torstai 5. syyskuuta 2013

Vapaapäiväni kuvien kera

Minä olen jatkanut tänään kahden vapaapäivän jälkeen työviikkoani iltavuorolla ja vasta tulevan viikon päätteeksi saan minäkin nauttia vapaasta viikonlopusta. Mutta mikäs siinä, kun takana on kaksi rennompaa arkivapaapäivää kotosalla - oikeastaan jopa nautin arkivapaista viikonloppuvapaita enemmänkin! :) Silloin on hyvin aikaa hoitaa asioita, joita ei viikonloppuna voi hoitaa, saa paremmin aikoja vaikkapa hierojalle ja pääsee rauhalliseen aikaan kuntosalille.

Eilinen aamuni alkoikin heti tohinalla, kun laitoin ihan herätyskellon soimaan, jotta ehtisin syödä kunnon aamupalan ajoissa ja lähteä sen jälkeen käymään kuntosalilla. Minulla oli pitkä tauko kuntosalilla käynnistä, mutta viime viikolla kävin perjantaina työpäivän päätteeksi siellä hieman huhkimassa ja nyt sopivan hetken tullen päätin uusia tuon reissun. Vapaapäivät ovat usein niin täysiä, ettei aikaa meinaa millään löytyä ja iltasemmalla töiden jälkeen taas on yleensä Jarnolla aina treenejä tai pelejä. Nyt kuitenkin ehdin tehdä mieluisan treenin, istua pienen tovin saunassa ja käydä rauhassa salilla suihkussa - kotona kun suihkurauha ei ole aina taattu asia ;) 

Salilta hurautin autolla kotiin pikaisesti, söin vieläkin pikaisemmin edellispäivän kinkku-mascarponepastaa ja heti tämän jälkeen soikin ovikello ja vieraamme olivat saapuneet:) Kaverini tuli kahden lapsensa kanssa meille, joten seuraavat tunnit kuluivatkin sitten äitijuttuja puhuessa, lapsia seuraillessa ja kahvia juoden :)

Vieraiden lähdettyä jatkui aikataulu tiukkana: Justuksen ruokailun jälkeen tuli äitini hakemaan meitä, sillä tarkoituksena oli lähteä lastenvaateostoksille! Tapasimme Hyvinkäällä kauppakeskus Willassa Veljeni perheineen. Mummo oli luvannut sponsoroida Idalle talvikengät ja Justukselle talvihaalarin, joten niitä lähdimme kauppoihin sitten porukalla metsästämään.

Kun ostokset olivat tehty, oli aika hakeutua ruoan ääreen :) Ruokapaikaksi valikoitui Rosso, josta löytyisi myös pikkuneidille hyvin ruokaa. Muutenkin lähiaikoina uusittu paikka oli todella positiivinen yllätys! Lapset oli hyvin huomioitu ja muutenkin paikka oli tehty todella viihtyisäksi.


Kiireisen aamun ja salikäynnin jäljiltä nälkä oli jo ennen viittä hirmuinen, joten päädyin itse tilaamaan Pizza Pachetto Pollo BBQ:n....

....äitini päätyi Quattro Stagioni -pitsaan...

...ja Iina kermaiseen kanapastaan. Veljeni oli jo livennyt seurastamme töihin tuossavaiheessa, joten hän ei enää ruokailuvaiheessa seurassamme ollut.


Justus oli niin onnellinen, kun pääsi matkarattaidensa valjaista irti ja syöttötuoliin hieman vapaammin istumaan. Samalla sai herra itsekin nautiskella päivällisensä, mikä tosin päättyi oman sukan syömiseen litimäräksi :D 

Poika tai ei, on pikkumiehellä nyt parit uudet sukkahousut ostettuna, josko se helpottaisi ainasta ongelmaa sukkien suhteen: istuessa on kiva nypätä sukat pois ja liikkuessa taas on vauhti niin hurjaa, etteivät sukat pysy jalassa, ei sitten millään!

Ruokailun jälkeen oli aika pakata lapset taas mukaan ja jatkaa matkaa! Justus ja serkkupoika pötköttelivät matkarattaissaan kumpainenkin, mistä oli pakko napata muistoksi tulevia vuosia ajatellen kuva :) Nyt vielä poikien kokoero on niin valtaisa, mutta ehkä jo parin vuoden päästä pojat pääsevät kunnolla leikkimään keskenään? :)


Reissu oli erittäin onnistunut ja nyt Justuksella onkin sitten laadukas, mutta myös kivan näköinen Ticketin talvihaalari odottelemassa talvipakkasia! Hintavia kuin mitkä nuo lasten talvihaalarithan ovat, mutta onneksi samassa perhepiirissä on muitakin käyttäjiä tulevaisuudessa samaiselle haalarille, mikä ehkä hieman hintaa tasoittaa :)


Kiva päivä päättyi omalta kohdaltani ajatukseen kunnon rentoutushetkestä naistenlehtien ja Filmtownin karkkien kera. Noh, toteutus ei vauhtiveikkoni kanssa ollut ihan niin ajatusteni kaltainen, kun Jarnokin oli tuohon aikaan vielä pelireissulla, mutta makealtahan ne karkit maistuivat Justuksen perässä hosuessakin :) Myös kauppareissu Prismassa oli varsin onnistunut, kun kahvihyllyllä huomasin yhden jos toisenkin makukahvipaketin, joita ainakaan täällä paikallisessa Prismassa en ole aiemmin nähnyt! Käsi kävi useammankin pussin kohdalla ja lopulta päädyin nappaamaan mukaani pähkinäsuklaan sekä minttusuklaan makuiset kahvit ja vielä yhden pussin irish coffee -laatua  - nyt kelpaa siis herkutella kahveilla jälleen! ;)

Ja voitte todellakin  vaan kuvitella millaista meno kotona oli ostosreissumme jälkeen! Justus oli niin hienosti koko reissumme ajan, mutta loppuvaiheessa alkoi selvästi menojalkaa vipattaa niin kovasti, ettei poika rattaissaan meinannut enää pysyä. Kotona ilta menikin sitten sellaisen vipellyksen ja vauhtimeiningin merkeissä ja päättyi siihen, kun poika nukahti sänkyynsä kesken peittotaistelun peppu pystysssä :D

Toivottavasti teidänkin viikkonne on tähän mennessä sujunut mukavissa merkeissä ja jatkuu edelleenkin päättyen mukavaan viikonloppuun :) Olisi mukavaakuulla, millaisia kohokohtia teidän viikkoonne on mahtunut - omiani kun listailin jo eilen ja tässä hieman ajankohtaisemmin vielä viikkomme parhaimmistoa! Minun on nyt aika heittää työpäivän päätteeksi jalat ylös, käydä hakemassa iltapalaa ja keittää kuppi vadelmateetä - kera poikien seuran tietenkin :)

<3: Laura

P.s. Viikonlopun aikana yritän palata taas ruokapäiväkirjojen äärelle ja julkaista ruokapäiväkirjan yhdeltä arkipäivältä, ja myös ihaniin kommentteihinne palailen mahdollisimman pian :)

10 kommenttia:

  1. Olenko joskus maininnut, että olet todella kaunis? No, olenpa tainnut! ;) Mutta, koska kertaus on opintojen äiti (vai miten se nyt menee) mainitsenpa silti vielä kertaalleen: olet TODELLA kaunis, Laura!! Ja ihan hehkut terveyttä, elämää ja onnellisuutta!

    Kivaa, että sait viettää pari vapaapäivää; olenkin täällä itsekseni miettinyt, että milloinkahan saat viettää kunnon parin päivän vapaat... Nyt sitten vain sinnittlet reilun viikon, niin koittaa vapaa viikonloppusi. Tai sinnittelet ja sinnittelet. Taidathan Sinä töissäkin viihtyä melkoisen hyvin! :)

    Tosi kivan ja laadukkaan näköinen tuo Justuksen uusi talvihaalari. Ajattelin jo, että mahdattekohan moista löytää kun ei ihan vielä ole sesonki. (Nim. t-paitoja joskus joululahjaksi metsästänyt - kivien ja kantojen alta...)

    Ihana tuo viimeinen kuva Justuksesta! On niin velmun näköinen tapaus, että...! :D

    Ahkeraa työviikonloppua Sinulle!

    Lämpimiä halauksia!

    <3<3<3


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apua, tässähän ihan hämmentyy Andrea sinun sanojesi myötä :D Mutta kiitos, eiköhän se ole juurikin se terveys ja elämänilo mikä niin vahvasti välittyy :)

      Viihdyn kyllä töissä hyvin ja jaksankin todella hyvin, mutta kyllähän niitä vapaitakin tarvitsee! Enemmän oikeastaan täytyisi vielä pyhittää vapaita kotiaskarille ja pienelle remppapuuhastelulle. Mutta pikku hiljaa :)Huomenna vapaillaan ja sitten taas viikonloppuna eli edessä on melkoisen helppo viikko töiden suhteen :)

      Tosiaan, kyllä oli herran talvihaalarilla melkoisesti hintaakin - edes omat takit eivät taida samoja hintoja maksaa, kun uusimpani maksoi kolmanneksen tuosta :D Mutta varmasti myös on sitten kestävä! Melko varhain talvikamppeet kyllä tulevat ja kerrankin ajattelin olla ajoissa, että varmasti saan napattua pojalle mieluisan ja vielä oikeassa koossa :)

      Ihanaa sunnuntai-iltaa ja tulevaa viikkoa sinulle Andrea <3 Toivottavasti viikonloppusi on mennyt kivoissa ja rentouttavissa merkeissä! Halaus <3

      Poista
  2. Ihana viikko sinulla on ollut :) itsekin olen nauttinut viimeisistä vapaista ennen opiskelujen alkua. Odotan kovasti sillä terveyden tilani ei ole antanu opiskeluille tilaa. Nyt kuitenkin olen päässyt sen verran jaloilleni että en malta odottaa luentoja ja tenttejä ;) niitäkin oppii arvostamaan!
    Haluaisin kysyä sinulta pidätkö itseasi nyt terveenä kaikinpuolin? Vai miten "terveen paperit" myönnetään? Onko se lääkärin asia ja kuinka kauan pitää "todistaa" että nyt menee hyvin...?:) uskon että psyykisestii ja fyysisesti olet terve, mutta kuinka kauan pitää olla terve että lääkäriki uskoo?:) olisi mielenkiintoista kuulla jos tiedät jotain vastausta tähän...
    Voisin nimittäin kuvitella että et halua kantaa anoreksia leimaa enää, sillä et koe sairastavasi tätä sairautta enää...? Vai onko niin että vain oma tietoosuutesi omasta hyvinvoinnista riittää eikä lääkärin määritelmät siihen vaikuta?
    Ihanaa aurinkoista päivää sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä - nimen omaan kaikkea aivan tavallista luentoineen, tentteineen ja työpäivineen oppii arvostamaan, kun ne on joskus viety pois! Eli aivan mahtavaa kuulla, että olet edistynyt siten, että opiskeleminen ja normaali elämä on jälleeen mahdollista :) Muistahan pitää hyvä huoli itsestäsi koulukiireiden alettuakin!

      Mielenkiintoisia kysymyksiä kyllä esitit! Hhmm, voisipa kirjoittaa aiheesta joskus postauksenkin! Suoraan sanottuna en oikeastaan tiedä kysymykseesi vastausta. Sairaanhoitajan polikäynnit minulla on harvennettu kerran kolmeen viikkoon, mikä kertoo jo sairaanhoitajani melkoisesta luottamuksesta. Hänkin kokee jo, että pärjään jo ilman varsinaista hoitotahoa, kunhan nyt hieman vielä seuraillaan. Mutta voihan olla, että minulle vielä lääkärintapaaminenkin järjestetään ja lääkäri sanoo oman sanansa asiaan. Mutta oikeastaan minulle riittää tällä hetkellä oma tietoisuus voinnistani :)

      Olet ihan oikeassa, että en halua enää kantaa anorektikon leimaa itsessäni. Tietyllä taholla ja tietyille ihmisille joudun varmasti jossain määrin vielä tulevaisuudessakin todistelemaan, että voin hyvin, mutta periaatteessahan sen pitäisi riittää, että tiedän itse lähimmäisteni kanssa missä mennään :) Sairautta en siinä mielessä halua unohtaa, että haluan oikeasti auttaa joskus ammatillisella puolella saman kokeneita, mutta anorektikon sijaan omisin jo sen toipuneen leiman itselleni mieluusti :)

      Kiva kun kommentoit ja annoit hyvää ajattelun aihetta minulle! :) Ihanaa ja aurinkoista syksyä sinulle! :)

      Poista
  3. Andrean tavoin tulin itsekin vain sanomaan, OLET KAUNIS.

    <3

    VastaaPoista
  4. Samoin minunkin on sanottava: Olet todella todella kaunis. Justuksesta tulee varmasti myös todella komea nuori mies :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että, kiitos :) Hih, Justuksesta tulee varmasti ainakin nuori mies, jolla on pilkettä silmäkulmassa ja hurmaa jo sillä kaikki tytöt ;)

      Poista
  5. Voi laura oot niin ihana ja inspiraatio!<3 saanko mä kysyä että ootko nyt virallisesti normaalipainossa ja mitkä fiilikset sen suhteen?:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos <3 Voisimpa sanoa olevani ja fiilikset ovat aivan mahtavat! Jotenkin on niin taspainoinen olo, kun tuntee oikeasti voivansa niin hyvin psyykkisesti sekä fyysisestikin. Tavallaan luotto elämään, omaan kehoon ja omaan mieleen on nyt niin vahva, ettei todellakaan epäile etteikö tämä hyvä olo jatkuisi tulevaisuudessakin :)

      Poista

Otan ilolla vastaan teiltä kommentteja: niiden avulla voimme vaihtaa ajatuksia sekä antaa vertaistukea toisillemme :)