maanantai 8. huhtikuuta 2013

Viikonlopun iloja

Viikonloppu täyttyi useista mukavista asioista ja tapahtumista, kuten perjantaina teille kirjoittelinkin. Perjantaina pääsin tekemään pienen irtioton suuntaamalla yksin Hyvinkäälle, lauantaina vuorossa oli ihanan ystävän valmistujaisjuhlat ja sunnuntaina avasimme grillikauden vanhempieni luona koko perheen voimin :)

Perjantaina mummo ja pappa hakivat Justuksen luokseen hoitoon, kun minä suuntasin Hyvinkäälle tapaamaan ihanaa Minniä :) Meillä oli suunnitteilla lounastreffit sushin ääressä sekä shoppailua. Suuntasimmekin heti ensimmäisenä Hanko Sushi -ravintolaan, sillä nälkä oli jo molemmilla melkoisen kova. Tilaukset tehtyämme suuntasimme pöytään höpöttelemään ja odottelemaan annoksiamme.

Alkuun nautiskelimme Misokeittoa sekä teetä. Keittoa maistoin ensimmäistä kertaa ja kyllä maistui todella hyvältä!

Minä päädyin automaattisesti lounasvaihtoehtoon eli samaiseen lajitelma-annokseen, jonka olen aina kotiinkin ostanut ravintolassa käydessäni. Hieman harmitti, etten käyttänyt enemmän aikaa vaihtoehtoihin tutustumiseen, mutta ehkäpä ensi kerralla sitten! Mutta hyvältähän tämäkin maistui - jälleen kerran :)

Minni taas syventyi paljon pitemmäksi aikaa erilaisten vaihtoehtojen tutkimiseen ja päätyi ylläolevaan annokseen. Minnillä on paljon enemmän kokemusta eri sushi-ravintoloiden testailuista ja  hän suhtautuikin hieman ennakkoluuloisesti kyseisen paikan antiin. Sai tyttö kuitenkin todeta ennakkoluulonsa vääriksi melkeimpä heti, sillä niin hyvin tämänkin paikan tarjonta lopulta hänellekin maistui ;) Hyvä vaan, sillä nyt voimme suunnata yhdessä sushille uudelleenkin samaiseen paikkaan! Tosin kovasti odotan myös Minnin lemppariravintolaan pääsemistä Helsingissä, kunhan vaan Justus vielä hieman kasvaa ja pääsemme kiertelemään Minnin kanssa yhdessä kesäisen Helsingin katuja :)

Aluksi olin ihan kauhuissani, kun tajusin, että ravintolassa täytyy pärjätä puikoilla - kotona kun olen hyvin virheelliseen tapaan popsinut sushit aina haarukan voimin :D Mutta onnistuihan se puikoillakin syöminen loppujen lopuksi! Noh, ei se ihan oppikirjan mukaisesti ja kaikkein siisteimmin sujunut, mutta syötyä sain ;)

 
Minni muisti yhtäkkiä minun kyselyni hyvistä pähkinävaihtoehdoista ja vei minut tien toiselle puolelle Villi Verso -nimiseen luontaistuotekauppaan. Olin ihan innoissani, sillä olin juuri harmitellut, kun lähistöllä ei ole lainkaan Punnitse ja säästä -liikettä. Mutta tämä oli jopa parempi paikka ja olin ihan innoissani liikkeen valikoimasta! Pähkinöitä, kuivattuja hedelmiä ja marjoja sekä jogurttipäällysteisiä herkkuja oli joka lähtöön! Olisin voinut ottaa hieman jokaista sorttia mukaani, mutta tällä kertaa päädyin mulberry-marjoihin...

...sekä jogurttipäällysteisiin lakuihin ja pekaani- sekä macadamiapähkinöihin. Oli hauskaa, kun tuotteita saattoi maistella, jolloin ostopäätös oli ainakin täysin varma :) Ja ai että, kaikki ostokset olivat kyllä niin onnistuneita! Varsinkin jogurtilla päällystetyt salmiakkilakut olivat aivan mahtava löytö! Pääsisinköhän ostoksille ensi viikollakin? ;)

Lisäksi nappasin mukaani muutaman välipalapatukan. Valikoimaa oli näidenkin osalta vaikka millä mitalla, joten palaan varmasti kyseiseen liikkeeseen ostelemaan myös näitä lisää, kunhan olen nämä yksilöt ensin testannut :)

Kävimme myös vaatekauppoja läpi, sillä itselläni olisi ollut hyvinkin paljon tarvetta erilaisille kevät vaatteille. Erityisesti täydellinen, jakkumainen nahkatakki on ollut pitkään ostoslistallani, mutta vielä jäi kyseinen yksilö löytämättä! Hieman alensin vaatimuksiani, että myös tekonahkainen saattaisi kelvata, mutta sellaistakaan en itselleni vielä hankkinut. Tosin Vilaan on parin viikon sisällä tulossa varsin potentiaalinen yksilö, joten sitä täytyy ehdottomasti päästä kokeilemaan! Hieman tosin harmitti vaatteita päälle kokeilla, sillä puuttuvat kilot veivät hommasti kummasti iloa :( Mutta kun saan ne muutamat kilot itseeni vielä tartutettua, istuvat vaatteetkin paljon kivemmin päälle - sitten vasta päästänkin itseni vaatekaupoissa irti! ;) Mutta iltapäivä oli ihana, ja varsinkin rakkaan ystävän kanssa höpöttely meille tärkeistä asioista oli todella tarpeen, kiitos vielä Minni 

Lauantaina olikin sitten meidän perheellämme määränpäänä Hämeenlinna! Ihana ystäväni valmistui sosionomiksi, joten suuntasimme hänen vanhempiensa luokse juhlistamaan vastavalmistunutta :)

Justus puettiin jälleen slipoveriinsa ja tällä kertaa myös farkkuihin, joten oli poikakin kunnolla edustuskelpoinen ;) Itseni kohdalla vaatevalinnalla ei juuri voi kehuskella, sillä kuten aiemminkin olen todennut, menee imetyksen myötä käytännöllisyys aina kaiken edelle! Ettei tarvitse paitaa vieraassa paikassa kokonaan päältä alkaa riisua :D

Kun juhliin pääsimme, niin siellä meitä odottivat herkkuja notkuva tarjoilupöytä. Ihan harmitti, kun olin juuri lähtiessä syönyt varsin tukevasti kotona, mutta onneksi jälkkärille oli kuitenkin tilaa :) Olisihan tuo pitänyt osata ennakoida, sillä niin kova leipomaan ystäväni on aina ollut :) Oli mustikkapiirakkaa, täytekakkua, marjaisaa hyydykekakkua, turkinpippurimarenkeja, vaahtokarkkitäytteisiä suklaapikkuleipiä, lohipiirakkaa, salaattia, karjalanpiirakoita ja vaikka mitä! Ja vaahtokarkkikulhojen äärellä ystäväni totesi, että niitä tarjolle laittaessaan, tiesi niiden ainakin minulle kelpaavan - harvinaisen oikein arvattu :D

Justuksella oli hyvät oltavat, kun ystäväni sukulaiset isovanhempia myöden olivat innokkaita pitämään pikkumiestä sylissään! On ihanaa nähdä Justus niin tyytyväisenä - vielä kun herra ei edes vierasta ketään:)

Viikonlopun kruunasi grillikauden avaus vanhempieni luona. Harvoin ehdimme kaikki sisarukset samaan aikaan vanhempiemme luokse, mutta eilen olimme kaikki paikalla. Siskoni ja hänen kihlattunsa ehtivät Tampereelta Jerry-koiran kanssa paikalle, samoin kuin veljeni tuli kihlattunsa ja heidän Ida-tyttösensä kanssa. Tietenkin myös herra-Julius oli paikalla :) Ensin pikkuinen jaksoi vielä ulkona puuhastella, mutta lopulta oli pakko käydä nukkumaan - onhan se vieraiden kanssa seurustelu uuvuttavaa puuhaa :D

Äiti oli varannut meille kaikille naudan sisäfilepihvit, minkä lisäksi tarjolla oli öljyllä ja yrteillä maustettuja uunioperunoita, salaattia, grillimakkaraa sekä itsetehtyjä hampurilaisia. 

Jälkkäriksi äiti oli leiponut edellisenä päivänä yhdessä Idan kanssa mutakakkua, mitä herkuttelimme vaniljajätskin kanssa. Maistoin perinteistä mutakakkua ensimmäistä kertaa elämässäni! Toissajouluna äiti teki piparkakulla maustettua mutakakkua, mutta tuolloin kakku oli lähes mahdottomuus minulle. En ole varma maistoinko tuolloin kyseistä herkkua laisinkaan, vai olisinko uskltautunut lusikallisen ottamaan. Pitkä matka tuosta on kuljettu - onneksi! :) Tein myös mielenkiintoisen löydön äidin ja isän pakkasesta: suklaiset kookospallerot. Ostin kyseisen paketin päivälleen neljä vuotta sitten Ruotsista lähtöäni edeltävänä päivänä. Siis silloin, kun isäni tuli minua sieltä hakemaan ja vei suoraan sairaalaan. Olin koko reissumme ajan haaveillut niiden syömisestä, joten lähtiessäni ostin paketillisen ajatuksella, että pian minäkin paranen ja voin syödä kyseisiä herkkuja. Noh, neljä vuotta on vierähtänyt ja vasta nyt olisin valmis kyseiset pallerot syömään. Matkasta kohti tervettä elämää tuli huomattavasti pitempi ja kivisempi, kuin olisin koskaan osannut kuvitellakaan.

Mutta nyt kaikki on hyvin ja nautin jokaisesta hetkestä täysillä! Kiva viikonloppu siis kaikin puolin taas takana ja katseet voi suunnata kohti uutta viikkoa jälleen :) Kivaa alkanutta viikkoa teille kaikille - toivotaan, että se kevät saapuisi seiltä jo hieman vauhdikkaammin! :)

<3: Laura

45 kommenttia:

  1. Kiitos itsellesi ihan mahtavasta päivästä! <3 Ja sinne sushille lähdetään kyllä uudestaan heti kun ehditään.. ;-)

    Pakko sanoa että nämä kuvat teistä ovat aivan ihanan aurinkoisia, näytät niin onnelliselta ja Justus se vaan kasvaa ihan silmissä! :D Ja sinä itse taas sen kun vain kaunistut entisestään! Oikeasti aivan sydäntä lämmittää nähdä miten vihdoin hehkut hyvää oloa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Minni <3 Ihanaa jos hyvä olo näkyy muillekin ulospäin! Ja koko ajan olo vaan paranee :)

      Samaa voin sanoa sinusta ihana - kyllä sen toisesta näkee, kun on parempi olla kaikin puolin! <3

      Poista
  2. Voin vaan kuvitella, miten miltä "jälleennäkeminen" suklaisten kookospallojen kanssa tuntui :) Huimaa, miten vuodet vierivät ja elämä menee eteenpäin...
    (En tiennyt, että niitö kookospalleroita voi tosiaan pakastaa. Olivatko menneet yhtään huonoiksi, kun olivat pakkasessa noin kauan?)

    -Jenny-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jännä kyllä, miten tuollaiseen yksittäiseen niinkin hassuun asiaan, kuin suklaisiin kookospalleroihin, liittyy niin valtava tunteiden kirjo! Se sairauden akuutein vaihe muistui mieleen, samoin kuin ne kaikki vaikeat tunteet siltä ajalta - niin ja kaikilta näiltä vuosilta!

      Heh, ei niitä välttämättä voikaan? :D Äiti lykkäsi ne vaan sinne minua odottamaan ja sinne ovat unohtuneet. En ehkä uskaltaisi enää syödä kyseisiä yksilöitä, mutta jostain metsästän samanlaisia itselleni aivan varmasti! Sellaisen syöminen voisi olla kuvainnollinen viimeinen niitti sairaudelle ;)

      Poista
  3. Hei Laura!

    Voi miten mukavalta viikonloppusi kuulostaa :)! Ihan tuntuu, että itsellekin tulee hyvä mieli kirjoitustasi lukiessa. Ja myös ruokapuoli kuulostaa aivan kertakaikkisen ihanalta! Ps. Olisi mukava kuulla, että mitä pidit niistä ostamistasi välipalapatukoista, eli voisitko suositella niitä maun perusteella?

    Ihanaa viikkoa <3!

    t. V

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Sinä ihana <3

      Voin todellakin suositella molempia välipalapatukoita! Itse kun rakastan kookosta, niin tuo Raw bite -patukka oli siinä mielessä juurikin omaan makuuni. Ja tuo toinenkin oli oikeasti todella hyvän makuinen, juurikin sopivan minttuinen ja tyydytti suklaahimonkin hienosti ;)Itse söin sen kahvin kaverina ja hyvää oli :) Ostin eilen itselleni tuosta Raw bite sarjasta suklaisen version eli se menee kokeiluun seuraavaksi!

      Poista
    2. Mainiota, mukava kuulla, että olivat onnistuneita ostoksia :)!

      V

      Poista
  4. Laura, olet ihan uskomattoman kaunis! Blogiasi on aina ihana lukea, se piristää mieltä ja antaa toivoa omaankin parantumiseen. Kiitos kaikista näistä postauksista <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihan valtavasti, olet ihana <3 Tulen aina niin hyvälle mielelle kuullessani, että joku oikeasti hyötyy näistä vertaistuellisessa merkityksessä! :)

      Poista
  5. Oot kyllä tosi hoikka! Ootko laihtunut imettämisen takia ns. vahingossa liikaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Imetyksen takia en ole laihtunut yhtään, vaan saanut päinvastoin hieman jopa painoa lisää, mihin olen todella tyytyväinen :) Painoni tipahti aivan liian alas synnytyksen jälkeen ja on siis hieman noussut siitä, mihin se vakiintui synnytyksen jälkeisenä viikkona. Mutta painoa on tarkoitus saada ihan kunnolla lisää!

      Poista
    2. Ihan mielenkiinnosta kysyisin, että miten painosi putosi synnytyksen jälkeen yhtäkkiä? Ihmettelen vähän, koska useimmillahan ongelma on päinvastainen, miten karistaa synnytyskilot :D

      Poista
    3. Kun tulin raskaaksi, niin painoni oli silloinkin jo melko alhainen. Joten kun kropasta lähti synnytyksen myötä melkoisen suuri määrä kiloja, jo ihan vauvan painon myötä, niin kyllähän siinä sitten aikamoinen painonpudotus minulle tuli. Tosiaan, ei ihan se tyypillisin tilanne kyylä :( Mutta onneksi kaikki on nyt hyvin ja suunta oikea :)

      Poista
    4. "Kyylä" ;) Oli pakko kommentoida, kun itseäni alkoi täällä yksinäni naurattaa... :D

      Ja ihana blogi, aamujeni piritys! Toivottavasti saat itsesi pian parempaan kuntoon, valtava muutos jo nyt tapahtunut :)

      Poista
    5. Hahhah, voi ei! :D Eipä olisi voinut pahempaan kohtaan kirjoitusvirhe sattua, muuttui hieman lauseen merkitys :D Mutta siis ei KYLLÄ mikään tyypillisin tilanne - niin sen piti mennä :D Ei suinkaan tarkoitus haukkua lukijaa kyyläksi ;)

      Mutta kiitos, ihanaa kuulla, että tykkäät blogistani! :)

      Poista
  6. Uteliaisuuteni heräsi noita sushi-kuvia katsoessani: mitä ihmettä ovat nuo ruskeat "möykyt", jotka teidän molempien annoksista löytyy? :D Minulla on ollut jo jonkun aikaa haaveissa käydä kunnon sushi-ravintolassa maistamassa "oikeita susheja", koska nyt kokemusta on vain yhdeltä kerralta pakastesusheista...Toteutuslistalle menee siis tämäkin, heh!

    Nuo jogurttilakut on ihania <3 Nam, nam! Joko olet maistanut uusia pähkinöitä? Mitäs tykkäsit? :) Pakastin on ollut kyllä kova juttu tässä taistelun aikana: sinne on ollut helppo laittaa ruoka-annoksia valmiiksi odottamaan kiireisiä päiviä, samoin kuin "säästää" itseäni ja sopivaa hetkeä varten mm. rahkapullaa ja karjalanpiirakkaa niin, ettei kaikki kerkeä huveta parempiin suihin! Tosin en suosittele syömään enää niitä neljä vuotta vanhoja kookospalleroita! :D

    Emmi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, joo lupaan jättää ne kyseiset yksilöt syömättä ja etsiä itselleni hieman uudempia versioita :D Mutta tosiaan, itselläni varsinkin leivän ollessa todella vaikea juttu, ostin aina tsemppipuuskassa itselleni leipää, ja pian huomasin pakkasen olevan täynnä leipäpakettejani! Jotenkin sitä ei poiskaan raaskinut heittää, vaan ajatteli, että "kyllä minä ne sieltä pakkasesta vielä syön". Mutta nyt syön kyllä oikeasti, jos sinne on tarvis jotain laitta! Kuten äidin tekemiä vaniljakierrepullia olen sieltä hyvää tahtia pois syönyt ;)

      Itsekin olen pakastesushia muutaman kerran syönyt ja kyllähän nekin menettelee, kun liian nirso minäkään en ole! Mutta suosittelen kyllä oikeaa ravintolareissuakin :)Heh, nuo epämääräiset möykyt ovat mielestäni sientä! Itsekin hieman epäilyttävästi alussa niihin suhtauduin, mutta kyllä hyviä olivat! :)

      Poista
    2. Okei! :D En sinänsä epäillyt niitä möykkyjä, vaan lähinnä kummastelin niiden outoa ulkonäköä, kun ei voinut tietää, ovatko ne lihaa/kalaa/kasvista vai mitä.. :D Mutta sienihän kuulostaa ihan herkulliselta!

      Poista
    3. Pieni oikaisu täältä päin, tuo ruskea "möykky" on tosiaan tofu-nigiri :) Eli siis alla on samanlainen riisimöykky kuin muissakin, mutta päällä on ohuesti kypsennettyä tofua. Ja hyvää on oudosta ulkonäöstä huolimatta! :D

      Poista
    4. Hahhaa :D Arvasin, ettei mun veikkaus mene sinne päinkään - niin suuri asiantuntija tässä sushiasiassa olen :D Mut hei, lihaksi en sitä sentään veikannut ;)

      Poista
    5. Haha! Sieni tai tofu, onkos niillä nyt juurikaan eroa, möykky mikä möykky.. ;) Kiitos kuitenkin oikaisusta! Nyt osaan mennä asiantuntevana sushi-ravintolaan tilaamaan tofu-nigiriä, heh. Mikä on muuten teidän lemppari sushinne, jota voisitte suositella käytännössä ensikertalaiselle? :) Kalasta ja kasviksista tykkään!

      Emmi

      Poista
    6. Suosittelen kokeilemaan ennakkoluulottomasti kaikkea! :) Erilaisia mereneläviä ja kasviksiahan noissa tuppaa juuri enimmäkseen olevan, joten varmasti maistuu! Kannattaa pyytää jotain lajitelmaa, jossa on montaa erilaista niin voi löytää joukosta ne omat suosikit. Näissä Hanko Sushin annoksissa eniten makuhermojani on hivellyt ehkäpä lämminsavulohi-nigiri ja vähän erikoisempi wakame-nigiri, jossa on merilevää. Mutta aivan ihania ovat kyllä kaikki! ;) Hanko Sushin nettisivuillakin on menu nähtävillä, kannattaa kurkkia vaikka sieltä vähän eri vaihtoehtoja!

      Poista
    7. Kiitos Minni! Vähän toivoinkin, että tää asiantuntevampi osapuoli kertoisi Emmille vinkkejä ;) Tässä tapauksessa voin sanoa, etten juuri ajattele ja tiedä syömästäsi, vaan ainoastaan syön :D

      Poista
    8. Hehe ;) Kiitos minnnille vinkeistä! Minun tämänhetkisestä asuinkaupungista ei tosin sushi-ravintolaa löydy, mutta ongelma on pian selätetty, kunhan muutan!

      Emmi

      Poista
  7. Heippa Laura, pitkästä aikaa! :)

    Kuinka oon ikävöinytkään blogisi pariin, ja onhan tuota lukemista riittänyt viimeiselle parille päivälle viimein löytäessäni aikaa jälleen omille touhuilleni :D Mukava oli lueskella kuulumisesi yhdeltä istumalta, kaikkea ihanaa olet hommaillut ja nautiskellut :) erityisen ylpeä olen Disney-hankinnoistasi, sekä Nakd-patukasta, good girl!! Odottappas vain kun pääset maistelemaan minttupatukkaa, herkkua. Kerro sitten miltä tuo kookos maistui? :) itse en siitä suklaa versiosta kamalana välittänyt, oli vähän sellaista kuivaa, Nakd oli hintsun parempaa. Tuosta sushista olisi myös kiva tietää hieman tarkemmin... itse en ole sitä koskaan syönyt, joten pystyisitkö kertomaan esim mitä tuo sinun annoksesi piti sisällään? :) kaunista ruokaa se ainakin on! tällaisen esteetikon silmää hivelee moinen näky lautasella :D

    Ja ainiin, tuli noista makukahveista mieleen...aivan mahtavan kuulosia muuten! melkein itsellänikin tekisi mieleni maitaa :) mutta se asia: suklaa tee! Yritin käydä metsästämässä P&S:stä jonkin sortin suklaa teetä, mutta monesta merkistä oli loppunut kysenen maku :/ Osaatko suositella minulle mitään ihanaa herkkuteetä? :)

    Mutta siis, paluu normi arkeen, ja näin ollen pääset jälleen lueskelemaan every now and then "lyhkäsiä" raapustuksiani :D itsellänikin menee nyt hieman mukavammin, siitä enemmän omassa postauksessani, jos aikaa löydät, niin olsi ihana jos kerkeät käydä kurkkaamasa ^^

    Ihana aurinkoista ja keväistä viikon jatkoa sinulle! :) Mukava jälleen päästä seuraamaan arjen askareitasi :)

    Laura :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa ihana tyttönen!

      Minullakin oli jo ihan ikävä sinua tänne kommentoimaan - joten kiva, että olet palannut takaisin kuvioihin ;)Ja vielä niin hyvillä kuulumisilla, mitä blogistasi luin, vau! Täällä myös hyvä tahti sen kun paranee :)Kaikki siis kaikin puolin mahtavasti!

      Arvasin, että sinä osaat arvostaa Disney-hankintojani ;)Pocahontas ja Mulan on nyt katseltu ja seuraavaksi olisi Robin Hoodin vuoro! Ehkäpä jo tänään? Ja tuo minttusuklaapatukka - hyvää oli ehdottomasti! Ja kun vielä makukahvin kanssa nautiskelin, niin nam! Ja tuo Raw biten kookos oli myöskin minun makuuni, niin suuri kookoksen ystävä kun olen! Söin viime yönä sen suklaisen version, niin kyllä tuo kookos oli siihen verrattuna parempaa. Nyt onkin hirveä hinku päästä tekemään pieni reissu Hyvinkäälle hamstraamaan lisää noita patukoita :D

      Voi että, tämä sushiasiantujntija kyllä ei osaa sanoa juuta eikä jaata siihen, minkä nimisiä nuo syömäni pallerot ovat :D Mutta hyvää on, joten suosittelen kipaisemaan itsekin sushiravintolaan herkuttelemaan!

      Itse ostin juuri uuden pakkauksen tuota Yogi tea:n Choco -laatua. Itse ainakin pidin siitä todella paljon, niin suklainen maku oli! Ostin samalla kokeiluun myös Clipperin lakritsi teen, kohta lähtee ensikokeiluun :) Samaisen merkin appelsiini-kookokseen ihastuin vallan, mutta se purkki taisi vilahtaa sinunkin blogissasi, vai? Mutta tuota Yogin suklaateetä suosittelen, ellet ole jo maistanut :)

      Ihanaa ja aurinkoista keskiviikkoa Sinulle Laura, jatketaan me molemmat samaan malliin! :)

      Poista
    2. Yep, she's back in business ;) en ymmärrä miten kerkeät hoitamaan lasta, pyörittämään huushollia, juoksemaan asioita JA vielä kirjoittamaan tänne ja vastailemaan lukijoillesi?! Miten sinulla riittää vuorokaudessa tunnit? :D Itse olin koiran holhoojana ja siinäpä se aika menikin ;D No ei, mielen päällä oli paljon muutakin mikä vei huomioni muualle, mutta siltikin jaksan ihmetellä että miten olet niin vikkelä kaikessa :D

      "Ketä sä kutsut kananpojaks?!Muusihousu..." Repla joka tulee Mulanista aina ensimmäisenä mieleen ;) Pochahontas on kyllä iahna kaunis, erilainen kuin moni muu Disney, mielestäni hieman surullinen ja erittäin kaunis.. mutta myös ihanan ihastuttava ja hauska :) Näistä elokuvista ei saa tarpeekseen! Pitääpä itsekkin katsoa tulevina päivinä joku, tulee hirmu hinku kun niistä näin puhuu! Robin Hoodia minulla itselläni vielä ole, mutta kuuluu must have-listaan!

      Voi kiitos tuosta vinkistä, tuota teetä olen juurikin katsellut, mutta oli P&S päässyt loppumaan, taitaa olla suosittu maku! Pitää käydä vilkaisemassa samalla jos Hulluilla Päivillä käy, jospa olisi sitä hyllyyn tullut, haluutaisi kyllä maistaa :) Ostin tuon kookos-appelsiinin tuliaiseksi sukulaisilleni, mutta maistoin sitä sitä itse pääsiäisenä, olihan kyllä tosi ihanaa :) tuo lakutee on varmana tosi hyää, niin voimakas tuoksu siitä lähtee jo pelkästään päällepäin! Mukava myös kuulla että pidit noista patukoista, mielestäni ne ovat mukava välipala, kun haluttaa jotain jänskää pikkuhyvää.. ehkä tuota kookosta uskallan kokeilemaan. mikään suuri kookosen ystävä en ole, mutta uskon sen siitä huolimatta uppoavan ;) Saattaisit tykätä myös siitä Nakd_in appelsiini-suklaasta, itse pidin siitä myös todella :)

      Mutta nyt ei auta kun lähteä liikkeelle! Shoppailua, salia ja sitten kokeiluun soija-suikaleet ;) Aurinkoista päivää sinne etelään! ^^

      Poista
    3. Heh, ihmettelen kyllä kieltämättä itsekin välillä sitä, miten tunnit vuorokaudessa riittävät :D Ja vielä olisi lisäksi niin valtavasti kaikkea, mitä haluaisin puuhastella ja tehdä! Kun on mieluista tekemistä, niin kummasti sitä virtaa riittää :) Mutta oikeasti pitää myös hyväksyä se, ettei aina jaksa ja aina ei vaan ehdi tehdä kaikkea, mitä haluaisi. Siinä ehkä vielä itsellä hieman opeteltavaa?

      Mutta tosiaan, Robin Hood katsottu - mitäs sitten seuraavaksi? :D Seuraavaksi ostoslistalla olisi ainakin Tuhkimo ja Leijona Kuningas ja ja... Mutta kaikki aikanaan :)Ja noista patukoista vielä: teen kyllä sellaisen hamstrauksen seuraavan kerran kyseiseen liikkeeseen päästessäni, että voin kunnolla seuloa sieltä ne itselleni mieluisimmat ;) Mutta kokeiluun menee siis ainakin tuo sinun suosittelemasi appelsiini-suklaa!

      Nyt siirryn syömisen pariin - toivottavasti sinulla oli mukava päivä shoppailun ja saleilun merkeissä! Ja toivottavasti soijakokeilusi oli onnistunut! :)

      Poista
  8. Sivustaseuraajana kommentoisin että minäkin olen kaipaillut sinua Laura kommentoimaan kaimasi mahtavan blogin postausksiin:) tästä ja muutamasta muusta blogista on muutamassa kuulaudessa muodostunut mulle TODELLA tärkeä,jokaikiseen päivään kuuluva osa. Korvaamattoman tärkeää tällainen vertaistuki, sen merkitys tässä anoreksiahelvetin voittamisessa on sanoinkuvaamattoman suuri!!!

    Vileä pari kuukautta sitten luulin olevani mailman ainoa " hullu" käsittämättömän typerine sääntöineni, ajatuksineni ja rituaaleineni. Aion jatkaa teidän viitoittamaa polkua kohti tervettä elämää:) välillä yksi askel eteenpäin ja kaksi taaksepäin. Mutta välillä kolme askelta eteen ja vain pienenpieni askel taaksepäin;)

    Aurinkoisin terveisin Nata

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ihana Nata, kauniisti sanottu kaikki mitä kirjoitit ^^ Mukava ajatella että joku muukin löytää näiden blogien ja kommenttien kautta voimaa ja rohkeutta haastaa sairautta, ja ennenkaikkea saada sitä kaivattua tukea :) Itsekkin alussa imin itseeni sienen lailla muutamasta blogista positiivista energiaa ja paranemismyönteisiä ajatuksia, ja yhtäkkiä sitä huomasi, kuinka sitä pystyi jo itsekkin toteuttamaan asioita, joista alkuun saattoi vain haaveilla ja ihailtavasti lukea. Ei sitä auta kuin tarttua härkää sarvista, lohduttavaa on aina muistaa että ei näiden ajatusten ja asioiden kanssa tarvitse yksin jäädä, samassa lähtöruudussa sitä kaikki ollaan joskus pönötetty :) Tsemppiä siis meille kaikille, ja rohkeasti vain täyttä höyryä eteeenpäin! Ihaninta on huomata,että asiat, joita ennen on pelännyt kuollakseen, eivät olekkaan niin kamalia, tai keikauta venettä niin paljoa mitä sitä joskus on ajatellut... kyllä se elämä näemmä sittenkin kantaa, vaikka välillä vähän toisin epäileekin ;) antaa vain itselleen mahdollisuuden ja uskaltaa yrittää ^^

      Poista
    2. Komppaan Nataa, että Laura sinua on ollut ikävä! :) Samoin Nata sinusta oli ihanaa kuulla pitkästä aikaa, toivottavasti voit hyvin? :)

      Ihanaa lukea tämmöistä tsemppausta puolin jos toisin tytöt, kiitos teille valtavasti! :)

      Poista
    3. Kiitos Laura ^^ Olette kyllä ihania tyttöjä kaikki <3

      Poista
  9. Täällä blogissa on kyllä niin ihana yhteishenki ja tsemppi päällä, että alta pois! :) Hyvä sinä, hyvä me <3

    Emmi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niimpä! Tällainen on ihan mahtavaa! :) En olisi aiemmin voinut edes kuvitella tällaista olevaksi, joten olen niin valtavan iloinen tästä jaetusta tuesta ja tsempistä - kaikista näistä vertaistuellisista kommenteista! :)Ihanaa kun kaikki sairas vertailu on pois ja tilalla oikeasti tahto auttaa toisia, saaden samalla itse tukea muilta kanssasisarilta :)

      Hyvä me <3

      Poista
    2. Täysin samaa mieltä :) Tekee pahaa lukea sivuja, joissa sairaanloisen laihat varhaisteinit kertovat "haluavansa" sairastua, ihailevat toisten laihuutta sekä kauhistelevat sitä kuinka joku on saattanut syödä kolmen omenalohkon sijaan kuusi. Tuollaisen "vertaistuen" näkeminen vihastuttaa ja suututtaa minua ihan suunnattomasti. Täällä taas katson silmät ihastuksesta tuikkien Lauran herkkuleivosta, ja ajattelen että piru vie, jos tuokin niin sitten minäkin ;) Kerran jos toisenkin olen joutunut konkreettisesti turvautumaan ajatukseen vaikean paikan tullen, että no hei, mietippäs niitä tyttöjä siellä ruudun takana, Laurakin painaa menemään sellaista kyytiä että pois alta! Se ajatus siitä, että jos toinenkin on pystynyt kohtaamaan (ja voittamaan) tuon vaikean tilanteen, rohkaisee myös itseä uskomaan omaan rohkeuteen :) Ainakin minä voin siis sanoa, että teillä muilla kohtalon tovereilla on erittäin suuri positiivinen vaikutus minuun, ihan joka päivä :)

      Pidetään siis tsemppi yllä ^^

      Poista
    3. Itse välttelinkin sairauden ollessa pahimmillaan syömishäiriöaiheisten blogien lukemista juurikin sen vääränlaisen vertaistuen pelossa! Jos olisin silloin löytänyt tieni tällaisten tsemppissiskojen pariin, olisi tilanne ollut aivan toinen! :) Joten ei voi olla muuta kuin iloinen teidän tuesta <3

      Poista
  10. Kiitos Nata, kiitos Lare, kiitos Emmi! Komppaan teitä niin 100-prosenttisesti! :)

    Ja kiitos tietysti Laura, Sinä kaiken tämän Hyvän Hengen Haltijatar! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja kiitos sinä Andrea! <3 Niin mahtavaa tällainen toisten tukeminen ja toisista huolehtiminen :)

      Poista
  11. Mielestäni tätä blogia pitäisi äänestää Hesarin kilpailussa " vuoden paras blogi"! Mitä mieltä olette? :) Antaako kirjoittaja (Laura) luvan?

    Itse koen,että tämä ei ole vain blogi, vaan vertaistuella toimiva yhteisö, jossa kirjoittaja jakaa avoimesti ja rehellisesti oman elämän haasteita. Parasta tässä on se, että voi lukea kuinka olet mennyt oikeasti eteenpäin ja nähdä koko parantumisprosessin. Näin se tulee konkreettisesti esille kuinka paljon parantumiseen vaaditaan työtä! Se rohkaisee myös muita ja itseäni astumaan tuntemattomalle maaperälle parantumisen tiellä :)

    http://www.hs.fi/kuukausiliite/Nyt+valitaan+Suomen+paras+blogi/a1365212418100

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Menisi kyllä titteli oikeaan osoitteeseen, jos minulta kysytään! :) Laura on jaksanut pyörittää aivan mahtavalla asenteella tätä blogia, jota voisi hyvinkin kutsua ihan yhteisöksi. Tänne tullessa ei todellakaan tarvitse pelätä mitään sairauden lietsomisjuttuja. Itse olen oikeasti saanut täältä niin paljon tsemppiä ja rohkaisua, ja varmasti ilman tätä tukikanavaa olisi ainakin monet viikonloppukarkit jääneet syömättä. Mutta niin, mitä mieltä itse blogin pitäjä on ajatuksesta? :)

      Emmi

      Poista
    2. Voi että miten hyvälle mielelle tulin näistä teidän kommenteista, kiitos! Siis ihan siitä, kuinka oikeasti huomaa sen, että miten paljon toisten antamalla positiivisella vertaistuella on merkitystä tästä sairaudesta parantumisen suhteen! Ei todellakaan vain ole kyse siitä, mitä tänne itse kirjoittelen, vaan kaikki se lukijoiden antama tuki niin minulle kuin toisilleenkin! Aina on kiva lukea sellaisiakin kommentteja, joissa lukijat tsemppaavat toisiaan ja kertovat kokemuksistaan auttavassa mielessä :)Sellaista vertaistuki on parhaimmillaan!

      Tokihan blogia saa siellä äänestää, jos vaan haluatte! :) Tuntuu ihanalta ajatella, että Sinulle on tullut blogini mieleen kyseisen kilpailun kohdalla! :)

      Poista
    3. Kannatetaan ehdottomasti! Lauran blogi "Suomen paras blogi" -äänestykseen! :) KUNHAN Laura-kultamme ei ota siitä liikaa suorituspaineita ja stressiä!! Onnistuuko, Laura?? Tämä kunniahan tietäisi blogipanostusta vuoden loppuun asti ja Sinulla kuitenkin on oma kuntoutumisprojektisi vielä kesken, pieni perheesi pyöritettävänä ja syksyllä aloitat työt jnejne... Ettet vain pala loppuun! Sillä minäkin täällä ihmettelen enemmän kuin usein miten oikein ehdit ja jaksat kirjoittaa näin ihanaa ja perinpohjaista blogia kaiken arkesi keskellä. Joten, Laura, kuulostelehan itseäsi ja kerro mitä ajattelet! <3

      Poista
    4. Ajattelin jättää päätöksen teille ihanat lukijat ;) Sinä tunnet Andrea minut ja minun tapani ottaa paineita, mutta jos kerrankin osaisin suhtautua asioihin rennolla asenteella? Ainakin toivon mukaan :)

      Eihän sitä koskaan tiedä mihin elämä kuljettelee, enkä varmasti voikaan jatkossa tällaisella tahdilla kirjoitella! Mutta kulloisenkin elämäntilanteen mukaan - tämä "paineeton" suhtautuminen voisi olla minun oppimisen paikkani? Katsotaan miten käy ja mitä päätätte :)

      Olet ihana, kuten aina <3

      Poista
  12. Voidaanhan me äänestää, aina ei tarvitse kuitenkaan voittaa ;) Laura jatkaa samaan malliin ja jos ei jaksa tai tulee muita tuulia (esim. työt, niinkuin paljastit aikaisemmin), niin sitten vähennät ja kirjottelet kun siltä tuntuu :) Minusta tämä olisi vain kiva kiitos meiltä lukijoilta, jotka olemme saaneet paljon tukea tästä blogista:) Tarkoituksena tai oletuksena meillä ei ole että tämä blogin tulisi voittaa kilpailu! Mielestäni pelkästään se, että äänestämme on tarpeeksi:)

    Mutta tietenkään en tunne sinua, joten en tiedä miten suhtaudut tähän asiaan.. juurikin, että tuleeko paineita yms?

    Ja tosiaan minulle tuli TÄMÄ blogi heti mieleen kun näin tuon kilpailun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, ei minulle tullut mieleenikään, että pikku blogini voisi voittaa, mutta jos oikeasti tahdotte äänestää, niin eihän siitä voi olla oikeasti kuin immarreltu! :) Tällaisenkin voisi ottaa uutena kokemuksena, pienoisella seikkailumielellä ;)

      Ja tosiaan, jokaisen ihmisenhän elämäntilanteet muuttuvat, enkä itsekään voi jatkossa varmasti tällaisella tahdilla kirjoitella, mutta senkin näkee ajan kanssa :)Muutenkin aion olla blogini suhteen avoimin mielin ja yrittää jättää ne paineet taka-alalle :) Siinä taas yksi oppimisen paikka minulle! Ja tuskin tuollainen kilpailu sitoo kuitenkaan ketään kirjoittamaan, sillä eihän elämänkulusta koskaan tiedä?

      Itselläni vain päällimmäisenä ajatuksena on hyvä mieli siitä, että ajattelit kilpailun kohdalla juuri minun blogiania - joten taidan jättää päätöksen äänestämisestä teille :)

      Poista

Otan ilolla vastaan teiltä kommentteja: niiden avulla voimme vaihtaa ajatuksia sekä antaa vertaistukea toisillemme :)