Vaikka viime päivinä olemmekin ehtineet reissata ystäväni kanssa Porvooseen sekä saaneet viettää porukalla ihana viikonloppu aurinkoisessa Naantalissa, niin palataan vielä kuvien muodossa keskiviikolle, jolloin pikkumiehemme ikätilille kilahti puolikas vuosi. Koska yksi tapaus perheessämme oli sitä mieltä, ettei puolikasta vuotta kuulu juhlistaa, naamioin juhlat lettukesteiksi ja kutsuin Justuksen kummisedän, kummitädin sekä Ida-serkun kylään! ;) Ja koska muutenkaan Justuksen Ida-serkku sekä kummit eivät hetkeen olleet meillä kylässä yhdessä olleet käyneet, oli mukavaa saada heidät kyläilemään oli syy vierailulle mikä tahansa :)
Olisimpa voinut ihan kakunkin leipoa minimiehemme kunniaksi, mutta koska intoani ei kotona tuettu ja halusin jollain tapaa huomioida puolikkaan täyttymisen, olivat siis lettukestit pienoinen kompromissi :)
Olen ollut itse aina lettujen ystävä, ja koska letut ovat mainio välipala myös pikkuneidille, päädyin siksikin leipomusten sijaan tällä kertaa lettuihin. Ja mikä olisikaan kesäisempi pikaherkku kuin letut mansikoilla? :) Ja koska aamumme oli tuttuun tapaan sellaista hulinaa ja kiirettä, oli ihan hyvä, etten kasannut kaiken muun lisäksi harteilleni vielä leipomisurakkaakin - siispä letut olivat mitä mainioin valinta.
Koska omat mansikkaviljelmämme eivät vielä kukoista, ostin kauppareissullamme rasiallisen mansikoita lettujen seuraksi. Oman pihan yhdestä kypsästä mansikasta ei paljoa olisi ollut jaettavaksi :D
Ja myös kukkia oli pakko saada pöydän piristykseksi. Vaikka pihamme onkin täynnä viljemiä, niin väriä sieltä vielä kukkien muodossa puuttuu - runkoruusuamme lukuun ottamatta - joten haluan saada sitä edes sisälle sitten :) Ensi kesänä, kun ei ole terassiprojektin kaltaista urakkaa edessä, voimme panostaa enemmän myös kukkapuoleen. Mutta värin puutteesta huolimatta, on pihamme mielestäni ihana! Muut nautiskelivatkin pihallamme lämpöisestä ilmasta minun paistaessani lettuja - pääsipä sankari jopa riippumattoonkin iskän kanssa :)
Lopulta letut olivat valmiit, ja pääsimme herkuttelemaan valmiit letut lopulta vaniljajätskin, mansikoiden sekä omena- ja vattuhillon kera. Olin tehnyt aamulla vielä pikaisesti itse vaniljajäätelöä, mikä sopii aina hienosti yhteen tuoreiden mansikoiden kanssa :) Kunhan vain saan vielä muutaman jäätelökokeilun tehtyä, voisin jotain kirjoitellakin testailemistani jäätelömauista!
Itse sankari katseli ihmeissään lattiatasosta, että "missäs minun herkkuni ovat?" :D Noh, pääsihän hän sentään äiskän syliin lettuja ihastelemaan, mutta kyllä itse lettuja joutuu poika hieman nyt odottelemaan vielä! Hankkisi edes ne hampaat esiin ensin sieltä, niin pääsisi poika sormiruokailua kunnolla treenaamaan ja homma mahdollistuisi aikanaan;)
Sellainen oli siis herra Justuksen kiva puolivuotispäivä, ja muutenkin voimme muistella puuhakasta viikkoamme hyvillä mielin :) Ensi viikolla keräilemmekin sitten voimia loppuviikosta alkavaa kahden viikon pohjoisen reissuamme varten! Viikko kuluu varmasti matkalistoja tehdessä, reittejä suunnitellessa ja kuluneen viikon lomareissuista teille kirjoitellessa :) Toivottavasti teillä oli kiva viikonloppu - me täällä toivumme väsyneinä, mutta onnellisina muumiseikkailuista ja toivotamme teille mukavaa alkavaa viikkoa! :)
<3: Laura
Oi, kuinka kesäisiä ja kauniita kuvia; ihania kukkia (minäkin rakastan leikkokimppuja) ja kesäisiä lettuja kera mansikoiden ja jätskin! Kyllä näihin kuviin ja tunnelmiin kelpaa palata vaikka syyspimeällä, kun sataa ja vihmoo eikä auringosta ole tietoakaan... On se kyllä hyvä, että äiskä piti päänsä ja kunnon muumimamman hengessä päätti pistää pystyyn lettukestit vaikka nurinaa talosta kuuluikin... ;) Kyllähän se 6kk on niin komea ikä!
VastaaPoistaKiva kuulla että viikonloppunne Naantalissa oli onnistunut, vaikka ihan varmasti nyt väsy onkin. Ei muuta kuin sitten vaan omat kestit pystyyn herra Nukkumatille ja toivomuslistalle paljon unihiekkaa häneltä tuliaisiksi, että jaksaa sitten aistit terässään nauttia pohjoisen ihmeistä!
Ihanaa viikkoa teille sinne!
Halaus! ♥
Tältä kesältä on kyllä niin paljon mahtavia kesäkuvia muistona, että voi todellakin hakea sitten syksyn hämärinä iltoina näistä voimaa ja energiaa, mikäli sellaiselle on tarvetta! :)
PoistaHih, kyllä puolikas vuosi todellakin on minustakin juhlittava ikä ;) Olisi sen kakunkin voinut leipoa, mutta ihanat pikkujuhlat saimme letuillakin aikaiseksi :)Itse olen niin innoissani tällaisista juhlista siksikin, kun olemme aina asuneet kaukana muista sukulaisistamme, eikä synttäreitä ole voinut ikinä juhlistaa sukulaisten kanssa! Nyt nautin siitä, kun Justuksen juhliin voi kutsua myös rakkaita sukulaisia :)
Voi että, kun kyllä oli reissu meidät todellakin väsyttänyt, vaikka niin mukavaa olikin! Yöllä kun Justusta heräsin syöttämään, olin kuin unissakävelijä! Justuskin nukkui aamulla selvästi tavallista pidempään, eli oli reissu pikkumiehenkin selvästi tainnuttanut :D
Nyt uuteen viikkoon lepo mielessä ja rauhallisella menolla :) Sinulle myös ihana Andrea lämpöisiä halauksia ja kivaa viikkoa ♥
Hei! Blogiasi lueskelin; kirjoitat hyvin! Itsellä on syöömishäiriö, ja kysyisin mielipidetäsi, nostaako tuo Helsingin start-suunnitelma painoa?
VastaaPoistaHeippa ja kiitos - mukava kuulla, että pidät kirjoituksistani :)
PoistaTosiaan, itse olen aina ajatellut start-suunnitelman sellaisena "totuttelusuunnitelmana". Kun on ollut ehkäpä jo pitkään aliravitsemustilassa ja syönyt todella pieniä määriä, niin kroppa kaipaa hieman pienemmällä suunnitelmalla totuttelua taas normaaliin syömisrytmiin ja tavalliseen ruokaan. Esimerkiksi Helsingin syömishäiriöyksikössä ollessani tuo start-vaihe kestikin maksimissaan vain sen pari viikkoa, jolloin siirryttiin suurempaan suunnitelmaan. Uskon, että vaikka paino alkaisikin hieman nousta startilla, ei se nousu kauaa jatkuisi.
Tietenkään tämä ei mikään yksi totuus ole, mutta minun ajatukseni asiaan liittyen ovat tällaisia! Jokaisella on oma tilanteensa ja jokaisen kroppa käyttäytyy omalla tavallaan, mutta itse siis vahvasti uskon oman kokemukseni kautta, että painon normalisoimiseen tarvitaan isompi ateriasuunnitelma. Ja kun paino nousee, vaatii kroppa myös enemmän ravintoa, jolloin usein joudutaan lisäyksiä suunnitelmaan tekemään, eikä alkuperäinen suunnitelma välttämättä riitä loppuun asti. Ainakin minulla se on aina mennyt näin!
Toivottavasti vastauksesta olisi sinulle edes jotain apua :) Tsemppiä! :)