perjantai 14. marraskuuta 2014

Pieni sulhaspoika ja muita syksyn tunnelmia ♥

Lupasin tulla kirjoittamaan kuulumisia ja tässä nyt sellaisia olisi muutaman syksyisen tunnelman verran :)

♥ Lokakuun alussa tanssittiin ihania häitä, kun veljeni meni naimisiin! Justuksen rooli oli toimia sulhaspoikana yhdessä Onni-serkkunsa kanssa. Morsiustyttönä toimi Ida, jonka kanssa Justus käveli valloittavan ihanasti seurueen ensimmäisinä kirkon käytävää pitkin alttarille :) Ja voin kyllä sanoa, että huh kun äiskää jännitti pikkumiehen suoritus! Mutta se meni oikeasti aivan täydellisesti! Pojilla oli yhteneväiset juhlapuvut ja pisteenä iin päälle olivat mustat Converset juhlakenkinä :)

♥ Justus on edelleen jatkanut hienoa kehitystään, mikä äiskän näkökulmasta on aina yhtä ihmeellistä! Edelleenkin tuo puheen kehitys on se suurin juttu tällä hetkellä. On ihan hassua, kun pystyy niin hyvin pojan kanssa jo keskustelemaan, kun vastauksina saa jo ihan lauseita. Meneehän aikamuodot sun muut vielä usein hassusti, mutta selvää saa ja se on pääasia :)

♥ Justuksesta on kehittynyt ihan huikea pelimies! Siis jääkiekon ja jalkapallon pelaaja :) Ostimme pojalle jo CCM:n hokkarit ja niillä on päivittäin kuivaharjoiteltu sisällä, kun poika painelee luistimet jalassa (teräsuojat siis onneksi suojinaan) ja maila kädessä huutaen "maali" ja "nätti maali" - myös Kääpät voittaa ja Teppi voittaa, ovat enemmän kuin kuin kuultuja huudahduksia meidän taloudessa. Voi varmaan arvata, mitä telkkarista meillä usein pyörii ;) Ja huomenna suunnataankin koko perheen voimin jääkiekkopeliä Hämeenlinnaan katsomaan!

♥ Jos on paljon kehitystäkin pojassa tapahtunut, niin kyllä löytyy sitä iälle tyypillistä uhmaakin - huh! Tai noh, oma kehitysprosessinsahan sekin on ja tärkeä sellainen, mutta ei se kaikkein mukavin... Vaikka omaa tahtoa on pojalta jo pitkään löytynytkin, niin nyt vasta voi sanoa sen kunnon uhmaiän kunnolla pyörähtäneen käyntiin! Eli ei muuta kuin pitkää pinnaa äiskälle ja rajojen asettelua pojalle ;)


♥ Tässä kaiken ohella käydään töissä, riennetään päiväkotiin, sairastetaan jos jonkin moisia flunssia ja tulehduksia, mutta ennen kaikkea nautimme tästä syksystä ja lähenevästä joulusta! Useampi lyhty palaa jo ulkona, talvikukkia tuli etupihalle eilen hankittua ja ensimmäiset jouluvalot on jo viritelty! Ihan parasta aikaa vuodesta :)

♥ Saimme juuri eilen työvuorolistat, joissa näkyy joulukuun ylimääräisiä vapaita, mikä lisäsi joulufiilistelyjä entisestään! Viime jouluna olinkin toisen joulupäivän töissä, mutta nyt listasta löytyi joulun ajalle jopa neljä vapaapäivää juuri pyhien kohdalle :) Vuorotyön huono puoli, kun ei voi ikinä olettaa pyhiä vapaiksi, mutta onneksi sain tänä vuonna kokonaan vapaaksi juhlapyhistä tärkeimmän :)

♥ Tässä joulufiilistelyiden keskellä on lisäksi aivan tavaton sisustusvimma päällä! Olen kantanut harva se päivä pinon sistuslehtiä kirjastosta kotiin ja niitä joulukahvikupposen äärellä lueskellut :)

Tässä muutamia ajatuksia viime viikoilta :) Tultiin juuri Justuksen kanssa ulkoota, jossa vietimme tovin jalkapalloa takapihalla potkien. Nyt taidan suunnata viikon ainoan vapaapäivän hyödyntäen pikku päikkäreille ennen kuin Justus uniltaan herää! Tunnelmallista marraskuuta kaikille! 

<3: Laura

14 kommenttia:

  1. Olipas kiva lukea teidän kuulumisia pitkästä aikaa! Sunnuntai aamun piristys :)
    Ihana kuulla että on mennyt noin hyvin ja on ollut kivoja asioita elämässänne.
    Hyvää syksyä sinne ja mukavaa talven odottelua! :) Toivottavasti taas pian saa lukea lisää kirjoituksiasi :)

    Ps. Justus on niiiin suloinen!! Ja itsekkin olet todella kaunis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Pinja! :) Toivon itsekin, että ennättäisin teille taas kirjoittelemaan joku päivä - ainakin nyt ennen joulua! :)

      Poista
  2. Ihana oli lukea kuulumisianne! Oikein ihanaa joulunodotusta koko perheelle! <3

    VastaaPoista
  3. Vastaukset
    1. ♥♥♥ Toivottavasti voit Andrea hyvin! Lupaan kirjoitella sinulle joku päivä ♥

      Poista
  4. Ihanaa kuulla taas pitkästä aikaa kuulumisianne! Muistelisin, että tykkäät kovasti joulusta niin pääset nyt fiilistelemään oikein kunnolla :) Ihanaa joulunodotusta koko perheelle <3 tulehan sit joskus taas kertomaan kuulumisia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, hauskaa huomata, että sinäkin Jenni löydät tiesi lukemaan vielä näitä satunnaisia kirjoitteluja! :) Ihanaa joulunodotusta sinullekin! ♥

      Poista
  5. Olet ehdottomsti jäänyt mieleeni eniten kaikista blogeista joita olen lukenut ja yhä odotan postauksiasi vaikka niiden välillä olisi vuosikin ;) Olet niin loistava esimerkki siitä, että tästä sairaudesta voi selvitä!! Muistan aina kun itse olin osastolla ja luin sinun paranemistasi ja se sai motivaationi nousemaan joka kerta:) Olit suorastaan idolini ;)!
    Olisin halunnut tietää, että onko sinulle tullut sairauden päihittämisen jälkeen muita sairauksia tai oireita, joiden uskot johtuvan anoreksiasta? Ja mistä tiesit, että olit valmis siirtymään työelämään? Itse olen jatkuvasti aloittanut liian aikaisin työt ja opinnot sen seurauksena että olen tuntenut huonoa omaatuntoa, ollessani "laiska" ja "saamaton". Mutta sisälläni tiedän ja haluan keskittyä paranemiseen vielä, mutta tuntuu että paineet ovat kovat aloittaa ns. "normaali elämä". Miten sinä tiesit, että aika oli oikea, koitko olevasi jo parantunut?

    Kiitos jos jaksat vastata! Ymmärrän lapsiperheen kiireet, joten ei paineita ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei ja kiitos ihanasta viestistä! ♥ Voi että, on kyllä aina yhtä mahtavaa kuulla, kuinka joku toinenkin on saanut tsemppihenkeä näistä rustailuista! :)

      Tällä hetkellä en osaa ajatella minkään muun johtuvan omassa voinnissa/tilanteessani sairaudesta kuin vieläkin paikkaansa hakevan hormonitoiminnan! Vaikka Justus on todiste siitä, että jollain asteella kroppani onkin palautunut uomiinsa, ei synnytyksen jälkeen ole tämä asia vielä korjaantunut. Uskon tämän johtuvan täysin sairaudesta ja synnytyksen jälkeisestä alhaisesta painosta, koska ennen sairastumista kroppani pelitti tällä saralla erittäin hyvin ja täsmällisesti vuosia! Olen jo tuskaillut tämän asian kanssa hyvän tovin ja käynyt ihan tutkimuksissakin, mutta lähinnä ovat kehoittaneet odottamaan maltilla - joten ehkä se siitä aikanaan :) Muuten en usko sairauden jättäneen peruuttamattomia jälkiä kehooni - ainakin kovasti toivon niin!

      Tuo työasia onkin hyvin kinkkinen juttua. Itsellänikin oli aina kauhea kiire takaisin töihin ja kuinkas kävikään - palaudun pian takaisin osastolle, kun syöminen töissä ei onnistunut ja stressi sekoitti entisestään syömistäni. Joten kehoittaisin todellakin kuuntelemaan omia tuntemuksia rehellisesti! Itse olin oikeasti valmis töihin vasta äitiysloman jälkeen eli sen jälkeen, kun olin itse onnistunut nostamaan ilman osaston tukea painoni lähes normaaliin! Se jotenkin loi pohjan sille, että syöminen onnistui töissä myös kiireessä, pelkkänä energian tankkauksena jne. Eli aika vahvoilla saa olla, joten suosittelen todella sinua malttamaan ja vahvistamaan sekä omaa kroppaa että mieltä ennen töihin paluuta! Vaikka itse koinkin juuri samalla tavalla aiemmin kuin sinä nyt, niin voin todella sanoa työelämän kyllä odottavan ja sen olevan sitten paljon paljon antoisampaa, kun oikeasti olet siihen valmis :)

      Poista
  6. Hei!
    Olin itse kanssa blogisi aktiiviseuraaja. Nyt kun palasit kuulumisten kera niin voinko vielä kysyä, että oletko sairauden jälkeen päätynyt ihan kaiken sallivalle ruokavaliolle vai noudatatko jonkin tyyppistä ruokavaliota?
    Toivon kaikkea parasta elämääsi sinulle ja perheellesi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saat toki kysyä :) Eli olen kyllä palannut täysin kaiken sallivalle ruokavaliolle :) Ei ole mitään, mitä en pystyisi syömään sen vuoksi, että jokin sairas ajatus sen vielä minussa kieltäisi! Olen onnistunut mielestäni hyvin kumoamaan kaikki ruokakiellot ja erilaiset kammot tiettyjä ruoka-aineita kohtaan. Itse pidinkin parantumisvaiheessa tätä todella tärkeänä. Jotenkin koin, että vaikka keho voisikin parantua siten, etten edelleenkään söisi tiettyjä, minulle vaikeita ruoka-aineita, en psyykkisesti pystyisi parantumaan, jos kieltäisin itseltäni jotain! Ja koska en ole edes allerginen millekään, niin pystyn kyllä syömään mitä vaan :)

      Samoin sinulle kaikkea hyvää ja ihanaa joulunodotusta! :)

      Poista

Otan ilolla vastaan teiltä kommentteja: niiden avulla voimme vaihtaa ajatuksia sekä antaa vertaistukea toisillemme :)