Ruokapäiväkirja osa X

Vielä yksi ruokapäiväkirja olisi tarjolla ennen kesälomareissuamme tähän kesälomapostausten väliin! Seuraavaksi voisinkin yrittää kerätä ruokapäiväkirjaa yhdeltä reissupäivältä, jolloin syömiset tapahtuu kokonaan tien päällä ja huoltoasemien antimista. Miltä tällainen kuulostaisi? :) Tämä ruokapäiväkirja on kuitenkin koottu parin viikon takaiselta lauantai-päivältä, melkoisen tavalliselta kotipäivältä jälleen!

Aaamupala klo 9.30


Aamupalaa jälleen tuttuun tapaan tarjolla rahkan, leivän, hedelmän ja pähkinöiden muodossa :) 

Tämä oli aamu, jolloin kaikki oli ainesten suhteen hieman retuperällä :D Kaikki muu rahkan joukkoon kelpaava paitsi vadelmat olivat päässeet loppumaan, joten söin rahkani pelkillä vadelmilla tällä kertaa. Koin tarvitsevani jotain pientä makeutusta aloitettuani syömään, joten laitoin vielä hieman juoksevaa hunajaa annokseni päälle makeutta tuomaan :)

 
Retuperällä olo jatkui myös leivän suhteen, ja koska tuoretta leipää ei talosta löytynyt, päädyin tekemään parit juustonäkkärit itselleni - ei tosin yhtään hassumpi vaihtoehto tämä lainkaan ollutkaan!


Hedelmän virkaa toimitti tänä kyseisenä aamuna vesimeloni - tosin hieman aikansa elänyt sellainen :D  Pähkinät nappasin lasipurkista, johon olen kaadellut sekaisin erilaisten pähkinäpussien sisältöjä. 

Välipala klo 12.45

Välipala eli Pro feel-rahka sekä banaani tuli hotkittua hirmuista vauhtia, sillä sovimme extemporelenkistä äidin ja poikien kanssa. Aamupalaa oli seurannut melkoinen ähky, mutta arvasin, etten selviäisi kuitenkaan sillä lounaaseen asti. Pikainen välitankkaus siis ja kävelylle!

Lounas klo 14

Sitten herkkulounaani pariin! :) Äitini oli edellispäivänä käynyt asioilla Hyvinkään Willassa ja kysynyt minulta sitä ennen, josko haluaisin itselleni sieltä sushia. Sushi kuulosti enemmän kuin hyvältä, ja koska Jarno - joka sushista ei välitä - oli lauantaina vielä töissä, niin ehdotus sushilounaasta tuli todella hyvään saumaan.  Itse en ole niin tarkka asian suhteen, joten vaikken ihan tuoreita herkkuja päässytkään syömään, ei yhden yön jääkaapissa oleilu minun nautintoani vähentänyt lainkaan!

Nälkä kasvoi valtavaksi lenkkimme aikana, joten kotiin päästyämme sushin kuvat vilkkuivat silmissäni jo melkoisesti! Tosin ei ainoastaan nälän, vaan myös suuren suuren mieliteon vuoksi ;)

Koska äiti haki annoksen lounasaikaan, sain mukaan myös misokeittoa. Ruokajuomaksi valitsin gefilusmehua, sillä ajattelin maidon olevan kummallinen vaihtoehto ruokajuomaksi sushille. Tosin vähintäänkin yhtä outo yhdistelmä lopulta mehu ja sushikin oli :D

Kun äiti minulle annokseni edellispäivänä toi, varastin itselleni myös lisäksi pari lohihommelia (huomatkaa suuri asiantuntemukseni:D) hänen ja isän annoksista. Ne olivatkin melkeimpä kaikkein parhaimpia, vaikka kaikki kyllä katosiavat hyvällä ruokahalulla suuhuni :)

Jälkkäri klo 15

Nälkä oli yltynyt sen verran vahvaksi ihan huomaamattani, että kaipasin sushin päälle vielä jotain pientä ja näin ollen jälkkäriksi valikoitui Kismet-jätski :)

Kaakao- & kahvihetki klo 17

Jarnon tultua töistä, lähdimmekin kiireen vilkkaan kauppaan ja sieltä vanhempieni luokse. Siskoni oli nimittäin avokkinsa kanssa tullut sinne välipysähdykselle ennen Kreetan lomalle suuntaamistaan. Halusin siis viedä Justusta pikaisesti moikkaamaan tätiään pitkästä aikaa :) Käytinpä samalla siis jälleen hyväksi kahvikoneen antia juoden tällä kertaa perinteisen kaakaon ja lisäksi vielä kupin tavallista kahvia. 

Päivällinen klo 20

Päivällinen venähti melkoisen myöhäiseksi, sillä kotiin päästyämme aloimme vielä laittamaan ruokaa, jonka valmistus vei hieman pidemmän aikaa. Vuorossa oli siis kanapastaa! Saimme Jarnon äidiltä kanapastaohjeen, joka käsittääkseni on ohje samaan pastaan, jota ainakin meillä täällä Riihimäellä kouluissa tarjoillaan. Kyseinen ruoka olikin kouluaikoina yksi ehdottomista suosikeistani, joten todella innoissani lähdin tätä kokeilemaan! Aiemmin teimme kanapastaa siten, että käytimme kermaa ja kanalientä nesteenä, mutta nyt sen sijaan nesteen virkaa toimitti kunnon valkokastike.

Itse pidin kovastikin pastasta, ja koska Jarno ei kovin ruokaan tykästynyt, pistelin minä menemään yksikseni melkeimpä koko pastan :D Useampi päivä siinä meni, mutta eipähän tullut ruokaa hukkaan heitettyä ;) Ja tämän kyseisen pasta-annoksen ohessa söin tosiaan salaattia valkosipulisella kastikkeella, keitettyjä vihanneksia sekä lasillisen kevytmaitoa.

Äitini oli käynyt edellispäivänä sushin hakureissun yhteydessä täydentämässä minun Nakd-patukkavarastoni, jolloin samalla sain myös lemppareitani mitä jogurttipäällysteisiin nameihin tulee eli salmiakkilakuja :) Niitä siis vielä illalla leffan ohessa!

Iltapala 22.45

Iltapala koostui vallan tavanomaisista jutuista sekin. Realia paahdettuna kera kinkun ja kasvisten, vadelmainen Pro feel -jogurtti sekä viimeinen pussi kofeiinitonta appelsiini-kookosteetä - nyttemmin teevarastot kyseisen teelaadun kohdalta tosin ovat taas täydennetty ;) Koska päivällinen jälkkäreineen venyi melkoisen myöhään, en kaivannut isompaa iltapalaa ja tämä riitti siinä hetkessä täysin minulle. 

Yöeväät n. klo 01 & 05

Sain kuitenkin huomata kroppani todellakin kaipaavan jokaisen aterian ehdottomasti, sillä vaikka iltapalalla en kaivannutkaan myöhäisen päivällisen vuoksi enempää ja tuokin määrä tuntui jo siinä hetkessä melkoiselta lisältä täyteen vatsaani, kostautui päivällisen venyminen minulle sitten yönälkänä. Tämä yö oli hyvä esimerkki siitä, kuinka herään jo parin tunnin päästä oman nälkäni takia ja joudun nousemaan ylös, vaikka Justus tyytyväisenä sängyssään nukkuukin. Söinkin herättyäni Alpenin suklaisen myslipatukan sekä mansikkaisen Pro feel -rahkan, ja vielä myöhemmin varhain aamulla Justuksen herättyä syömään nappasin sänkyyn mukaani ompun ja Nakd-patukan suklaan ja appelsiinin maussa. Eli jälleen sain todeta sen mitä parhaimmalla tavalla, että kun nälkä tuntuu olevan loputon, ei tarvitse kuin miettiä kuluneen päivän ruokarytmiä tai aterioiden sisältöjä, niin selitys loputtomalle nälälle kyllä löytyy! Ja tällä kertaa ilmiselvä syy oli siis aivan liian myöhäiseksi venähtänyt päivällinen. 

Kuten viimeksi jo totesin, alkaa nälkätuntemukseni selvästikin tasoittua. Huomaan tämän parhaiten siinä, kuinka nälän koen fyysisesti. Nälkätuntemus alkaa olla minulla jälleen normaalilla tasolla mahan kurnimisineen, vaikka toki huomaankin vielä usein muiden seurassa, että nälkä yllättää minut toisia nopeammin. Nälkä ei kuitenkaan vaikuta minuun lainkaan niin vahvasti kuin ennen, ei fyysisesti eikä psyykkisesti. Voisin sanoa kokevani nykyään täysin normaaleja, terveen ihmisen nälkätuntemuksia. Tämä ruokapäiväkirja on vielä ajalta, jolloin olen lähes täysimettänyt Justusta. Koska olen menossa pian töihin, olen joutunut kuitenkin nyttemmin imetystä lopettelemaan. Koska imetys tunnetusti kuluttaa melkoisesti energiaa, on se varmasti lisännyt selkeästi myös nälkääni viime kuukausina. Jo viimeksi totesin ruokapäiväkirjan yhteydessä, että nälkätuntemukseni on selvästi alkanut tasoittumaan fyysisen tilan kohentumisen myötä. Nyt huomaan kuitenkin nälän tasoittuneen entisestään imetyksen lopettamisen vuoksi, mutta mikä tärkeintä, en ole antanut sen millään tavalla vaikuttaa suhtautumiseen ruokaa ja syömistä kohtaan. 

Tein itselleni jo varhain selväksi, että sellaiset ajatukset, kuten energiamäärän vähentäminen imetyksen loputtua, eivät tule kysymykseenkään. Ja ilokseni voin todeta, etteivät ne nyt käytännössä ole tulleet edes mieleeni. Sen sijaan olen entistä vahvemmin luottanut nälän tunteeseeni ja seuraillut sitä hyvillä mielin. Esimerkiksi yölliset heräämiset Justuksen puolloruokailuineen eivät ehkä kuluta energiaani entiseen tapaan, mutta silti olen yhä syönyt lähes poikkeuksetta jotain Justuksen syöttöjen yhteydessä. Olen syönyt, koska olen kokenut energiaa tarvitsevani. Sillä ei ole merkitystä kulutanko energiaa entiseen tapaani vai en, vaan ainoastaan nälkätuntemukseni merkitsee jotain!

Viime aikoina olen kuitenkin saanut kokea myös sen ihan käytännössä, että painon normalisoiminen vaatii näin loppuvaiheessakin - kun tavoite on vielä jokusen kilon päässä - selvästi huomiotani. Syön hyvin, vastaan nälkääni ja herkuttelen kunnolla, mutta silti painon nousu on minulla alkanut selvästi hidastumaan. Nousua on tapahtunut, muttei enää projektini alun kaltaiseen tahtiin. Ja koska vielä en ole tavoitettani aivan saavuttanut, täytyy tämä oikeasti tiedostaa. Syöminen on minulle todella luontevaa tällä hetkellä ja antaisinkinkin sen soljua omalla painollaan eteenpäin, mikäli painon normalisoimista ei täytyisi huomioida enää. Mutta koska en todellakaan halua jumiutua tähän kohtaan ja hidastaa parantumiseni viimeistelyä, haluan varmistaa riittävän energiansaannin arjessani. Vastaan jatkossakin nälän tunteeseeni täysin rehellisesti, mutta lisäksi minun täytyy huomioida ajatus siitä, kuinka energiaa tulee yhä saada yli oman energiantarpeeni. Tällainen painon nousuvauhdin hidastuminen on minulle tuttua myös jokaiselta osastojaksoltanikin, joten osasin sitä jo odotellakin. Tähän pisteeseen tultuani, on ateriasuunntelmaani jouduttu lähes poikkeuksetta tekemään lisäyksiä, jotta paino jatkaisi nousuaan. 

Joten vaikka syömiseni ovat pysyneet enemmän kuin hyvinä eikä saamani energia varmasti ole ainakaan vähentynyt, vaatii kehoni näin painavempana selvästikin enemmän energiaa osakseen, mitä se kevyempänä vaati. Voisi kuvitella, että imetyksen lopettamisen myötä olisi energiantarpeeni vähentynyt, mutta ei. Luultavasti energiantarpeeni on pysynyt melkoisen samana, sillä kulutus on taas arjen aktiivisuuden myötä varmasti lisääntynyt. Vaikkein liikuntaa urheilumielessä olekaan lisännyt, niin arjen aktiivisuus kesälomareissuineen on varmasti lisääntynyt. Tämä kaikki muodostaa yhdessä kokonaisuuden, mikä määrää energiantarpeeni - ja tuo tarve pysyy yhäkin isona. Tässä taasen hyvää esimerkkiä monelle siitä, että paino ei todellakaan nouse hallitsemattomasti :)

Ruokapäiväkirjani oli siis hyvin perinteinen, mutta toisaalta epäonnistuneen ruokarytmin myötä siitä löytyi myös kompastuskiviä. Kompastuskivet eivät onneksi liittyneet millään lailla sairauteen, vaan ainoastaan normaaliin, arjen aikataulun venymiseen. Samalla saitte kuulla myös enemmän tämän hetkisistä fiiliksistäni mitä nälkätuntemukseeni ja riittävän suureen ruokamäärään tulee. Tällaisilla ruokapäiväkirjoilla ja tällaisilla ajatuksilla tällä kertaa :) Ensi kerralla ehkäpä sitten reissupäivän ruokapäiväkirjaa, mikäli sellainen teitä kiinnostaisi! 

<3: Laura