PartyParty!

Vihdoinkin on koittanut se päivä, mitä olen odottanut jo viikko, ellei jopa kuukausi tolkulla - nimittäin Party Party kera maailman parhaiden ystävien! Tämä mamma sujauttaa korkeimmat korkonsa jalkaan ja suuntaa tanssilattialle! Viimeisimmästä pyörähdyksestä onkin jo puolisen vuotta aikaa, jolloin seilasin ison mahani kanssa paikallisen baarin tanssilattialla. Noh, nyt kyseinen maha on hoidossa mummolassa ja minä omistan illan vain ja ainoastaan ihanille ystävilleni♥  Ja ehkä ajatuksissani suon aikaa vähän (paljon :D) myös Justukselle ;)

Pian tiedossa on...

Maailman paras ystäväporukka

Kahden ihanan tyttösen vanhenemisen juhlintaa

Korkokenkien sujauttaminen jalkaan sekä juhlahumuun laittautumista ensimmäistä kertaa kuukausiin 

Herkkuja nyyttäriajatuksella alkaen ystäväni loihtimasta mutakakusta 



Hyvää juotavaa



Illasta nauttimista vanhoja muistellen ja kuulumisia päivitellen

Soittolista täynnä nostalgisia kappaleita minun ja tyttöjen baaritaipaleelta - täynnä mahtavia muistoja!



Tanssilattian valtaaminen koko porukan voimin

Mitä muuta tarvitaan täydelliseen iltaan ystävien seurassa? Ei yhtikäs mitään! :) Ihanaa lauantai-iltaa teillekin kaikille - toivottavasti saatte viettää sen juuri haluamallanne tavalla! :)

<3: Laura

P.s. Unohtamatta myöskään sitä, että pippalot jakuvat myös huomenna, tällä kertaa Justuksen Ida-serkun 2-vuotis bileillä! :) (Kuvat: weheartit.com)

Nelonen saavutettu!

Tänään on herra Justus saavuttanut huikean neljän kuukauden iän! Tuo pienen pieni ja niin hauraan tuntuinen käärö, jonka kannoimme kotiin loppiaisiltana, on muuttunut varsin potraksi pojaksi :) Vaikka neljä kuukautta on sinänsä vielä lyhyt aika, on se varsin suuri ajanjakso piehen miehen elämässä. Sen aikana kasvu ja kehitys on ollut huimaa, minkä seuraaminen on aivan parasta - sen parempaa asiaa en pysty tällä hetkellä keksimään! Jokaisesta uudesta eleestä, uudesta piirteestä ja uudesta taidosta jaksamme olla yhtä innoissamme. Pieniä suuria asioita, pienen ison miehen elämässä :)

Vähään aikaan en olekaan eksynyt kuvakansioon, mikä pitää sisällään kuvia Justuksen ensihetkiltä. Nyt kuitenkin käytin tovin jos toisenkin vuoroin kuvia katsellessa, vuoroin lattialla mönkivää ukkelia ihastellessa :) 

 Vastasyntyneenä...

...pienen pieni punainen käärömme♥

Yhden päivän ikäisenä...

...herra äidin sylissä mummojen vierailun aikana :)

Kotiutumispäivänä...

...ensikosketus omaan vuoteeseen, jossa pupu- ja nallekaverit pikkuista odottelivat :) Siitä lähtien on ukkeli tyytyväisenä omassa sängyssään nukkunut!

Neljän päivän ikäisenä...

...pieni pallero äidin sylissä, kun tulevat kummit tulivat moikkaamaan Pikku-Ukkoa:) Heti seuraavana päivänä, kun sairaalasta kotiuduimme, saimme siis jo ensimmäiset vieraat kotiimme ja kyllähän niitä vierailijoita riitti! Ihanaa aikaa ja ihania kokemuksia, joita oli upeaa jakaa perheen, suvun ja ystävien kanssa :) 

Reilun viikon ikäisenä...

...ensimmäinen kyläily tädin 15-vuotis synttäreillä, ja seuraavana päivänä pienen sammakkomiehen ensivierailu mummolassa vanhemipieni luona :)

Ja seuraavalla viikolla mummolavierailulla pakokauhun vallassa - onhan äidin sylissä melkoisen kamalaa olla :D

Ja nyt...

...herramme meno ja meininki päällä! Justus oli jo heti syntyessään kovin vauhdikkaan oloinen kaveri :) Jo silloin pojassa oli kunnon futarin vikaa - niin kovaan tahtiin ne jalat potkuttelivat! Mutta nyt vauhdikas meno sen kun jatkuu entistä kiivaampana! Välillä tuntuu, että poika potkuttelisi itsensä vaikka seinästä läpi - niin tehokas kulkutapa on potkia jaloilla menemään ja edetä pää menosuunnassa :D Hetkeksikään ei poikaa uskalla jättää sohvalle tai sängylle, sillä vaikka minkälaisia esteitä kuvittelisi rakentelevansa, niin vain pieni hetki ja Justus on onnistunut sijaintiaan muuttamaan varsin tehokkaasti.

Kääntyilyharjoittelut ovat jatkuneet mallikkaasti ja tuottaneet viimein tulostakin! Tähän mennessä herra on onnistunut köpsähtämään viltiltä lattialle pienen alamäen turvin, kääntyen samalla selältä mahalleen muutaman kerran, mutta nyt on taito hallussa tasaisellakin maastolla! Neljän kuukauden kunniaksi Justus päätti näyttää äidille tänään taitojaan ja kääntyä kolmesti peräkkäin mahalleen - täytyihän sitä osoittaa, ettei silkasta tuurista ollut kyse ;) Ja onnistumisen riemu oli mahtava!

Yksi suuri etappi on Justuksella nyt myös ruokailuun liittyvä. Neljän kuukauden iän myötä voimme nimittäin vihdoin aloittaa myös harjoittelun kiinteiden ruokien kanssa :) Viime viikolla hankin Justukselle jo omat lusikat sekä tulevaisuuden varalle muitakin astioita lautasesta nokkamukiin :) Tästä se lähtee! Uskon kaiken sujuvan varsin hyvin, sillä sellaisella innolla poika latkii lusikasta d-vitamiinitippansakin :D Myös neuvolassa suun kautta annettu rokote katosi molemmilla kerroilla sellaisella vauhdilla parempiin suihin, että mikäli soseen maku ei poikaa järkytä, niin uskon ruokaharjoittelun alkavan mallikkaasti. Toisaalta, kuten aiemminkin jo totesin: ikinä ei pienen lapsen kohdalla kannata olettaa mitään ;) Noh, maanantai se viimeistään nähdään, kun poika saa ensimmäisen soseannoksen eteensä! :)

Luonnetta pojasta löytyy aivan valloittavalla tavalla - aina vaan yhä selvemmin ja selvemmin :) Kyseessä on sellainen vekkuli velikulta, jolta löytyy kunnolla pilkettä silmäkulmasta ;) Nauru on yleensä hyvinkin herkässä ja naurattaminen onnistuu mitä parhaiten! Nenänappi eli nenästä painaminen ja hassut ääneet saavat hymyn takuuvarmasti pojan kasvoille ja naurun - tai pikemminkin riemun kiljahdukset - raikumaan!

Ensi viikolla on jälleen vuorossa neuvola, joten sitten saamme kuulla, kuinka kovan kasvuspurtin poika on tällä kertaa ottanut! Oli hauskaa vertailla Justuksen ja Justuksen ensi viikolla 2 vuotta täyttävän Ida-serkun mittoja kolmen kuukauden iässä. Vaikka Justus oli lyhyempi ja hieman kevyempi syntyessään, oli Justus painossa ohittanut serkkunsa kolmekuukautis painon jo kilolla kolmen kuukauden ikään ehdittyään :D Noh, onhan kyseessä kuitenkin mies ja miehen nälkä ;)

<3: Laura

Kahvirakkautta

Olen kokenut totaalista kahvirakkautta viime kuukausien aikana löydettyäni makukahvien ihmeellisen maailman. En voi olla hehkuttamatta niiden ihanuutta - anteeksi tämä ;) Aina vaan uusia, mitä ihmeellisempiä makuja: minttusuklaata, suklaachiliä, vaniljaa, pähkinää, kardemummaa, kookosta - lista on loputon! Nyt korkkasin juuri kotona uuden paketillisen tiramisun makuista kahvia ja koin hetken aivan täydelliseksi. Kuppi kuumaa, mausteista kahvia lämmittämässä käsiäni, hivelemässä hajuaistiani ja antamassa uuden ja ihmeellisen makunautinnon ;) Minulle, joka näki aiemmin kahvin  ainoastaan epätoivoisena yrityksenä pitää itseni hereillä tai pakokeinona välttää kahvihetken syömispuoli. Nyt nautin palan suussasulavaa kakkua, mutta samalla saan kokea ihanan makunautinnon jo pelkästään kahvinkin kautta :)

Vappuna sain vielä ekstra-annoksen intoa kahvinautintojen hakemiselle, kun pääsin tekemään tuttavuutta vanhempieni ostaman erikoiskahvinkeittimen kanssa. Isäni oli aloittanut kahvikokeilut Espressolla ja kehotti minuakin valitsemaan itselleni kahvimaun, josta haluaisin maistelun aloittaa :) Latte Macchiato, Cappuchino, Espresso - mikä niistä kutsuisikaan minua eniten luokseen? :) 

Olin jo päättänyt valita ensimaukseni Latten, kunnes silmäni osuivat näytepakkauksessa mukana olleeseen chococino-makuun, mikä suorastaan huusi nimeäni - suklaasta kun kuitenkin oli kyse;) 

Laitteen käyttö oli varsin yksinkertaista ja jokaista juomaa kohden oli erilliset ohjeet :)

Käsittääkseni jokaista juomaa varten oli kaksi erillistä pakkausta, joista toinen oli varsinainen juoma ja toinen maito, mikä kruunaisi herkun :) Sanoinkin äidilleni, että siitä vaan sitten harjoittelemaan kaikkien ihanien kuvioiden tekoa maitovaahtoon ;)

Kuvittelin makua valitessani - erikoiskahveista kun en mitään ennestään tiedä - että kyseessä olisi joku kahvin ja suklaan sekoitus, vaikkei sellaista varmaan edes olemassa olekaan :D Vai onko? Ihanuuteni paljastui kuitenkin tavalliseksi, mutta aivan uskomattoman hyväksi kaakaoksi! Tämä ei siis suinkaan ollut pettymys, vaan päin vastoin: aivan täydellistä minulle! Tulipahan siis juotua ensimmäistä kertaa vuosiin kunnon herkkukaakao :) 

Ensi kerralla täytyy valitakin sitten jokin kahvimaku, mutta ei tuo kaakaokaan varmasti viimeisekseni jäänyt! Hankinttavien listani sai jälleen yhden lisäyksen tästä kyseisestä laitteesta! :D Ensimmäisellä sijalla keikkuu yhä jäätelökone, mutta ehkäpä tällainen laite ilahduttaisi minua vaikkapa synttäripäivänä? ;) Löytyykö teiltä muilta tällaista laitetta kotoa tai onko muuten vaan ihastumista erikoiskahveihin havaittavissa? :)

<3: Laura

Vapputunnelmia :)

Meidän vappumme sujui rauhallisissa, mutta varsin mukavissa tunnelmissa :)

Vappuaattona...

...teimme kunnon vappuostokset aamupäivällä, jolloin mukaan tarttui myös vappupallo herra Jutukselle - niin ja tietenkin myös iskälle :D 

Itse olisin niin kovasti halunnut Pikku Myy -pallon, mutta nyt jouduin minä tyytymään muumikuvioitujen ilmapallojen puhalteluun :) Ehkä ensi vappuna sitten? Ilta sujui meillä Justuksen vuoksi hieman rauhallisemmissa merkeissä, mutta eipä sitä muuta kaipaisikaan. Viikonloppuna juhlitaan sitten senkin edestä ystävien kanssa! :)

Illalla suuntasimmekin sitten Jarnon isän luo grillailemaan. Ajattelimme talon olevan täynnä porukkaa, kuten yleensä onkin Jarnon pikkuveljien täyttäessä kavereineen koko paikan. Näin ei kuitenkaan tällä kertaa ollut ja aloimme keskenämme rauhaksiltaan grillailemaan :) Iskän mentyä ulos tulta laittamaan, jäi nauravainen Justus kanssani sisälle. Justuksen tehtävä olikin sitten viihdyttää pappaa ja yhtä sedistä - minä tyydyin syventymään hömppäromaaniin :)

Ennen lähtöämme Jarnon isälle, tein meille valmiiksi kinkku-makaronisalaatin. Tällä kertaa emme jaksaneet panostaa vappuateriaamme sen enempiä ja menimme melko yksinkertaisella kaavalla :) Tai noh, Jarnolla oli muutama uusi kokeilu tapansa mukaan ajatuksissaan, mutta salaatti ainakin on hyvin vakiotavaraa ollut kesägrillausten ohessa meillä jo pitkään!

Se Jarnon uusi kokeilu: Baby Ribs! Jarno on katsellut viikko tolkulla erilaisia kokkiohjelmia ribsejä kuolaillen, ja nyt olikin sitten hyvä aika kokeilla pikkuversioiden grillausta itsekin. Marinadin Jarno teki itse, ja jo kotona ribsit olivat parin tunnin ajan kypsymässä uunissa matalassa lämmössä. Viimeistely tapahtuikin sitten grillissä, ulkotulella kera BBQ-viski -grillimarinadin.

Samaa marinadia valelimme myös maisseihin ja voi että, koskaan en ole näin hyvää grillattua maissia syönyt! Tästä lähtien tulee varmasti grillattua myös maissia ahkerammin, vaikken aiemmin ole siitä juuri välittänytkään. Niin hyvää se marinadilla valeltuna nimittäin oli! :)

Vaikka kuvan ribsit näyttävät kunnon karsinogeenipommeilta, mutta eivät ne oikeasti sellaisia olleet! :D Marinadi saa ne näyttämään täysin palaneilta, mutta sen sijaan nekin olivat todella positiivinen ensikokeilu! Ja annoksen kruunasi halloum-juusto, nam! :)

Ja sitten aivan paras osio: paahdettuja vaahtokarkkeja! Voi että - mikä voisikaan olla parempaa totaalisen vaahtokarkkiaddiktin mielestä? ;) Jarno ei makeista vaahtiksista -yllätys yllätys - välittänyt laisinkaan, mutta mikäs siinä niitä oli yksinkin paahtaeassa :)

Hetki grillillä ja vaahtokarkit ovat täydellisen sulaineita, tahmaavia ja ihanan ällömakeita! :D

Vappukuohuvaksi Jarno kävi hakemassa pullon NVY passion fruit -juomaa ja pullo katosi parempiin suihin Jarnon kaverin ja hänen tyttöystävänsä piipahdettua vielä loppuillasta :) Minä otin juomasta "maun suuhun", kuten olen tehnyt jo vuosia mitä alkoholijuomiin tulee :D Ehkä ensi vappuna todella nauttisin sen lasillisen? Tai heti vaan, kun saan siihen tilaisuuden lopetettuani imetyksen!

Ja vappumunkit korvasi meidän huijausmunkit eli kaupan valmiit minidonitsit! Hyvältähän nekin maistuivat vuosien tauo jälkeen - joskin minä söin niitä jo ennen grilliruokaa nälkääni ruoan viivästyttyä hieman :D Olisimme halunneet tehdä itsekin munkkeja, mutta totesimme sen hieman turhaksi, sillä emme millään saisi kahdestaan syötyä sellaista määrää munkkeja. Itsetehdyt munkit ovat aivan parhaita, yksi lempileivonnaisistani, mutta ehkä tämäkin sitten toteutuisi ensi vuonna vaikkapa vappujuhlien yhteydessä? Hyvä syy järjestää sellaiset ;)

Vappupäivänä...

...suuntasimmekin sitten täydellisessä auringon paisteessa minun vanhemmilleni vappulounaalle :) Ihana päästä kerrankin vaunulenkille Jarnon kanssa, eikä aina tarvitse yksin tallustella. Eikä tuollainen todellakaan edes lenkiltä tunnu, kun ihanassa säässä pääsee kävelemään - ja vielä suuntana herkkuja täynnä oleva ruokapöytä ;) Äiti oli taas tehnyt kaikenlaista hyvää, kuten jauheliha-riisitäytteisiä tomaatteja sekä paprikoita...

...cantaloupe-melonilla makeutettua vihersalaattia...

...sekä uuniperunoita täytteinään tuorejuusto-porotäyte sekä raejuusto-savulohitäyte. Aivan parasta! Tykkään uuniperunoista todella paljon, sillä niihin saa niin paljon vaihtelua aikaan lukuisilla ja lukuisilla täytevaihtoehdoilla :)

Lisäksi vielä graavisuolattua kylmäsavulohta sekä aivan mahtavan hyviä patonkeja kuorrutteenaan tuorejuusto sekä mozzarella-juustoraaste!

Kaikki oli taas aivan älyttömän hyvää, ja jollei jaksaminen olisi tullut vastaan, olisin kyllä voinut santsata useammankin kerran! Tosin tämän ongelman saattoi ratkaista sillä, että otin meille myös huomiseksi päivälliseksi ruokia mukaan :)

Jälkkäriksi söimme omenahillolla täytettyjä minimunkkeja ja äidin tekemää marianne-mansikkatäytteistä suklaakääretorttua :)

Syötyämme aloimme me Jarnon kanssa tekemään lähtöä, sillä vappumiehemme oli tarkoitus jäädä mummon hoivattavaksi muutamaksi tunniksi! 

Mummoa hoitopuuhissa auttoi tietenkin Julius :) Tai ainakin Justuksen peitto kelpasi karvakorvalle heti, kun vaan herra Justus väistyi tieltä! :D Julius on mestari tekemään mukavan pesän itselleen kaikkeen pehmeään, mitä lattialta vaan löytyy - oli se sitten mytyssä oleva vaate, petivaatteet tai pyyhe :D Meilläkin Juliuksen lempparipaikka yöunille on valkoinen päiväpeittomme - varsin mukava juttu varsinkin sadepäivinä ;)

Aluksi oli hieman hassua suunnata kahdestaan kotiin, mutta ihan mukavaahan se oli katsella kahdestaan hyvää leffaa rauhassa :) Miten on mahdollista, että muutamassa tunnissakin tulee jo pikkuista niin ikävä? Tuossakin se nyt kierii lattialla yökkärissään ja on niin maailman suloisin♥

<3: Laura