteltaviin maisemiin saakka! Veden kauneutta sekä korkeuserojen tuomaa upeutta yhdessä paketissa :)

Reissun parhaat kohtaamiset olivat ehdottomasti Justuksen ja isovanhempien tapaamiset. Alkureissusta Justus tapasi ensimmäistä kertaa isomummonsa Kiuruvedelle ja nyt loppumatkasta poika ihasteutti elämän ilollaan isovanhempiaan Haapavedelle :)


Reissun paras uusi makuelämys taisi tulla vastaan jo alkumatkasta äidin mökkiherkkujen ääressä :) Vaikka matka on ollutkin upeita ruokaelämyksiä täynnä huipentuen mummon ja papan, minulle lapsuudesta rakkaiden ruokien ääreen, paras uutuus taisi olla äidin tekemä savulohitäytteinen pannukakku. Myös serkkuni tekemä mansikkainen fetasalaatti oli niin hyvää, että haluan sitä ehdottomasti joskus kotonakin vielä kokeilla!

Reissun paras rentous oli tällä kertaa tietynlainen suunnittelemattomuus. Vaikka muutenkin loma oli oikeasti todella rentouttava, nautin minulle hieman epätyypillisestä suunnittelemattomuudesta. Yöpymispaikat löysimme kyselemällä paikan päällä, eikä mökkejä varattu minulle tyypilliseen tapaan viikkoja etukäteen. Tämä mahdollisti reissusuunnitelmien muutokset ja fiilisten mukaan etenemisen!


Reissun paras uutuudenviehätys oli mikäs muukaan kuin porojen näkeminen! Heh, minusta ainakin tuntui, että joka kerta, kun poron näin, milloin tiellä, tien reunassa tai vaikkapa mökkirannassa, niin jaksoin niitä kunnolla ihastella! Jollekin ne ovat arkipäivää, meille ne olivat hauska tuttavuus, joita harvoin pääsee näkemään :) Vaikka tarkkana saikin porojen kanssa autoillessakin olla, ihastelin Hessu Hopomaisia otuksia ihan täysillä!

Reissun paras oivallus omasta voinnista oli se, että muuttuvat olosuhteet mitä ruokailuihin sekä elämän vaihtelevuuteen tulee, eivät minua hetkauta enää millään negatiivisella tavalla - vain ja ainoastaan positiivisella! :) Ennen olisin saanut valintoojen edessä, ilman omia turvaruokia yhden jos toisenkin paniikkikohtauksen ahdistuksineen, mutten enää. Nyt söin tankatakseni, herkutellakseni ja elämästä nauttiakseni - niin ihana tunne :)


Reissun paras lahja oli ehdottomasti Justukselta saamani Pentikin äiti-muki♥ Posiolla kävimme Pentik-mäellä katsomassa rippilahjaa Jarnon siskolle sekä 70-vuotis lahjaa Jarnon mummolle, ja samalla minä sain Justus-herraltani iskän avustuksella ostetun kauniin mukin ja caramel-makukahvin :)

Reissun parhaat tuomiset napattiin mukaamme ruokalahjusten muodossa :) Alkureissusta tarttui mukaan purkki ihanaa setäni vaimon tekemää mansikkahilloa ja mummolasta lähdimmekin sitten jo kunnon ruokakuorman kera. Mustikoita, puolukoita, hillaa, omenahilloa, ruisleipää, lakkahilloa, rieskaa, kaalikääryleitä - kylmälaukut täynnät mummon ja papan keräämiä ja loihtimia herkkuja!


Tässä muutamia parhaita paloja reissustamme :) Tästä alkaakin sitten reissumme purkaminen kunnollisten reissupostausten sekä reissuruokapäiväkirjojen merkeissä sitä mukaan, kun arkisilta asioilta, töiltäni sekä Justuksen halimiseltani ennätän :)

Ihanaa sunnuntai-päivää sekä tulevaa viikkoa teille kaikille! :)

<3: Laura

13 kommenttia:

  1. Nyt saikin oikein hyvän kuvan reissunne kohokohdista! Tuollainen suunnittelemattomuus olisi varmasti meidänkin reissuille joskus mukavaa; olisi vain alustava matkarunko, joka sitten muovautuisi matkan edetessä.
    Ja onodtan eniten varmasti ruokapäiväkirjapostausta matkaruuista. Mutta ethän ota mitään stressiä blogin suhteen? (:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teki kyllä minulle ainakin tuo vähäisempi suunnittelu hyvää - auttaa vähän rentoutumaan ja oppii sitä itselle vierasta spontaania ajattelutapaa! :) Joten suosittelen!

      Yritän olla ottamatta stressiä blogin suhteen :) Mutta tuo on kyllä hyvä muistutus itselle siitä, etten voi itselleni kasailla töiden alettua niin paljon tekemistä kuin tähän mennessä! Siinä taas yksi hyvä oppimisen paikka :) Ja kiva kuulla, että ruokapäiväkirjat kiinnostavat, sillä niitä olisi tiedossa tosiaan useampikin!

      Poista
  2. Näin yleisesti, niinkään juuri tähän postaukseen liittymättä, blogisi on ihana - kuten sinä ja perheesikin. :-)

    VastaaPoista
  3. Kattava kuva mukavasta reissusta. Ja tärkeimmät tuliaiset olet varmasti tallettanut sydämeesi. Ihanaa alkavaa viikkoa Laura! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin - ne tärkeimmät tuliaiset eivät ole materiaalisia, vaan muistoja, kokemuksia ja tärkeisiä yhteisiä hetkiä, jotka kaikki säilyvät kyllä mielessä vielä pitkään <3

      Poista
  4. Ai että, alkoi tehdä mieli lettuja! ;)
    Hienosti kirjoitat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Vanessa! <3 On ollut tosi kiva seurailla sinunkin kuulumisiasi blogin kautta ja aion ehdottomasti niitä sieltä jatkossakin seurailla :)

      Letut on kyllä niin parhaita! Ja kun kerrankin ei tarvinnut itse toimia paistajana, vaan saattoi vaan pöydässä istuskella ja odottaa lettuja syötäväksi ;)

      Poista
  5. Ihanaa, että lomanne oli kaikin puolin onnistunut ja nautitte siitä! Sairaus ei käytännössä paista enää millään lailla läpi postauksistasi, vaan pääosassa on se Oikea Elämä kaikkine pienine ihanuuksineen :)

    Minustakin tuntuu, että ajatusmaailmassani on tapahtunut hiljattain positiivista muutosta, mikä heijastuu heti arkeenikin myönteisesti. Tavallaan pieni lupaus ja takuu siitä, että paraneminen vuosien jälkeen on kuin onkin mahdollista, aivan kuten sinullakin :) Tällaiset tuntemukset ovat todella helpottavia ja antavat oikeasti uskoa! Tänäänkin kävin syömässä Subin juustoineen päivineen käytännössä rutiininomaisesti ilman minkäänlaista ahdistusta. Jos tätä vertaa "ensimmäiseen" Subiini, on eroa kuin yöllä ja päivällä.

    Emmi

    VastaaPoista
  6. Ps. Aloitan mielenkiinnolla pikkuhiljaa lueskelemaan reissupostauksiasi :) Ruokapäiväkirjoja en kuitenkaan ole voinut olla sieltä välistä jo tarkastamasta.. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan mahtavilta kuulostavat sinun tämän hetkiset fiilikset! Ihania onnistumisen kokemuksia ja siitä seuranneita positiivisia tuntemuksia arjessasi - hyvä sinä Emmi! :)

      Ja kiva kuulla, että aiot urakoida läpi reissupostaukset! Hih, ihan heti urakka ei lopukaan, kun vielä melkein puolet on julkaisematta ;)

      Poista

Otan ilolla vastaan teiltä kommentteja: niiden avulla voimme vaihtaa ajatuksia sekä antaa vertaistukea toisillemme :)